Sinebrychoffin Taidemuseo

Veden elämää -näyttely sukeltaa merten syvyyksiin ja vie vilkkaisiin satamiin

Jaa

Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä tarkastellaan ihmisten matkaa veden äärellä 1600-luvulta nykypäivään. Näyttely kutsuu pohtimaan suhdettamme veteen, elementtiin, joka on välttämätön elämälle.  

Vihreää kaislikkoa ja vettä.
Akseli Gallen-Kallela (1865–1931): Kaislikko, 1884. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kansalllisgalleria / Jenni Nurminen.

Veden elämää
15.2.–11.8.2024
Sinebrychoffin taidemuseo

Maapallon elämä alkoi vedestä. Vesi peittää lähes kolme neljäsosaa maapallon pinnasta ja se on välttämätöntä elämälle. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä tarkastellaan ihmisten matkaa veden äärellä 1600-luvulta nykypäivään. Näyttelyssä esitellään vettä taiteen ja luonnontieteellisen näkökulman kautta.

”Koen, että museolla on velvollisuus ottaa osaa yhteiskunnallisesti merkittäviin keskusteluihin ja tuoda siihen oma näkökulmansa. Vuonna 2020 Uhattu Elämä -näyttelyssä toimme esille eläimien ja ihmisten suhdetta ja nyt näyttelyn keskiössä on vesi. Toivoisin, että ihmiset havahtuisivat taiteen äärellä siihen, kuinka kaunis meidän maapallomme on”, sanoo Sinebrychoffin taidemuseon johtaja Kirsi Eskelinen.

Veden elämää -näyttelyssä on esillä maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja nykytaidetta eri menetelmin 1600-luvulta nykypäivään, pääosin Kansallisgallerian omasta kokoelmasta. Mukana on teoksia muun muassa seuraavilta taiteilijoilta: Jean-Baptiste Camille Corot (1796–1875), Charles-François Daubigny (1817–1878), Ellen Thesleff (1869–1954), Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) ja Heli Rekula (s. 1963). Näyttelyssä nähdään myös veden aarteita kuten fossiileja ja simpukoita. Näyttelyn kuraattori on Sinebrychoffin taidemuseon amanuenssi Salla Heino.


Ihminen veden äärellä  

Ihmisen suhde veteen on moninainen ja se on muuttunut ajan saatossa. Vesillä käytiin pitkään vain tarvittaessa. Kalastus oli valloitusten, tutkimusmatkojen tai kauppareittien ohella syy lähteä purjehtimaan. Taiteilijat kuvasivat merimaalauksissaan taisteluja ja meren herruutta. Sankaritekojen ohella on kuvattu myös purjehdusten varjopuolia, kuten haaksirikkoja ja tuhoa. Veden voima ja arvaamattomuus on tunnistettu ja se on teoksissa läsnä.

Vasta teollistumisen ja kaupungistumisen myötä rannikot alkoivat houkuttaa ja ihmiset lähestyivät vettä myös vapaa-ajallaan. Rantaelämä ja rannoilla oleilu yleistyi 1800-luvulla, sinne mentiin viettämään aikaa. Taiteilijat omistautuivat myös luontoelämyksille. Erityisesti Barbizonin koulukunnan taiteilijat, kuten Jean-Baptiste Camille Corot (1796–1875) ja Charles-François Daubigny (1817–1878), keskittyivät luonnossa koettujen hetkien ikuistamiseen. Luonto tai maisema riitti maalauksen aiheeksi, ilman viittauksia johonkin korkeampaan, ylevämpään tai moraalisempaan.

Tieteellinen tutkimus ja uteliaisuus on kuljettanut ihmisiä aina pohjoisille jäätiköille sekä merten syvyyksiin asti. 1800-luvulla merellinen maailma ja sen tutkimus olivat suuria innostuksen lähteitä. Eläimistä saatiin uutta tietoa, ja meren olioiden herättämä pelko väistyi. Vesi tuli entistä tutummaksi ja lähemmäksi. Vielä edelleen nykypäivänä syvimmät alueet ovat kuitenkin mysteeri, vaikka sukellusteknologian kehityksen myötä tieto karttuu koko ajan.

”Nykytekniikalla päästään tutkimaan tuhansien metrien syvyyteen, mikä on matkana paljon lyhyempi, kun vertaa siihen, minne asti ihminen on päässyt avaruuden tutkimisessa. Merien pohjasta löytyy edelleen koko ajan uusia tuntemattomia eliölajeja”, sanoo kuraattori Salla Heino.


Liikkeessä veden mukana

Liike on veden määräävä ominaisuus. Aaltojen ja pinnan väreilyn ohella vesi liikkuu kaikkialla ympärillämme. Se muuttuu olomuodosta toiseen. Vesialueet tarjoavat kulkuväyliä ja niitä pitkin kulkevat niin ihmiset, tavarat, kasvit kuin eliötkin.

Matkustaminen maata tai merta pitkin on tapa hahmottaa maailman rajat. Taiteilijat ovat myös matkustaneet tietyille rannoille ja veden luo. Teosten äärellä voimme liikkua siihen aikaan ja paikkaan, jossa taitelija on ollut ja parhaimmillaan saada samankaltaisen kokemuksen. 

”Teokset vievät uusiin paikkoihin. Voimme tarkastella niistä konkreettisesti maantieteellisiä eroja, vettä ja rannikon yksityiskohtia. Esimerkiksi Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) on maalannut teoksensa Saaristomaisema (1900) Itämeren rannalla ja siitä erottaa hyvin, että kuvatut rantakalliot ovat graniittisia jääkaudella silinneitä rantakallioita”, kertoo kuraattori Salla Heino.

Veden elämää -näyttelyssä voi ihailla maisemia ja rauhoittua veden monipuolisesta olemuksesta. Näyttely kutsuu myös veden luonnontieteelliseen tarkasteluun sekä pohtimaan suhdettamme veteen.



Näyttelyn kuraattori:
Salla Heino on amanuenssi Sinebrychoffin taidemuseossa.

Teosten lainaajat:
Gallen-Kallelan museo, Espoo
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä
John Nurmisen säätiö, Helsinki
Kansalliskirjasto, Helsinki
Pohjanmaan museot, Vaasa
Yksityiset lainaajat


Oy Sinebrychoff Ab tukee Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Vihreää kaislikkoa ja vettä.
Akseli Gallen-Kallela (1865–1931): Kaislikko, 1884. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.
Kansalllisgalleria / Jenni Nurminen.
Lataa
Charles-François Daubigny (1817–1878): Joenranta kuun noustessa, 1874. Kansallisgalleria / Sinebrychoffin taidemuseo.
Charles-François Daubigny (1817–1878): Joenranta kuun noustessa, 1874. Kansallisgalleria / Sinebrychoffin taidemuseo.
Kansalllisgalleria / Jenni Nurminen.
Lataa
Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945): Saaristomaisema, 1900. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.
Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945): Saaristomaisema, 1900. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.
Kansalllisgalleria / Jenni Nurminen.
Lataa

Linkit

Sinebrychoffin taidemuseo

Pääsymaksu: Museolippu 20 € / Alennuslippu 12 € / Vapaa pääsy Museokortilla / alle 18-vuotiaat 0 €. Museolippu verkosta ostettuna 18€.

Vapaa pääsy toisen kerroksen kotimuseoon ja kokoelmanäyttelyyn.

Avoinna: ti, to, pe 11–18, ke 10–20, la, su 10–17, ma suljettu.

Opasvaraukset: Kansallisgallerian palvelumyynti, p. 0294 500 500 (ma–pe klo 10–14) myynti@kansallisgalleria.fi

Yhteystiedot: Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. 0294 500 460, www.siff.fi

Facebook @siffmuseo | Instagram @Sinebrychoffartmuseum | Twitter @Sinebrychoffart


Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä.
Kansallisgalleria

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sinebrychoffin Taidemuseo

På Konstmuseet Sinebrychoffs utställningar år 2026 insuper vi nattens stämningar, presenterar en framgångsrik affärskvinna samt bekantar oss med det vilda konstnärslivet i Rom.27.11.2025 09:23:57 EET | Pressmeddelande

Under nästa år kan du se tre särskilda utställningar på Konstmuseet Sinebrychoff. På den första, Natten, fördjupar vi oss i den mest mystiska tiden på dygnet och tar emot den rätta stämningen med poesins hjälp. I mars öppnar utställningen Anna Sinebrychoff – En föregångare som presenterar en unik kvinna i ledningen för Sinebrychoffs bryggeri på 1800-talet. Hennes liv är intimt sammankopplat med museets historia. I september reser vi till 1600-talets Rom ledsagade av Mathias Withoos och lär känna den av livsglädje bultande konstnärsgruppen Bentvueghels.

Sinebrychoffin taidemuseon vuoden 2026 näyttelyissä tunnelmoidaan yötä, esitellään 1800-luvulla menestynyt liikenainen sekä tutustutaan taiteilijoiden riehakkaaseen eloon Roomassa27.11.2025 09:23:57 EET | Tiedote

Ensi vuonna Sinebrychoffin taidemuseossa on esillä kolme vaihtuvaa näyttelyä. Ensimmäisenä avautuvassa Yö-näyttelyssä tarkastellaan mystistä vuorokaudenaikaa ja tunnelmaan virittäydytään runouden avulla. Maaliskuussa avautuu Anna Sinebrychoff – Edelläkävijä -näyttely, jossa esitellään museon historiaan kiinteästi liittyvä poikkeuksellinen nainen, joka hallitsi Sinebrychoffien panimoa 1800-luvun lopulla. Syyskuussa vuoden kansainvälisessä näyttelyssä matkustetaan 1600-luvun Roomaan Mathias Withoosin johdolla ja tutustutaan elämäniloa pulppuavaan Bentvueghels-taiteilijaryhmään.

In 2026, the Sinebrychoff Art Museum exhibitions will evoke the atmosphere of nighttime, profile a successful businesswoman of the 19th century, and introduce us to the boisterous life of artists in Rome in the 17th century.27.11.2025 09:23:57 EET | Press release

Next year, the Sinebrychoff Art Museum will host three temporary exhibitions. Night – the first to open – examines this mysterious time of day, attuning us to its atmospheres with the aid of poetry. The Anna Sinebrychoff - Ahead of Her Time exhibition opens in March, spotlighting an exceptional woman closely tied to the Museum’s own history, and who ran the Sinebrychoff Brewery at the end of the 19th century. In September, the year’s international exhibition takes us on a journey to 17th-century Rome, led by the artist Mathias Withoos, and introduces us to the Bentvueghels artists’ group, who bubble over with joie de vivre.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye