Eläkkeellesiirtymisikä ylitti tavoitteen

Suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina nopeasti. Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreen tilaston mukaan vuonna 2023 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,8 vuotta, kasvua yli puoli vuotta edellisvuodesta.

Odotteen nousua selittää kaksi tekijää.

Ensinnäkin vanhuuseläkkeellä aloittaneiden määrä väheni merkittävästi vuonna 2023. Tämä on seurausta erityisesti vanhuuseläkkeen ikärajan nostamisesta, minkä vuoksi kaikki vuonna 1959 syntyneet eivät saavuttaneet vielä vanhuuseläkeikää.

Toisena tärkeänä tekijänä on indeksikorotus.

– Viime vuoden alun poikkeuksellisen suuri eläkeindeksin korotus houkutteli monia aikaistamaan eläkkeelle siirtymisen jo vuoden 2022 puolelle. Se siis lisäsi edellisvuonna eläkkeelle siirtyneiden määrää, ja vähensi vastaavasti viime vuonna alkaneita vanhuuseläkkeitä, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto toteaa.

Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi vain 40 000 henkilöä. Se on neljänneksen vähemmän kuin edellisvuonna.

– Myös osittaisen vanhuuseläkkeen valinneiden määrä laski reippaasti. Heitä oli edelleen yli
20 000. Tosin heitä ei tilastoida eläkkeelle siirtyneiksi, Kannisto alleviivaa.

Odotteen nousu ollut yllättävän nopeaa

Eläkkeellesiirtymisiän odote on keskeinen eläkepolitiikan mittari. Tavoite asetettiin työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen eläkekiistaa koskeneessa ratkaisussa. Yhteisymmärrys saavutettiin alun perin maaliskuussa 2009. Sittemmin tavoite on vahvistettu mm. Kataisen hallitusohjelmassa.

Tavoitteen mukaisesti odotteen tulee nousta vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Nyt tämä toteutui etuajassa. Vuonna 2023 odote ylitti tavoitteen 0,4 vuodella.

– Maalissa ollaan, ja vähän jatkettiin kunniakierroksellekin. Odotteen nousu on ollut yllättävän nopeaa. Keskeinen syy siihen on ollut vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu. Myönteistä kehitystä on edesauttanut myös hyvä työllisyystilanne. Tavoite ehti toteutua jo 2021, mutta toissa vuonna odote laski hieman suuren eläkkeelle siirtyneiden määrän vuoksi, Jari Kannisto kuvailee.

Kannisto arvioi, että odotteen lähitulevaisuuden kehitys riippuu talouden ja työelämän käänteistä. Vuonna 2024 eläkkeelle siirtyvien määrä tullee nousemaan hieman viime vuodesta, arviolta reiluun 60 000 henkilöön.

Hyvä työllisyystilanne on avittanut eläkkeellesiirtymisiän kehityksessä.  60–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi viime vuonna jälleen uuteen ennätykseen, lähes 63 prosenttiin. Nousua tuli pari prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

–  Erityisesti eläkeiän alarajalla nähtiin rivakka nousu. 64-vuotiaiden ikäryhmässä työllisyysaste nousi jo yli 40 prosentin tason.

Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ikäluokittain

Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan ikäluokittain kolmen kuukauden jaksoissa.

Tänä vuonna vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttavat 1.10.1959-30.6.1960 syntyneet. Heillä ikäraja on 64 vuotta ja 6 kuukautta.

Vuonna 2027 ikärajan saavuttavat vuonna 1962 syntyneet. Heillä ikäraja on 65 vuotta.

Syntymävuosi	Alin vanhuuseläkeikä	Ikäluokan vanhimmille eläke voi alkaa vuonna
1959	64 v 3 kk	2023
1960	64 v 6 kk	2024
1961	64 v 9 kk	2025
1962–1964	65 v	2027

Eläkkeellesiirtymisiän odote lasketaan kuten elinajanodote

Eläkkeellesiirtymisiän odote mittaa eläkkeellesiirtymisen kehitystä työeläkejärjestelmässä.

Odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.

Odote on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote.

 Lisätietoja
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi@etk.fi

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä (Etk.fi)
Ikäluokilla oma eläkeikänsä (Työeläke.fi)
Eläkeikälaskuri (Työeläke.fi)