Inflaatio palautunut maltilliselle tasolle – tammikuussa inflaatio oli 3,3 %
Kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 3,3 %, kun joulukuussa se oli 3,6 %. Koronapandemiasta toipumisen myötä vuoden 2021 alusta lähtien inflaatio nousi tasaisesti ja oli korkeimmillaan joulukuussa 2022, jolloin se oli 9,1 %. Sen jälkeen inflaatio on laskenut kuukaudesta toiseen.
”Vuoden 2023 vuosi-inflaatio oli keskimäärin 6,2 %, mikä osaltaan kertoo inflaation putoamisesta huippulukemista”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
Eniten tammikuussa nousivat kulutus- ja asuntoluottojen korot, ulkomaan valmismatkojen hinnat, kaukolämmön hinta ja hoitovastikkeet.
Asunto- ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon oli 2,5 prosenttiyksikköä. Koroissa vaikuttaa yhä EKP:n viime vuoden syyskuussa tekemä 0,25 prosenttiyksikön ohjauskoron nosto. Kaukolämmön hintaa on nostanut tuotantokustannusten nousu.
Etenkin energian hinnat ovat sitä vastoin laskeneet.
”Liikenteen polttonesteiden eli dieselin ja bensiinin hinnat olivat korkeimmillaan kesäkuussa 2022 Venäjää kohtaan asetettujen talouspakotteiden vuoksi. Dieselin keskihinta oli tuolloin 2,44 euroa litralta, 95-oktaanisen bensiinin taas 2,57 ja 98-oktaanisen bensiinin 2,67 euroa litraa kohden. Näistä lyhyen aikavälin huippulukemista hinnat olivat laskeneet tämän vuoden tammikuuhun mennessä keskimäärin 29 %”, kertoo Nieminen.
Tammikuussa dieselin keskihinta oli 1,83 euroa litralta, 95-oktaanisen bensiinin 1,76 euroa litralta ja 98-oktaanisen bensiinin 1,86 euroa litralta.
Tammikuussa pohjainflaatio oli 5,4 %. Joulukuun pohjainflaatio oli puolestaan 5,5 %. Pohjainflaatiolla mitataan lyhytaikaisista tekijöistä puhdistettua inflaatiota, joten se ei sisällä herkästi muuttuvia ruoan ja energian hintoja, jotka vaihtelevat muita hyödykkeitä enemmän kuukaudesta toiseen. Maailmantalouden kehitys ja maailman poliittiset tilanteet heiluttavat energian hintaa, kun taas jalostamattomiin elintarvikkeisiin vaikuttaa sadon onnistuminen kotimaassa ja ulkomailla.
Pohjainflaatiosta poisluettujen ryhmien inflaatio oli tammikuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osalta 1,6 % (joulukuussa 2,3 %) ja energian osalta -13,2 % (joulukuussa –11,3 %).
”Pohjainflaatio oli korkeimmillaan vuoden 2023 heinäkuussa, jolloin se oli 7,4 %. Pohjainflaation nousuun vaikutti EKP:n viime vuonna tekemät koronnostot sekä palveluiden hintojen kallistuminen. Palveluiden hinnat olivat viime vuoden heinäkuussa 9,2 % korkeammalla kuin vuotta aiemmin”, toteaa Nieminen.
”Yllättäen näistä luvuista huomataan, että palveluiden ja kulutustavaroiden hintojen nousukehitys jatkui pidempään kuin elintarvikkeiden ja energian, joiden hinnat lähtivät laskuun jo vuoden 2023 keväällä. Tämä johtunee viiveestä, jolla energian hinnannousut siirtyvät kulutustavaroiden ja palveluiden hintoihin.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristiina NieminenYliaktuaari
Puh:029 551 2957kristiina.nieminen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Pieni positiivinen pilkahdus syntyvyydessä alkuvuonna – lasku tasaantunut25.7.2024 08:00:56 EEST | Tiedote
Suomessa syntyi tammi-kesäkuussa 21 719 lasta, mikä on 465 lasta enemmän kuin vuosi sitten. Myös kokonaishedelmällisyysluku on kohonnut aavistuksen verrattuna vuoden 2023 tasoon.
Inflaatio hidastuu edelleen – elintarvikkeiden hinnat viime vuoden tasolla15.7.2024 08:01:45 EEST | Tiedote
Kuluttajahintojen vuosimuutos oli kesäkuussa 1,3 %, kun se vuoden alussa tammikuussa oli 3,3 %. Euroopan keskuspankin EKP:n käyttöön tuotettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) vuosimuutos oli kesäkuussa 0,5 %, kun se vuoden alussa oli 1,1 %.
Konkurssiin haettujen yritysten määrä kesäkuussa edelleen kasvussa, palvelualoilla suurin konkurssiriski12.7.2024 08:01:33 EEST | Tiedote
Kesäkuussa pantiin vireille 252 konkurssia. Tämä on 13 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemuksista noin puolet oli palvelualoilla ja viidennes kaupan alalla.
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku toukokuussa vähäisintä sitten loppuvuoden 202227.6.2024 08:02:09 EEST | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat toukokuussa koko maassa 2,8 % edellisestä vuodesta. Edellisestä kuukaudesta hinnat nousivat 1,0 %.
Joka toisella suomalaisella asuntokunnalla velkaa vuonna 2023, velat pienenivät edellisvuodesta18.6.2024 08:01:52 EEST | Tiedote
Suomalaisista asuntokunnista 51 prosentilla oli velkaa vuonna 2023. Veloista valtaosa eli 70 prosenttia oli asuntovelkaa. Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velka oli 94 000 euroa. Asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka oli 114 800 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme