Ilmastonmuutos voimisti viime syyskuun lämpöennätystä Helsingissä

Syyskuu 2023 oli Helsingissä mittaushistorian lämpimin. Kuukauden keskilämpötila Kaisaniemen sääasemalla oli 15,8 astetta, joka rikkoi edellisen ennätyksen vuodelta 1934 lähes asteella. Tutkimuksen mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos teki ennätyslämpimästä kuukaudesta noin 1,4 astetta lämpimämmän ja noin kymmenen kertaa todennäköisemmän verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi ollut.

“Syyskuu 2023 oli Helsingin lisäksi myös maailmanlaajuisesti ennätyslämmin. Oli jo silloin selvää, että käynnissä oleva ilmaston lämpeneminen voimisti lämpöaaltoa. Nyt vaikutus voitiin määrittää”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo.

Atmospheric Science Letters -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kuvattiin ilmastomalleihin ja havaintoihin perustuva menetelmä, jolla voidaan määrittää ilmastonmuutoksen vaikutus kuukausittaisiin, vuodenaikaisiin tai vuotuisiin keskilämpötiloihin niillä sääasemilla, joilta on saatavilla pitkiä lämpötila-aikasarjoja.

Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy myös muissa kuukausissa 

Menetelmää sovellettiin myös muihin Helsingissä tällä vuosisadalla havaittuihin ennätyslämpimiin kuukausiin. Syyskuun 2023 lisäksi tällaisia kuukausia on kuusi: joulukuu 2006, maaliskuu 2007, heinäkuu 2010, toukokuu 2018, tammikuu 2020 ja kesäkuu 2021. Kaikissa näissä tapauksissa ilmastonmuutos moninkertaisti ennätyskorkeiden lämpötilojen todennäköisyyden. Siinä missä ennätyslauha tammikuu vuonna 2020 oli kolme kertaa todennäköisempi, ennätyskuuma kesäkuu 2021 oli jopa yhdeksän kertaa todennäköisempi nykyilmastossa kuin vuoden 1900 ilmastossa.

“Vaikka lumeton ja lauha tammikuu vuonna 2020 oli monien mielestä oppikirjaesimerkki siitä, mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan, olisi yhtä lauha tammikuu voinut esiintyä noin kaksi kolmannesta pienemmällä todennäköisyydellä jo 1900-luvun alussa. Talvikuukausina sään luonnollinen vaihtelu on suurta ja voi siten aiheuttaa äärimmäisiä lämpötiloja”, sanoo Mika Rantanen.

Tutkimuksessa kuvattua menetelmää on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa Ilmatieteen laitoksen operatiivisessa ilmastoseurannassa. Menetelmän avulla voidaan määrittää ilmastonmuutoksen vaikutus sääasemilla havaittuihin kuukausikeskilämpötiloihin lähes reaaliajassa, mikä mahdollistaa ilmastonmuutoksen kattavamman seurannan ja siitä viestimisen.