Masennuksesta kärsivillä suuri itsemurhariski sairaalahoidon jälkeen
Hoidon jatkuvuus on tärkeää, sillä masennuksesta kärsivillä on itsemurhariski suurimmillaan kolme ensimmäistä päivää psykiatrisesta sairaalahoidosta. Itsemurhariskiin vaikuttavat masennuksen vaikeusaste ja aiempi itsetuhoisuus.
Masennuksesta kärsivien potilaiden itsemurhariski on suurimmillaan kolmen ensimmäisen päivän aikana psykiatrisen sairaalahoidon jälkeen. Se on 330-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Ensimmäisten päivien jälkeen itsemurhariski pysyy edelleen suurena, mutta pienenee tasaisesti ajan myötä.
Kaikista masennuksesta kärsivistä potilaista vain pieni vähemmistö hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, enemmistö hoidetaan avohoidossa.
”Sairaalahoitoon ohjataan usein nimenomaan itsemurhavaaran vuoksi. Tutkimus tuo selvästi esiin sen, että vaara ei aina ole ohitse sairaalahoidon päättyessä. Siirtymävaihe sairaalasta avohoitoon on kriittinen ajanjakso”, kertoo HUSin Psykiatrian ylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Erkki Isometsä.
Laajassa suomalaisessa tutkimuksessa kartoitettiin masennuspotilaiden sairaalahoidon jälkeen tapahtuneet itsemurhat. Tutkimuksen potilaat ovat depressiodiagnoosin saaneita ja sen vuoksi psykiatrisessa sairaalahoidossa olleita henkilöitä. Yhteistyöhankkeena toteutettu tutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa JAMA Psychiatry -tiedejulkaisussa.
Tutkimus perustuu rekisteritietoihin kaikista Suomessa masennuksen vuoksi psykiatrisessa sairaalahoidossa 1996-2017 olleista eli yhteensä 91 161 masennuspotilaan 193 197 hoitojaksosta. Näistä potilaista 1976 menehtyi itsemurhaan pisimmillään kaksivuotisen seurannan aikana.
Tutkimuksen 22 vuoden ajanjakson aikana itsemurhakuolleisuus on Suomessa kokonaisuudessaan merkittävästi vähentynyt, myös masennuspotilaiden itsemurhakuolemat.
Masennuksen vaikeusaste ja aiempi itsetuhoisuus vaikuttavat itsemurhariskiin
Psykiatrisen sairaalahoidon jälkeen on itsemurhakuoleman riskin tiedetty jo ennestään suureksi potilaan siirtyessä avohoitoon. Nyt julkaistun tutkimuksen laaja aineisto antoi tarkemman kuvan hoidon riskivaiheista.
Tutkimus antaa myös kliinisen päätöksenteon kannalta tärkeää tietoa itsemurhakuoleman riskitekijöistä sekä aikaikkunoista, joissa nämä vaikuttavat. Lyhyellä aikavälillä painottuivat erityisesti masennuksen vaikeusaste sekä aiemman itsetuhokäyttäytymisen luonne. Näitä tekijöitä ei ole voitu aiemmissa tutkimuksissa kartoittaa erittäin korkean riskin ajanjaksolta.
”Tutkimus puhuu mielestäni vahvasti sen puolesta, että sairaalan ja avohoidon tiivis yhteistyö on tärkeää. On myös olennaista varmistaa, että masennuksen hoito on ollut sairaalassa tuloksellista”, Isometsä sanoo.
Potilaiden saamaan hoitoon liittyviä tekijöitä ei tutkimuksessa ollut mahdollista kartoittaa. Tutkimushavainnoissa kuitenkin nousee esiin hoidon jatkuvuuden suuri merkitys masennuspotilaan siirtyessä psykiatrisesta sairaalasta avohoitoon.
Tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja on osastonylilääkäri Kari Aaltonen HUSin Psykiatriasta. Tutkimuksessa oli mukana myös professori Erkki Isometsä HUSin Psykiatriasta ja Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Christian Hakulinen Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, professori Reijo Sund Itä-Suomen yliopistosta sekä professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.
Linkki tutkimusartikkeliin: Variations in Suicide Risk and Risk Factors After Hospitalization for Depression in Finland, 1996-2017
Yhteyshenkilöt
Kari AaltonenLT, osastonylilääkäri,HUSin Psykiatria
Puh:09 471 77402kari.aaltonen@hus.fiErkki Isometsäylilääkäri, professoriHUSin Psykiatria ja Helsingin yliopisto
Puh:09 471 63728erkki.isometsa@hus.fiTietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Den nyaste ekonomiska prognosen för hela 2025: HUS är på väg att uppnå sina ekonomiska mål för 20258.9.2025 12:09:48 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse behandlade på sitt möte verksamheten och ekonomin i januari–juli samt den nyaste årsprognosen för hela 2025. HUS-sammanslutningens operativa resultat beräknas uppvisa ett överskott på 0,1 miljoner euro. Sammanslutningens styrelse fastställde också investeringsplanen och investeringsprogrammet för de kommande åren.
Koko vuoden 2025 uusin talousennuste: HUS pääsemässä vuonna 2025 taloudellisiin tavoitteisiinsa8.9.2025 12:09:48 EEST | Tiedote
HUSin yhtymähallitus käsitteli kokouksessaan tammi–heinäkuun taloutta sekä uusinta koko vuoden 2025 vuosiennustetta. HUS-yhtymän operatiivisen tuloksen ennustetaan päätyvän 0,1 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Yhtymähallitus vahvisti myös tulevien vuosien investointisuunnitelman ja -ohjelman.
Förebyggande av RS-virusinfektion hos spädbarn inleds på HUS sjukhus3.9.2025 14:17:24 EEST | Pressmeddelande
RS-virus (respiratory syncytial virus, RSV) är den vanligaste orsaken till luftvägsinfektioner som kräver sjukhusvård hos små barn. HUS erbjuder en antikropp som utvecklats mot RS-virus, det vill säga nirsevimab åt nyfödda och barn under ett år som hör till riskgrupperna.
RSV-taudin ehkäisy vauvoilla alkaa HUSin sairaaloissa3.9.2025 14:17:24 EEST | Tiedote
RS-virus (respiratory syncytial virus, RSV) on yleisin sairaalahoitoon johtavien hengitystieinfektioiden aiheuttaja pienillä lapsilla. HUS tarjoaa RS-virusta vastaan kehitettyä vasta-ainetta eli nirsevimabia vastasyntyneille ja riskiryhmiin kuuluville alle yksivuotiaille.
Prevention of RSV disease in babies starts at HUS hospitals3.9.2025 14:17:24 EEST | Press release
RSV (respiratory syncytial virus) is the most common cause of respiratory infections leading to infant hospitalization. HUS offers an antibody called nirsevimab developed against the RS virus to infants and children under 12 months old who are at risk of severe RSV infection.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme