Ilmastonmuutos voimisti viime syyskuun lämpöennätystä Helsingissä
Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessa havaituissa ennätyslämpimissä kuukausissa. Uudessa tutkimuksessa julkaistu menetelmä auttaa määrittämään ilmastonmuutoksen osuuden.
Syyskuu 2023 oli Helsingissä mittaushistorian lämpimin. Kuukauden keskilämpötila Kaisaniemen sääasemalla oli 15,8 astetta, joka rikkoi edellisen ennätyksen vuodelta 1934 lähes asteella. Tutkimuksen mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos teki ennätyslämpimästä kuukaudesta noin 1,4 astetta lämpimämmän ja noin kymmenen kertaa todennäköisemmän verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi ollut.
“Syyskuu 2023 oli Helsingin lisäksi myös maailmanlaajuisesti ennätyslämmin. Oli jo silloin selvää, että käynnissä oleva ilmaston lämpeneminen voimisti lämpöaaltoa. Nyt vaikutus voitiin määrittää”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo.
Atmospheric Science Letters -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kuvattiin ilmastomalleihin ja havaintoihin perustuva menetelmä, jolla voidaan määrittää ilmastonmuutoksen vaikutus kuukausittaisiin, vuodenaikaisiin tai vuotuisiin keskilämpötiloihin niillä sääasemilla, joilta on saatavilla pitkiä lämpötila-aikasarjoja.
Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy myös muissa kuukausissa
Menetelmää sovellettiin myös muihin Helsingissä tällä vuosisadalla havaittuihin ennätyslämpimiin kuukausiin. Syyskuun 2023 lisäksi tällaisia kuukausia on kuusi: joulukuu 2006, maaliskuu 2007, heinäkuu 2010, toukokuu 2018, tammikuu 2020 ja kesäkuu 2021. Kaikissa näissä tapauksissa ilmastonmuutos moninkertaisti ennätyskorkeiden lämpötilojen todennäköisyyden. Siinä missä ennätyslauha tammikuu vuonna 2020 oli kolme kertaa todennäköisempi, ennätyskuuma kesäkuu 2021 oli jopa yhdeksän kertaa todennäköisempi nykyilmastossa kuin vuoden 1900 ilmastossa.
“Vaikka lumeton ja lauha tammikuu vuonna 2020 oli monien mielestä oppikirjaesimerkki siitä, mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan, olisi yhtä lauha tammikuu voinut esiintyä noin kaksi kolmannesta pienemmällä todennäköisyydellä jo 1900-luvun alussa. Talvikuukausina sään luonnollinen vaihtelu on suurta ja voi siten aiheuttaa äärimmäisiä lämpötiloja”, sanoo Mika Rantanen.
Tutkimuksessa kuvattua menetelmää on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa Ilmatieteen laitoksen operatiivisessa ilmastoseurannassa. Menetelmän avulla voidaan määrittää ilmastonmuutoksen vaikutus sääasemilla havaittuihin kuukausikeskilämpötiloihin lähes reaaliajassa, mikä mahdollistaa ilmastonmuutoksen kattavamman seurannan ja siitä viestimisen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 475 0756, mika.rantanen@fmi.fi
Ryhmäpäällikkö Joonas Merikanto, Ilmatieteen laitos, puh. 050 345 8137, joonas.merikanto@fmi.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Pohjois-Atlantin matalapaine puskee lämpöpulssin Suomeen asti – sääennusteessa on poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja3.11.2025 13:51:08 EET | Tiedote
Ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja mitataan todennäköisimmin keskiviikkona. Aurinko näyttäytyy torstaina mahdollisesti maassamme laajemmin.
Lokakuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi1.11.2025 11:01:14 EET | Tiedote
Lapissa kuukausi oli harvinaisen lämmin: ensilumi satoi maahan reilut kaksi viikkoa tavanomaista myöhemmin.
Maastopalojen pienhiukkaset aiheuttavat yli 100 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain – savun ja aavikkopölyn leviämisen vaikutukset jakautuvat epätasaisesti eri maanosiin29.10.2025 13:35:24 EET | Tiedote
Maastopaloista syntyvät pienhiukkaset aiheuttavat maailmassa yli 100 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa, kertoo Lancet Countdown 2025 -raportti. Tutkimuksen mukaan savujen pienhiukkaspitoisuudet eivät ole maailmanlaajuisesti merkittävästi lisääntyneet, mutta savulle altistuvien ihmisten määrä kasvaa väestönkasvun myötä etenkin paloherkillä alueilla.
Particulate matter from wildfires causes globally over 100,000 annual deaths – impacts of fire smoke and desert dust are unevenly distributed between continents29.10.2025 13:35:24 EET | Press release
Fine particles from wildfires cause over 100,000 premature deaths each year around the world, according to the Lancet Countdown 2025 report. The study shows that while global wildfire smoke particle concentrations have not increased significantly, the number of people exposed to harmful smoke has grown due to population increase, particularly in fire-prone regions.
Hirmumyrsky Melissa iski tuhoisasti Jamaikalle – jatkaa kulkuaan Kuubaan ja Bahamasaarille29.10.2025 12:14:10 EET | Tiedote
Melissan tuulet puhalsivat kovimmillaan 83 metriä sekunnissa, ja se on voimakkain koskaan Jamaikalle rantautunut hurrikaani. Ilmastonmuutos voimistaa hirmumyrskyjä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme