Ihmiskaupan uhrien määrä Suomessa edelleen korkea – pakkotyö yleisin hyväksikäytön muoto
Vuonna 2023 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään kirjattiin 510 uutta hakemusta, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Auttamisjärjestelmän piiriin hyväksyttiin 326 uutta ihmiskaupan uhria, joista hieman yli puolet oli naisia ja tyttöjä.
Pääosa eli 64 % kaikista vuoden 2023 hyväksikäyttötapauksista oli tapahtunut Suomessa. Pakkotyö oli yleisin ihmiskaupan muoto. Asiakkaat edustivat 35 kansalaisuutta. Pakkotyön aloista esiin nousivat luonnontuotteiden poiminta (32 %), marjatilat (24 %), ravintola-ala (13 %), siivous (11 %), hyvinvointi (4 %) sekä puutarha-ala (4 %).
Työhön liittyvä hyväksikäyttö rikkoo suomalaista työlainsäädäntöä ja kansallisia lakeja, kuten rikoslakia. Se on aina myös talousrikollisuutta.
”Työntekijöiden hyväksikäytöllä pyritään taloudelliseen hyötyyn. Se vääristää kilpailua antamalla aiheetonta etua yrityksille, jotka käyttävät hyväkseen heikommassa asemassa olevia henkilöitä. Sen torjumisella on suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys. Auttamisjärjestelmä edistää omalla toiminnallaan rikosten torjuntaa ja auttaa rikoksen uhreiksi joutuneita”, kertoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän apulaisjohtaja Katri Lyijynen.
Pakkotyössä työntekijällä ei ole tavanomaisia oikeuksia kieltäytyä tehtävistä ja uhri on haavoittuvassa asemassa.
”Työnantajan ja työntekijän välillä voi olla velkasuhde, henkilöä voidaan uhkailla väkivallalla, karkotuksella tai ilmiannolla viranomaisille. Myös uhrin vapautta voidaan rajoittaa. Usein uhria on erehdytetty työsuhteen laadun osalta”, kuvailee Katri Lyijynen. ”Myös palkanmaksussa on yleensä epäselvyyksiä.”
Vuoden lopussa Auttamisjärjestelmässä oli yhteensä 1563 henkilöä, joista tunnistettuja uhreja oli 1287 ja heidän alaikäisiä lapsiaan 276. Lapsia uhrien joukossa oli 19. Noin 60 % ihmiskaupan uhreista oli naisia. Kaikista Auttamisjärjestelmässä olevista asiakkaista lähes puolet (48 %) on pakkotyön uhreja. Lähes yhtä paljon yhteensä on joko seksuaalisen hyväksikäytön (26 %) tai pakkoavioliiton (20 %) uhreja. Muita hyväksikäytön muotoja on tunnistettu vähemmän.
Ihmiskaupan vastainen työ on yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa. Ihmiskauppa on piilorikollisuutta, jonka paljastaminen auttaa yhteiskuntaa laajalti. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän säännöllinen ja jatkuva koulutustyö sidosryhmille, järjestöille ja alan toimijoille on lisännyt tietoisuutta, edistänyt tapausten ilmituloa ja helpottanut uhrien tunnistamista.
Vuoden 2023 tilastot on esitetty ihmiskauppa.fi-sivulla.
Vuodesta 2006 toiminut Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on ihmiskaupan vastaisen työn kansallinen osaamiskeskus ja asiantuntijaviranomainen. Sen toiminnasta vastaa Joutsenon vastaanottokeskus, joka on osa Maahanmuuttovirastoa. Auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä ja heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja. Auttamisjärjestelmä ylläpitää valtakunnallista ihmiskauppa.fi -sivustoa sekä 24/7 päivystävää infopuhelinta numerossa 02954 63 177.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi Tafari, Projektipäällikkö, tiiminvetäjä, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, 02954 63240, terhi.tafari@migri.fi
Katri Lyijynen, Apulaisjohtaja, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, 02954 63223, katri.lyijynen@migri.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maahanmuuttovirasto
Työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä laskenut – yhä useampi jää tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen4.7.2025 10:00:21 EEST | Tiedote
Maahanmuuton toimintaympäristössä on tapahtunut monia muutoksia viimeisen vuoden aikana, jotka ovat vaikuttaneet työperusteisten oleskelulupahakemusten määriin ja käsittelyaikoihin.
Kesän marjasesonki: Luonnonmarjanpoimijat hakevat ensimmäistä kertaa kausityölain mukaisia lupia2.7.2025 09:30:04 EEST | Tiedote
Suomen marja- ja vihannesviljelmillä sekä maatiloilla työskentelee joka kesä tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä. Suomeen on perinteisesti tullut kausityöntekijöitä erityisesti Ukrainasta.
Syyrialaisilla mahdollisuus saada tukea paluumuuttoon1.7.2025 10:00:03 EEST | Tiedote
Osa Euroopassa olevista syyrialaisista on palannut tai harkitsee paluuta Syyriaan joulukuussa 2024 tapahtuneen vallanvaihdoksen jälkeen. Tämän kiinnostuksen kasvun vuoksi Maahanmuuttovirasto, poliisi ja hyvinvointialueet ovat valmistelleet syyrialaisten paluumuuton tukemista.
Turvapaikanhakijoiden määrä laskussa, työperusteisiin oleskelulupiin odotetaan nousua ensi vuonna – Maahanmuuttovirasto päivitti arviot tulevaisuuden hakemusmääristä25.6.2025 10:00:04 EEST | Tiedote
Maahanmuuttovirasto on päivittänyt arvionsa vuosien 2025 ja 2026 hakemusmääristä kesäkuussa 2025.
Legislative amendments and new requirements for family reunification16.6.2025 10:01:31 EEST | Press release
The provisions of the Aliens Act on residence permits issued on the basis of family reunification will change on 16 June 2025. These changes concern minimum age of spouses, financial resources of a minor's family member, definition of when a child is considered a minor, and the period of residence requirement for family reunification.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme