Veden elämää -näyttely sukeltaa merten syvyyksiin ja vie vilkkaisiin satamiin
Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä tarkastellaan ihmisten matkaa veden äärellä 1600-luvulta nykypäivään. Näyttely kutsuu pohtimaan suhdettamme veteen, elementtiin, joka on välttämätön elämälle.
Veden elämää
15.2.–11.8.2024
Sinebrychoffin taidemuseo
Maapallon elämä alkoi vedestä. Vesi peittää lähes kolme neljäsosaa maapallon pinnasta ja se on välttämätöntä elämälle. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä tarkastellaan ihmisten matkaa veden äärellä 1600-luvulta nykypäivään. Näyttelyssä esitellään vettä taiteen ja luonnontieteellisen näkökulman kautta.
”Koen, että museolla on velvollisuus ottaa osaa yhteiskunnallisesti merkittäviin keskusteluihin ja tuoda siihen oma näkökulmansa. Vuonna 2020 Uhattu Elämä -näyttelyssä toimme esille eläimien ja ihmisten suhdetta ja nyt näyttelyn keskiössä on vesi. Toivoisin, että ihmiset havahtuisivat taiteen äärellä siihen, kuinka kaunis meidän maapallomme on”, sanoo Sinebrychoffin taidemuseon johtaja Kirsi Eskelinen.
Veden elämää -näyttelyssä on esillä maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja nykytaidetta eri menetelmin 1600-luvulta nykypäivään, pääosin Kansallisgallerian omasta kokoelmasta. Mukana on teoksia muun muassa seuraavilta taiteilijoilta: Jean-Baptiste Camille Corot (1796–1875), Charles-François Daubigny (1817–1878), Ellen Thesleff (1869–1954), Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) ja Heli Rekula (s. 1963). Näyttelyssä nähdään myös veden aarteita kuten fossiileja ja simpukoita. Näyttelyn kuraattori on Sinebrychoffin taidemuseon amanuenssi Salla Heino.
Ihminen veden äärellä
Ihmisen suhde veteen on moninainen ja se on muuttunut ajan saatossa. Vesillä käytiin pitkään vain tarvittaessa. Kalastus oli valloitusten, tutkimusmatkojen tai kauppareittien ohella syy lähteä purjehtimaan. Taiteilijat kuvasivat merimaalauksissaan taisteluja ja meren herruutta. Sankaritekojen ohella on kuvattu myös purjehdusten varjopuolia, kuten haaksirikkoja ja tuhoa. Veden voima ja arvaamattomuus on tunnistettu ja se on teoksissa läsnä.
Vasta teollistumisen ja kaupungistumisen myötä rannikot alkoivat houkuttaa ja ihmiset lähestyivät vettä myös vapaa-ajallaan. Rantaelämä ja rannoilla oleilu yleistyi 1800-luvulla, sinne mentiin viettämään aikaa. Taiteilijat omistautuivat myös luontoelämyksille. Erityisesti Barbizonin koulukunnan taiteilijat, kuten Jean-Baptiste Camille Corot (1796–1875) ja Charles-François Daubigny (1817–1878), keskittyivät luonnossa koettujen hetkien ikuistamiseen. Luonto tai maisema riitti maalauksen aiheeksi, ilman viittauksia johonkin korkeampaan, ylevämpään tai moraalisempaan.
Tieteellinen tutkimus ja uteliaisuus on kuljettanut ihmisiä aina pohjoisille jäätiköille sekä merten syvyyksiin asti. 1800-luvulla merellinen maailma ja sen tutkimus olivat suuria innostuksen lähteitä. Eläimistä saatiin uutta tietoa, ja meren olioiden herättämä pelko väistyi. Vesi tuli entistä tutummaksi ja lähemmäksi. Vielä edelleen nykypäivänä syvimmät alueet ovat kuitenkin mysteeri, vaikka sukellusteknologian kehityksen myötä tieto karttuu koko ajan.
”Nykytekniikalla päästään tutkimaan tuhansien metrien syvyyteen, mikä on matkana paljon lyhyempi, kun vertaa siihen, minne asti ihminen on päässyt avaruuden tutkimisessa. Merien pohjasta löytyy edelleen koko ajan uusia tuntemattomia eliölajeja”, sanoo kuraattori Salla Heino.
Liikkeessä veden mukana
Liike on veden määräävä ominaisuus. Aaltojen ja pinnan väreilyn ohella vesi liikkuu kaikkialla ympärillämme. Se muuttuu olomuodosta toiseen. Vesialueet tarjoavat kulkuväyliä ja niitä pitkin kulkevat niin ihmiset, tavarat, kasvit kuin eliötkin.
Matkustaminen maata tai merta pitkin on tapa hahmottaa maailman rajat. Taiteilijat ovat myös matkustaneet tietyille rannoille ja veden luo. Teosten äärellä voimme liikkua siihen aikaan ja paikkaan, jossa taitelija on ollut ja parhaimmillaan saada samankaltaisen kokemuksen.
”Teokset vievät uusiin paikkoihin. Voimme tarkastella niistä konkreettisesti maantieteellisiä eroja, vettä ja rannikon yksityiskohtia. Esimerkiksi Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) on maalannut teoksensa Saaristomaisema (1900) Itämeren rannalla ja siitä erottaa hyvin, että kuvatut rantakalliot ovat graniittisia jääkaudella silinneitä rantakallioita”, kertoo kuraattori Salla Heino.
Veden elämää -näyttelyssä voi ihailla maisemia ja rauhoittua veden monipuolisesta olemuksesta. Näyttely kutsuu myös veden luonnontieteelliseen tarkasteluun sekä pohtimaan suhdettamme veteen.
Näyttelyn kuraattori:
Salla Heino on amanuenssi Sinebrychoffin taidemuseossa.
Teosten lainaajat:
Gallen-Kallelan museo, Espoo
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä
John Nurmisen säätiö, Helsinki
Kansalliskirjasto, Helsinki
Pohjanmaan museot, Vaasa
Yksityiset lainaajat
Oy Sinebrychoff Ab tukee Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi EskelinenMuseonjohtaja
Puh:+358 (0) 294 500 490Kirsi.Eskelinen@siff.fiSalla HeinoAmanuenssi
Puh:+358 (0)294 500 461salla.heino@siff.fiMerja HäikiöMarkkinoinnin ja viestinnän asiantuntija
Puh:+358 294 500 482merja.haikio@siff.fiKuvat
Linkit
Sinebrychoffin taidemuseo
Pääsymaksu: Museolippu 20 € / Alennuslippu 12 € / Vapaa pääsy Museokortilla / alle 18-vuotiaat 0 €. Museolippu verkosta ostettuna 18€.
Vapaa pääsy toisen kerroksen kotimuseoon ja kokoelmanäyttelyyn.
Avoinna: ti, to, pe 11–18, ke 10–20, la, su 10–17, ma suljettu.
Opasvaraukset: Kansallisgallerian palvelumyynti, p. 0294 500 500 (ma–pe klo 10–14) myynti@kansallisgalleria.fi
Yhteystiedot: Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. 0294 500 460, www.siff.fi
Facebook @siffmuseo | Instagram @Sinebrychoffartmuseum | Twitter @Sinebrychoffart
Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä.
Kansallisgalleria
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sinebrychoffin Taidemuseo
Inbjudan till förhandsvisning av utställningen Vatten och liv ti 13.2.2024 kl. 141.2.2024 07:54:37 EET | Tiedote
Välkommen till förhandsvisning av utställningen Vatten och liv på Konstmuseet Sinebrychoff tisdagen den 12 februari 2024 kl. 14.00. Utställningens kurator amanuens Salla Heino presenterar utställningen för mediernas representanter. Anmälningar till visningen tas emot på adressen: merja.haikio@siff.fi
KUTSU: Veden elämää -näyttelyn ennakkoesittelyyn 13.2.2024 klo 141.2.2024 07:54:37 EET | Tiedote
Tervetuloa Veden elämää -näyttelyn ennakkoesittelyyn Sinebrychoffin taidemuseoon tiistaina 13.2.2024 klo 14.00. Näyttelyn kuraattori amanuenssi Salla Heino esittelee näyttelyn median edustajille. Ilmoittaudu ennakkoesittelyyn: merja.haikio@siff.fi
Invitation to preview of the exhibition Water and Life at 2pm on Tuesday 13. February 20241.2.2024 07:54:37 EET | Press release
Welcome to a preview of the exhibition Water and Life exhibition at the Sinebrychoff Art Museum at 14.00 on Tuesday 13. February 2024. Curator of the exhibition Salla Heino will introduce the exhibition to media representatives. To register for the preview contact: merja.haikio@siff.fi
Utställningen av den venetianske renässansmästaren Jacopo Bassano öppnar på hösten på Konstmuseet Sinebrychoff22.1.2024 15:37:55 EET | Tiedote
Konstmuseet Sinebrychoffs huvudutställning år 2024 presenterar sällsynta verk från 1500-talet i Finland. Tack vare ett omfattande internationellt samarbete kommer utställningen att innehålla mästerverk av Jacopo Bassano.
Venetsian renessanssimestari Jacopo Bassanon näyttely avautuu syksyllä Sinebrychoffin taidemuseossa22.1.2024 15:37:55 EET | Tiedote
Sinebrychoffin taidemuseon vuoden 2024 päänäyttely tuo Suomeen harvinaisia teoksia 1500-luvulta. Laajan kansainvälisen yhteistyön ansiosta näyttelyssä nähdään Jacopo Bassanon mestariteoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme