Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK: Paikallinen sopiminen etenee oikeaan suuntaan

Jaa

Paikallisen sopimisen lisääminen on sekä työntekijöiden että yritysten etu. Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa hallituksen tavoitetta lisätä paikallista sopimista, jolla voidaan vastata kansainvälisen kilpailun haasteisiin ja turvata yrityksen kilpailukyky. EK:n asiantuntija Suvi Lahti-Leeve korostaa, että työehtosopimuksesta voitaisiin jatkossakin poiketa paikallisella sopimuksella vain työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. Ennen kaikkea paikallisen sopimisen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin osapuolten luottamusta ja sopimisen mahdollisuuksien tuntemista.

Kolmikantaisessa työryhmässä laaditun mietinnön tarkoituksena on edistää paikallista sopimista. Jatkossakin työehtosopimus määrittelee paikalliselle sopimiselle sisällölliset rajat, sopijapuolet ja sopimisessa noudatettavat menettelytavat. 

- Olennaista esitettävissä lainsäädäntömuutoksissa on, että paikallinen sopiminen on jatkossa tasapuolisesti mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta työnantajien tai työntekijöiden järjestäytymisestä. Paikallinen sopimus tehtäisiin jatkossakin ensisijaisesti työehtosopimuksessa sovittujen sopijapuolten välillä. Jos työehtosopimuksessa edellytettäisiin sopijapuoleksi luottamusmiestä ja työpaikalla on luottamusmies, sopimus tehdään hänen kanssaan, Lahti-Leeve korostaa. 

- Jos työpaikalla ei kuitenkaan ole työehtosopimuksen edellyttämää luottamusmiestä, eikä työehtosopimuksessa ole sovittu toimintatavoista tällaisessa tilanteessa, paikallinen sopimus voitaisiin tehdä työntekijöiden valitseman luottamusvaltuutetun kanssa tai henkilöstön kanssa yhdessä. Muutos lisäisi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia merkittävässä osassa työpaikkoja, sillä lähes puolessa työehtosopimuksia noudattavista yrityksistä ei ole luottamusmiestä, Lahti-Leeve sanoo. 

Esityksessä ehdotetaan sopimismahdollisuuksien laajentamista siten, että työlainsäädännön määrätyistä säännöksistä voisi poiketa myös työnantajakohtaisella työehtosopimuksella. Tällä hetkellä useista säännöksistä saadaan sopia toisin vain valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäyhdistysten tekemillä sopimuksilla. Jatkossa vastaava sopiminen olisi mahdollista myös työnantajakohtaisella työehtosopimuksella. Työntekijäpuolta edustavana sopijapuolena voisi jatkossa olla valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen lisäksi myös sen jäsenyhdistys. 

- Meillä on jo nyt hyviä esimerkkejä siitä, että paikallinen sopiminen voi toimia hyvin. Lakiuudistukset antavat sekä palkansaajille, että yrityksille mahdollisuudet erinomaiseen paikalliseen sopimiseen.  

Lisätietoja: asiantuntija Suvi Lahti-Leeve p. 044 750 7746  

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK:n Suhdannebarometri: Yritysten suhdannearviot pysyneet synkkinä29.4.2024 08:00:04 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n huhtikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten arviot suhdannetilanteesta ovat pysyneet kriisiaikojen tasolla. Yritysten suhdanneodotukset ovat kohonneet hieman viime tammikuun tiedustelusta, mutta ovat yhä selvästi mollivoittoiset. Talouden laskusuhdanne koettelee erityisesti rakentamista sekä teollisuutta. Palvelualat ovat puolestaan kannatelleet yhä Suomen taloutta ja etenkin työllisyyttä viime kuukausien aikana.

EK ja Perheyritysten liitto: Pk-sektorin yrittäjät ja omistajat peräänkuuluttavat EU:lta vahvempaa kasvun selkänojaa24.4.2024 14:00:00 EEST | Tiedote

Pk-sektorin kasvu tulee nostaa EU-politiikan prioriteettien joukkoon seuraavalla viisivuotiskaudella. EU-sääntelyssä on aikaansaatava mitattavia tuloksia siten, että pk-sektoriin kohdistuvia raportointivaatimuksia vähennetään neljänneksellä. Rahoituksen saatavuus on varmistettava sekä saatava sisämarkkinoiden täysi kasvupotentiaali pk-sektorin käyttöön, kannustavat EK:n ja Perheyritysten liiton yrittäjät. Pk-yritysten kilpailukykyinen ja kasvua edistävä toimintaympäristö on kriittinen rakennusaine EU:n tulevalle menestykselle, korostaa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas (Hoitokoti Päiväkumpu Oy): ”Pk-yritykset tarjoavat eurooppalaisille yli 100 miljoonaa työpaikkaa ja tuottavat yli puolet EU:n bruttokansantuotteesta. Ne ovat avainroolissa niin uusien innovaatioiden tuottajina kuin ilmastonmuutoksen ratkaisijoina. EU:n tulee tästä syystä aloittaa tulevalla kaudella kilpailukykyremontti, jolla luodaan uudet edellytykset pk-yritysten kasvulle.” Suomen ja perheyritysten e

Elinkeinoelämän järjestöt: Vahvistetaan Suomen EU-vaikuttavuutta22.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

EU-vaikuttamisessaan Suomen on toimittava aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä tuotettava koko Euroopan kannalta toimivia ratkaisuja. On välttämätöntä myös tunnistaa yritysten keskeinen rooli EU-tavoitteiden saavuttamisessa, sillä niillä on usein avaimet toimeenpanon edellyttämiin ratkaisuihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkistaneet yhteiset prioriteettinsa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Elinkeinoelämän järjestöt ovat valmiina tekemään oman osansa, jotta Suomen vaikuttavuus EU-päätöksenteossa vahvistuu ja jotta EU kykenee tehokkaasti vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja uusiin turvallisuusuhkiin. Samoin on huolehdittava siitä, että Suomelle merkittävät kansalliset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi EU-päätöksenteossa. Tehokas EU-vaikuttaminen edellyttää strategisten prioriteettien jatkuvaa määrittämistä, vaikuttamista ja seurantaa. Elinkeinoelämän järjestöt yhdistävät voimiaan

EK: Velkaantumisen taittaminen välttämätöntä – kasvupanostukset positiivisia16.4.2024 16:33:34 EEST | Tiedote

Hallitus on päättänyt kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron sopeutuksesta, josta 1,6 miljardia toteutetaan menoleikkausten ja loput veronkorotusten kautta. EK pitää sopeutuksen kokoluokkaa oikeana ja velkaantumisen taittamista välttämättömänä. Sopeutuksen rinnalla hallitus teki myös merkittäviä kasvuun kannustavia päätöksiä mm. T&K-panostusten, investointikannusteen ja Tesi-konsernin pääomittamisen myötä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye