Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät päivitetty – Fingrid varautuu merkittävään kasvuun kuluvalla vuosikymmenellä

Fingrid varautuu sähkön tuotannon ja kulutuksen merkittävään, noin 50 terawattitunnin kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Valtaosan kasvusta arvioidaan ajoittuvan vuosikymmenen loppuun. Yhteiskunnan sähköistymisen ohella sähköintensiivisten teollisuustuotteiden vienti Suomesta on merkittävä sähkön kulutuksen kasvuajuri. Siten Suomen kilpailukyky sähköintensiivisen teollisuuden investointikohteena on avainasemassa.

”Puhdas, edullinen ja toimitusvarma sähkö on Suomen keskeinen kilpailuetu. Sähkön tuotannon kasvu perustuu edulliseen tuuli- ja aurinkovoimaan ja erityisesti maatuulivoimaan. Vaihtelevan tuotannon kasvu korostaa tarvetta kysyntäjouston, energian varastoinnin, säätövoiman sekä rajasiirtokapasiteetin kustannustehokkaalle kasvulle”, Fingridin strategisen suunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä toteaa.

Kantaverkon liityntäkyselyt sähkön tuottajilta ja sähköintensiiviseltä teollisuudelta ovat edelleen jatkaneet kasvuaan. Sähköintensiivisen teollisuuden hankkeita on tiedossa yli 25 gigawattia. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden määrä puolestaan on noin 350 gigawattia. Hankkeiden aikatauluihin ja toteutumiseen liittyy luonnollisesti epävarmuuksia. Toisaalta viimeisen vuoden aikana käynnistynyt investointibuumi kaukolämpöä ja teollisuushöyryä tuottaviin sähkökattiloihin osoittaa, että investoinnit etenevät, kun kaupalliset olosuhteet ovat kohdallaan. Sähkön kulutuksen kasvu ei Suomessa myöskään ole yhden kortin varassa, vaan sähköintensiivisen teollisuuden kasvuaihioita on useilta eri toimialalta, kuten vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotannosta, datakeskuksista sekä teräs- ja akkuteollisuudesta.

Suomen ilmastotavoitteet ja Suomeen vaurautta luovien puhtaan siirtymän investointihankkeiden mahdollistaminen edellyttävät merkittävää kantaverkon rakentamista ja kehittämistä.

”Alustavan arviomme mukaan Fingridin nykyinen, noin neljän miljardin euron kantaverkon investointiohjelma mahdollistaa toteutuessaan ennusteessa kuvatun kaltaisen kehityksen, mutta etenkin tuotanto- ja kulutushankkeiden maantieteellinen sijoittuminen luo tähän jonkin verran epävarmuutta. On myös tärkeää, että mahdollisuudet kehittää kantaverkkoa säilyvät jatkossakin. Sujuva luvitus sekä ennakoitava ja kantaverkkoinvestoinnit mahdollistava sääntely ovat tässä avainasemassa”, Heikkilä korostaa.

Lisätietoja:

Strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä Fingrid Oyj, puh. 030 395 5113
Vanhempi asiantuntija Risto Kuusi, Fingrid Oyj, puh. 030 395 4122
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi

Sähkön tuotannon  ja kulutuksen kehitysnäkymät -raportti >

Keskeiset ennusteparametrit Excel-muodossa (Excel sivun oikealla palstalla)>