Inflaatio palautunut maltilliselle tasolle – tammikuussa inflaatio oli 3,3 %
Kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 3,3 %, kun joulukuussa se oli 3,6 %. Koronapandemiasta toipumisen myötä vuoden 2021 alusta lähtien inflaatio nousi tasaisesti ja oli korkeimmillaan joulukuussa 2022, jolloin se oli 9,1 %. Sen jälkeen inflaatio on laskenut kuukaudesta toiseen.
”Vuoden 2023 vuosi-inflaatio oli keskimäärin 6,2 %, mikä osaltaan kertoo inflaation putoamisesta huippulukemista”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
Eniten tammikuussa nousivat kulutus- ja asuntoluottojen korot, ulkomaan valmismatkojen hinnat, kaukolämmön hinta ja hoitovastikkeet.
Asunto- ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon oli 2,5 prosenttiyksikköä. Koroissa vaikuttaa yhä EKP:n viime vuoden syyskuussa tekemä 0,25 prosenttiyksikön ohjauskoron nosto. Kaukolämmön hintaa on nostanut tuotantokustannusten nousu.
Etenkin energian hinnat ovat sitä vastoin laskeneet.
”Liikenteen polttonesteiden eli dieselin ja bensiinin hinnat olivat korkeimmillaan kesäkuussa 2022 Venäjää kohtaan asetettujen talouspakotteiden vuoksi. Dieselin keskihinta oli tuolloin 2,44 euroa litralta, 95-oktaanisen bensiinin taas 2,57 ja 98-oktaanisen bensiinin 2,67 euroa litraa kohden. Näistä lyhyen aikavälin huippulukemista hinnat olivat laskeneet tämän vuoden tammikuuhun mennessä keskimäärin 29 %”, kertoo Nieminen.
Tammikuussa dieselin keskihinta oli 1,83 euroa litralta, 95-oktaanisen bensiinin 1,76 euroa litralta ja 98-oktaanisen bensiinin 1,86 euroa litralta.
Tammikuussa pohjainflaatio oli 5,4 %. Joulukuun pohjainflaatio oli puolestaan 5,5 %. Pohjainflaatiolla mitataan lyhytaikaisista tekijöistä puhdistettua inflaatiota, joten se ei sisällä herkästi muuttuvia ruoan ja energian hintoja, jotka vaihtelevat muita hyödykkeitä enemmän kuukaudesta toiseen. Maailmantalouden kehitys ja maailman poliittiset tilanteet heiluttavat energian hintaa, kun taas jalostamattomiin elintarvikkeisiin vaikuttaa sadon onnistuminen kotimaassa ja ulkomailla.
Pohjainflaatiosta poisluettujen ryhmien inflaatio oli tammikuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osalta 1,6 % (joulukuussa 2,3 %) ja energian osalta -13,2 % (joulukuussa –11,3 %).
”Pohjainflaatio oli korkeimmillaan vuoden 2023 heinäkuussa, jolloin se oli 7,4 %. Pohjainflaation nousuun vaikutti EKP:n viime vuonna tekemät koronnostot sekä palveluiden hintojen kallistuminen. Palveluiden hinnat olivat viime vuoden heinäkuussa 9,2 % korkeammalla kuin vuotta aiemmin”, toteaa Nieminen.
”Yllättäen näistä luvuista huomataan, että palveluiden ja kulutustavaroiden hintojen nousukehitys jatkui pidempään kuin elintarvikkeiden ja energian, joiden hinnat lähtivät laskuun jo vuoden 2023 keväällä. Tämä johtunee viiveestä, jolla energian hinnannousut siirtyvät kulutustavaroiden ja palveluiden hintoihin.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristiina NieminenYliaktuaari
Puh:029 551 2957kristiina.nieminen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme