Eläkkeellesiirtymisikä ylitti tavoitteen
Suomalaiset venyttävät työuraansa entistä pidemmäksi. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,8-vuotiaana. Samalla eläkkeelle siirtyneiden määrä putosi huomattavasti.
Suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina nopeasti. Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreen tilaston mukaan vuonna 2023 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,8 vuotta, kasvua yli puoli vuotta edellisvuodesta.
Odotteen nousua selittää kaksi tekijää.
Ensinnäkin vanhuuseläkkeellä aloittaneiden määrä väheni merkittävästi vuonna 2023. Tämä on seurausta erityisesti vanhuuseläkkeen ikärajan nostamisesta, minkä vuoksi kaikki vuonna 1959 syntyneet eivät saavuttaneet vielä vanhuuseläkeikää.
Toisena tärkeänä tekijänä on indeksikorotus.
– Viime vuoden alun poikkeuksellisen suuri eläkeindeksin korotus houkutteli monia aikaistamaan eläkkeelle siirtymisen jo vuoden 2022 puolelle. Se siis lisäsi edellisvuonna eläkkeelle siirtyneiden määrää, ja vähensi vastaavasti viime vuonna alkaneita vanhuuseläkkeitä, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto toteaa.
Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi vain 40 000 henkilöä. Se on neljänneksen vähemmän kuin edellisvuonna.
– Myös osittaisen vanhuuseläkkeen valinneiden määrä laski reippaasti. Heitä oli edelleen yli
20 000. Tosin heitä ei tilastoida eläkkeelle siirtyneiksi, Kannisto alleviivaa.
Odotteen nousu ollut yllättävän nopeaa
Eläkkeellesiirtymisiän odote on keskeinen eläkepolitiikan mittari. Tavoite asetettiin työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen eläkekiistaa koskeneessa ratkaisussa. Yhteisymmärrys saavutettiin alun perin maaliskuussa 2009. Sittemmin tavoite on vahvistettu mm. Kataisen hallitusohjelmassa.
Tavoitteen mukaisesti odotteen tulee nousta vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Nyt tämä toteutui etuajassa. Vuonna 2023 odote ylitti tavoitteen 0,4 vuodella.
– Maalissa ollaan, ja vähän jatkettiin kunniakierroksellekin. Odotteen nousu on ollut yllättävän nopeaa. Keskeinen syy siihen on ollut vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu. Myönteistä kehitystä on edesauttanut myös hyvä työllisyystilanne. Tavoite ehti toteutua jo 2021, mutta toissa vuonna odote laski hieman suuren eläkkeelle siirtyneiden määrän vuoksi, Jari Kannisto kuvailee.
Kannisto arvioi, että odotteen lähitulevaisuuden kehitys riippuu talouden ja työelämän käänteistä. Vuonna 2024 eläkkeelle siirtyvien määrä tullee nousemaan hieman viime vuodesta, arviolta reiluun 60 000 henkilöön.
Hyvä työllisyystilanne on avittanut eläkkeellesiirtymisiän kehityksessä. 60–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi viime vuonna jälleen uuteen ennätykseen, lähes 63 prosenttiin. Nousua tuli pari prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
– Erityisesti eläkeiän alarajalla nähtiin rivakka nousu. 64-vuotiaiden ikäryhmässä työllisyysaste nousi jo yli 40 prosentin tason.
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ikäluokittain
Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan ikäluokittain kolmen kuukauden jaksoissa.
Tänä vuonna vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttavat 1.10.1959-30.6.1960 syntyneet. Heillä ikäraja on 64 vuotta ja 6 kuukautta.
Vuonna 2027 ikärajan saavuttavat vuonna 1962 syntyneet. Heillä ikäraja on 65 vuotta.
|
Syntymävuosi |
Alin vanhuuseläkeikä |
Ikäluokan vanhimmille |
|
1959 |
64 v 3 kk |
2023 |
|
1960 |
64 v 6 kk |
2024 |
|
1961 |
64 v 9 kk |
2025 |
|
1962–1964 |
65 v |
2027 |
Eläkkeellesiirtymisiän odote lasketaan kuten elinajanodote
Eläkkeellesiirtymisiän odote mittaa eläkkeellesiirtymisen kehitystä työeläkejärjestelmässä.
Odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote.
Lisätietoja
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi@etk.fi
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä (Etk.fi)
Ikäluokilla oma eläkeikänsä (Työeläke.fi)
Eläkeikälaskuri (Työeläke.fi)
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Inflationen åt upp realavkastningen6.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
År 2023 var utmanande för pensionsfondernas placeringar på många håll i världen. Pensionsplacerarnas genomsnittliga realavkastning blev endast två procent. De finländska pensionsfondernas placeringar lyckades ännu sämre. Hos oss gjorde den höga inflationen att realavkastningen blev negativ, -0,2 procent i genomsnitt. De svenska pensionsfondernas realavkastning var -1,2 procent i genomsnitt.
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Inflaatio söi suomalaisten reaalituotot6.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2023 oli haastava eri puolilla maailmaa. Eläkesijoittajien keskimääräinen reaalituotto jäi vain kahteen prosenttiin. Suomalaisten eläkerahastojen sijoitukset sujuivat sitäkin heikommin. Reaalituotto painui meillä korkean inflaation vuoksi negatiiviseksi ja oli keskimäärin -0,2 prosenttia. Ruotsalaisten eläkerahastojen reaalituotto oli keskimäärin -1,2 prosenttia.
Podcasten Eläkekomitea: Hur lyckas Finland med att integrera invandrare?2.5.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Kommer regeringens avoga politik att vara ett hinder för arbetsrelaterad invandring? Kommer invandrarna att rädda pensionssystemet och hurdana pensioner kan de själva vänta sig? Det diskuteras av ledande sakkunnig Katri Niskanen från arbets- och näringsministeriet, chefen för invandringsärenden Teemu Haapalehti från Esbo stad och utvecklingschef Heikki Tikanmäki från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Miten Suomi onnistuu maahanmuuttajien kotoutumisessa?2.5.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Romuttaako hallituksen nihkeä politiikka työperäisen maahanmuuton? Pelastavatko maahanmuuttajat eläkejärjestelmän ja millaisia eläkkeitä heille itselleen on luvassa? Aiheesta keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntija Katri Niskanen, Espoon maahanmuuttojohtaja Teemu Haapalehto ja Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki.
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme