Masennuksesta kärsivillä suuri itsemurhariski sairaalahoidon jälkeen
15.2.2024 10:26:28 EET | HUS | Tiedote
Hoidon jatkuvuus on tärkeää, sillä masennuksesta kärsivillä on itsemurhariski suurimmillaan kolme ensimmäistä päivää psykiatrisesta sairaalahoidosta. Itsemurhariskiin vaikuttavat masennuksen vaikeusaste ja aiempi itsetuhoisuus.
Masennuksesta kärsivien potilaiden itsemurhariski on suurimmillaan kolmen ensimmäisen päivän aikana psykiatrisen sairaalahoidon jälkeen. Se on 330-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Ensimmäisten päivien jälkeen itsemurhariski pysyy edelleen suurena, mutta pienenee tasaisesti ajan myötä.
Kaikista masennuksesta kärsivistä potilaista vain pieni vähemmistö hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, enemmistö hoidetaan avohoidossa.
”Sairaalahoitoon ohjataan usein nimenomaan itsemurhavaaran vuoksi. Tutkimus tuo selvästi esiin sen, että vaara ei aina ole ohitse sairaalahoidon päättyessä. Siirtymävaihe sairaalasta avohoitoon on kriittinen ajanjakso”, kertoo HUSin Psykiatrian ylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Erkki Isometsä.
Laajassa suomalaisessa tutkimuksessa kartoitettiin masennuspotilaiden sairaalahoidon jälkeen tapahtuneet itsemurhat. Tutkimuksen potilaat ovat depressiodiagnoosin saaneita ja sen vuoksi psykiatrisessa sairaalahoidossa olleita henkilöitä. Yhteistyöhankkeena toteutettu tutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa JAMA Psychiatry -tiedejulkaisussa.
Tutkimus perustuu rekisteritietoihin kaikista Suomessa masennuksen vuoksi psykiatrisessa sairaalahoidossa 1996-2017 olleista eli yhteensä 91 161 masennuspotilaan 193 197 hoitojaksosta. Näistä potilaista 1976 menehtyi itsemurhaan pisimmillään kaksivuotisen seurannan aikana.
Tutkimuksen 22 vuoden ajanjakson aikana itsemurhakuolleisuus on Suomessa kokonaisuudessaan merkittävästi vähentynyt, myös masennuspotilaiden itsemurhakuolemat.
Masennuksen vaikeusaste ja aiempi itsetuhoisuus vaikuttavat itsemurhariskiin
Psykiatrisen sairaalahoidon jälkeen on itsemurhakuoleman riskin tiedetty jo ennestään suureksi potilaan siirtyessä avohoitoon. Nyt julkaistun tutkimuksen laaja aineisto antoi tarkemman kuvan hoidon riskivaiheista.
Tutkimus antaa myös kliinisen päätöksenteon kannalta tärkeää tietoa itsemurhakuoleman riskitekijöistä sekä aikaikkunoista, joissa nämä vaikuttavat. Lyhyellä aikavälillä painottuivat erityisesti masennuksen vaikeusaste sekä aiemman itsetuhokäyttäytymisen luonne. Näitä tekijöitä ei ole voitu aiemmissa tutkimuksissa kartoittaa erittäin korkean riskin ajanjaksolta.
”Tutkimus puhuu mielestäni vahvasti sen puolesta, että sairaalan ja avohoidon tiivis yhteistyö on tärkeää. On myös olennaista varmistaa, että masennuksen hoito on ollut sairaalassa tuloksellista”, Isometsä sanoo.
Potilaiden saamaan hoitoon liittyviä tekijöitä ei tutkimuksessa ollut mahdollista kartoittaa. Tutkimushavainnoissa kuitenkin nousee esiin hoidon jatkuvuuden suuri merkitys masennuspotilaan siirtyessä psykiatrisesta sairaalasta avohoitoon.
Tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja on osastonylilääkäri Kari Aaltonen HUSin Psykiatriasta. Tutkimuksessa oli mukana myös professori Erkki Isometsä HUSin Psykiatriasta ja Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Christian Hakulinen Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, professori Reijo Sund Itä-Suomen yliopistosta sekä professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.
Linkki tutkimusartikkeliin: Variations in Suicide Risk and Risk Factors After Hospitalization for Depression in Finland, 1996-2017
Yhteyshenkilöt
Kari AaltonenLT, osastonylilääkäri,HUSin Psykiatria
Puh:09 471 77402kari.aaltonen@hus.fiErkki Isometsäylilääkäri, professoriHUSin Psykiatria ja Helsingin yliopisto
Puh:09 471 63728erkki.isometsa@hus.fiTietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Förändringar i axeln vanliga efter 40 - svagt samband med besvär17.2.2026 13:01:23 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk finsk befolkningsundersökning kan man se förändringar i rotatorkuffens senor vid magnetundersökning av axlarna även hos symtomfria personer över 40 år. Fynden är mycket vanliga, men i regel är kopplingen mellan dessa och axelproblem svag.
Lähes kaikilla yli 40-vuotiailla muutoksia olkapään magneettikuvissa – yhteys olkapäävaivoihin heikko17.2.2026 13:01:23 EET | Tiedote
Tuoreen suomalaisen väestötutkimuksen mukaan myös oireettomilla yli 40-vuotiailla näkyy olkapään magneettikuvissa kiertäjäkalvosimen jänteiden muutoksia. Löydökset ovat erittäin yleisiä, mutta niiden yhteys olkapäävaivoihin on heikko.
Nearly all people aged over 40 show changes in shoulder MRI scans – weak link to shoulder problems17.2.2026 13:01:23 EET | Press release
According to a recent population study conducted in Finland, even symptom-free people aged over 40 show changes in MRI scans of the rotator cuff tendons. These findings are common but their link to shoulder problems is weak.
HUS nya digitala rehabilitering bidrar med hjälp vid läs- och skrivsvårigheter samt inlärningssvårigheter hos unga13.2.2026 08:51:35 EET | Pressmeddelande
Den digitala rehabiliteringen Framgång i lärandet (på finska Tsemppiä oppimiseen) stöder unga i åldern 12–16 år som har lindriga eller måttliga inlärningssvårigheter eller läs- och skrivsvårigheter. Tjänsten är tillgänglig i Hälsobyn med läkarremiss i hela Finland.
Uusi HUSin nettikuntoutus tuo apua nuorten lukivaikeuksiin ja oppimisen haasteisiin13.2.2026 08:51:35 EET | Tiedote
HUSin neuropsykologien kehittämä Tsemppiä oppimiseen -nettikuntoutus tukee 12–16-vuotiaita nuoria, joilla on lieviä tai kohtalaisia oppimisen vaikeuksia tai lukivaikeuksia. Palvelu on saatavilla Terveyskylässä lääkärin lähetteellä koko Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme