Suomen vienti Venäjälle ja Keski-Aasiaan romahti 68,9 prosenttia kahdessa vuodessa

Kahdessa vuodessa EU-vienti Venäjälle on supistunut 50,9 miljardia euroa, kun EU-maiden vienti Keski-Aasiaan kasvoi samalla ajanjaksolla 14,0 miljardia euroa. Keski-Aasiaan on katsottu kuuluvaksi Kazakstan, Kirgisia, Georgia, Armenia, Turkmenistan ja Uzbekistan.

EU-maiden vienti Venäjälle laski 57,0 prosenttia kahdessa vuodessa, mutta neljä EU-jäsenmaata kulki vastavirtaan jopa kasvattaen vientiään sekä Venäjälle että Keski-Aasiaan. Nämä maat olivat Slovenia, Bulgaria, Latvia ja Kroatia. Suomi vähensi vientiään Venäjälle ja Keski-Aasiaan kahdessa vuodessa 68,9 prosentilla, mikä oli EU-maista kolmanneksi eniten.

Ulkomaankauppatilastoihin kirjataan kaikki Suomen rajan yli tapahtunut vienti yritysten kotipaikasta riippumatta. Vuonna 2021 Suomesta Venäjälle ja Keski-Aasiaan vieneistä yrityksistä suomalaisyritysten osuus oli kaksikolmasosaa ja ulkomaalaisten toimijoiden osuus kolmasosa. Heinä-elokuussa 2023 suhteet olivat vaihtuneet ja ulkomaalaisten toimijoiden osuus oli jopa 60 prosenttia. Ulkomaalaisten toimijoiden vienti Suomesta itään oli vahvasti sidoksissa maantiekuljetuksiin Suomesta itämaarajan yli.

- Tilastotietojen perusteella ja ulkomaankaupan näkökulmasta suomalaisten yritysten viennille maantiekuljetuksina itään ei ole toistaiseksi tarvetta, analysoi tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

Vuonna 2021 Suomi vei tavaraa Venäjälle ja Keski-Aasiaan 3,9 miljardin euron arvosta, kun vuonna 2022 vastaava arvo oli 2,5 miljardia euroa. Vuonna 2022 viennin lasku oli 37,2 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2023 Suomi vei tavaraa Venäjälle ja Keski-Aasiaan 1,2 miljardin euron arvosta, joten laskua oli 50,5 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna ja 68,9 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Suomen viennin lasku Venäjälle ja Keski-Aasiaan oli tuplasti suurempi vuosien 2023 ja 2021 välillä verrattuna EU-maiden viennin laskuun samalla ajanjaksolla.

- Ulkomaankauppatilastojen perusteella suomalaiset yritykset ovat vähentäneet vientiä itään huomattavasti enemmän kuin EU-maiden yritykset keskimäärin. Kiitän tässä yhteydessä vastuullisuudesta suomalaisia yrityksiä, sanoo Penttilä.

Tilastointitapojen erot otettava huomioon eri maiden tilastoja vertailtaessa

Vientiä ei tilastoida alkuperämaittain. Tämän vuoksi tilastoja tulkittaessa pitää ensin arvioida Suomen viennistä se osuus, missä viennin alkuperämaana on Suomi ennen kuin Suomen vientitilastoja voidaan vertailla toisen maan tuontitilastoihin. Esimerkiksi vuoden 2022 Tullin jälleenvientitilaston perusteella karkeasti viidennes Suomen viennistä itään oli alkuperältään ei-suomalaista, joten vertailtaessa toisen maan tuontitilastoon, pitää Suomen viennistä poistaa viidennes ennen vertailua. Näin tulee tehdä muun muassa, jos halutaan verrata Suomen vientitilastoihin kirjattua vientiä ja Keski-Aasian maiden tuontitilastoihin kirjattua tuontia Suomesta, jossa alkuperämaaksi on ilmoitettu Suomi.

Suomen ja Keski-Aasian maiden ulkomaankauppatilastoja voi vertailla tämän periaatteen pohjalta.  Tämä tilastojen niin sanotun peilivertailun vuodelta 2022 pohjalta voi todeta:

• Alkuperältään suomalaisten tavaroiden Suomen viennin ja Kazakstanin tuonnin tilastoero vuonna 2022 oli noin 50 miljoonaa dollaria, joka oli 24 prosenttia Suomen viennistä Kazakstaniin.
• Alkuperältään suomalaisten tavaroiden Suomen viennin ja Kirgisian tuonnin tilastoero vuonna 2022 oli noin 21 miljoonaa dollaria, joka oli 78 prosenttia Suomen viennistä Kirgisiaan.
• Alkuperältään suomalaisten tavaroiden Suomen viennin ja Armenian tuonnin tilastoero vuonna 2022 oli reilu miljoona dollaria, joka oli neljä prosenttia Suomen viennistä Armeniaan.

Peilivertailun perusteella tarkasteltuna Suomen vienti ja Keski-Aasian tuonti, kun molemmissa alkuperämaana on Suomi, tilastoerot ovat melko pienet, kun huomioidaan tilastomenetelmien erot. Tilastovertailuiden perusteella Venäjä on teoriassa ehkä korvannut Suomesta tuontiaan vain muutaman prosenttiyksikön verran Keski-Aasian maita hyödyntämällä. Toisaalta vuonna 2022 Armenia, Kazakstan ja Kirgisia yhteensä kasvattivat vientiään Venäjälle neljällä miljardilla dollarilla (+49% v/v). Tilastovertailujen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä johtopäätöksiä siitä, onko osa EU-maista Keski-Aasiaan viedyistä vientitavaroista päätynyt jälleenvientinä Venäjälle.

- Julkisuudessa maiden välisten ulkomaankauppatilastojen eroja on aiemmin tuotu esille ilman menetelmällisten erojen huomiointia. Tilastoerot Suomen ja Keski-Aasian maiden välillä ovat pääosin menetelmällisiä, mutta selittämätöntäkin tilastoeroa löytyy. Venäjä ei ole julkaissut ulkomaankauppatilastojaan vuosina 2022-2023, joten viimeisin rajanaapureiden välinen tilastojen peilivertailu tehtiin loppuvuonna 2021, kertoo Penttilä.

 Katsaus: Vienti Venäjälle ja Keski-Aasiaan 2021 – 2023

Eurostat on Euroopan unionin tilastotoimisto. Eurostatin verkkosivut (englanniksi).