Kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet on nyt digitoitu – Hufvudstadsbladet kaikista lehdistä käytetyin

Kaiken kaikkiaan ruotsinkielisiä sanomalehtiä on nyt digitaalisina käytettävissä lähes 6 miljoonaa sivua Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tämä on 30 % kaikista palvelussa olevista sanomalehdistä.

Digitaalisista aineistoista voi tehdä monipuolisia hakuja lehtien sisältöön ja kuvailutietoihin.

“Digitoitujen sanomalehtien saatavuus mullistaa tutkimusmahdollisuuksia ja syventää ymmärrystä Suomen historiasta ja kulttuurista. Olemme kiitollisia tukijoillemme ja yhteistyökumppaneillemme siitä, että Suomen ruotsinkielinen kulttuuriperintö avautuu yhä laajempaan käyttöön. Kattavat digitoidut aineistokokonaisuudet voivat edistää myös kielitieteen, koneoppimisen ja tekoälyn kehitystä avaamalla suomalaisille tutkijoille uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kielimallien kehittämiseen.”, Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen sanoo.

Ruotsinkieliset lehdet ovat löytäneet yleisönsä

Kolme vuotta kestänyt projekti on ollut todellinen yleisömenestys – 20 käytetyimmän lehden joukosta löytyy peräti viisi ruotsinkielistä lehteä, Hufvudstadsbladet, Åbo Underrättelser, Finlands Allmänna Tidning, Vasabladet ja Ålandstidningen. Ruotsinkielisiä lehtiä ladattiin käyttöön yli 380.000 kertaa vuonna 2023.

Hufvudstadsbladet pitää kärkisijaa, ollen sekä vuonna 2022 että vuonna 2023 koko digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun käytetyin sanomalehti.

“SLS on seurannut tiiviisti projektia ja olemme erittäin tyytyväisiä Kansalliskirjaston digitointityöhön. On hyvin merkittävää tutkimukselle ja suurelle yleisölle, että kaikki ruotsinkieliset lehdet ovat kattavasti digitoituna ja käytettävissä.”, Svenska litteratursällskapetin arkistonjohtaja Kristina Linnovaara sanoo.

Myös Kopioston lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela iloitsee projektin aikaansaannoksista.
”On hienoa, että Suomen ruotsinkieliset sanomalehdet ovat löytäneet yleisönsä myös digitoituina. Sanomalehtien digitointi ja tuominen verkkoon yleisön saataville on tehty vastuullisesti, tekijänoikeuksia kunnioittaen. On ilo olla mukana mahdollistamassa tällaista historiallisten aineistojen hyödyntämistä”.

Täältä löydät digitoidut ruotsinkieliset sanomalehdet

Kaikki digitoidut ruotsinkieliset lehdet 31.12.1949 asti ovat yleisökäytössä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa, vaikka omalta kotikoneelta.

Kaikki lehdet vuoden 2018 loppuun asti ovat asiakaspalvelu- ja tutkimuskäytössä Svenska litteratursällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa, sekä Ahvenanmaan maakunta-arkistossa Maarianhaminassa. Sopimus on voimassa vuoden 2026 loppuun asti.

Lisäksi digitoidut lehdet vuoden 2021 loppuun asti ovat erillisen tutkijasopimuksen perusteella käytettävissä sopimukseen liittyneissä yliopistoissa ja korkeakoulussa Suomessa.

Kaikki digitoidut aineistot ovat käytettävissä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa kautta maan.

Kolmevuotisen digitointiprojektin mahdollistivat 1 850 000 euron rahoituksellaan kahdeksan ruotsinkielistä säätiötä: Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska folkskolans vänner ja Harry Schaumans Stiftelse.

Lisätietoja:

Pirjo Karppinen, projektipäällikkö, Kansalliskirjasto

pirjo.karppinen@helsinki.fi, 0503182320

Kristina Linnovaara, arkistonjohtaja, Svenska litteratursällskapet i Finland, kristina.linnovaara@sls.fi , 0401688088