Valtion velanhallinnan vuosikatsaus julkaistu: Kaksijakoinen inflaatiokehitys ja geopolitiikka värittivät vuotta 2023

Valtiokonttori toteutti vuonna 2023 Suomen valtion puolesta onnistuneesti 42,3 miljardin euron lainanoton kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Nettolainanottoa, eli velkakantaa kasvattavaa uutta lainaa Suomen valtio otti 14,2 miljardia euroa.

Valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa 156,2 miljardia euroa eli 55,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (52,7 % vuonna 2022). Julkinen velka oli 75,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (73,3 % vuonna 2022).

Tiedot löytyvät Valtiokonttorin tänään julkaisemasta katsauksesta, joka summaa valtion lainanoton, likviditeetinhallinnan ja valtionvelan riskienhallinnan tapahtumat sekä kuvaa valtionlainanmarkkinoiden taloudellista toimintaympäristöä vuonna 2023.

Vuosi oli kaksijakoinen. Alkuvuodesta inflaatio oli vielä korkealla ja koroissa nousupainetta, mutta syksyllä inflaation voimakas hidastuminen muutti rahapolitiikan odotuksia ja käänsi korot laskuun.

”Koko euroalueella oli viime vuonna historiallisen suuret lainanottotarpeet, mutta sijoittajanäkökulmasta houkuttelevat tuottotasot helpottivat tämän tarjonnan purkamista. Tämä näkyi erityisesti vuoden lopussa ja kuluvan vuoden alussa vahvana kysyntänä Suomen ja muiden euromaiden lainaemissioissa”, kertoo valtion lainanotosta vastaava finanssijohtaja Teppo Koivisto.

Suurten lainanottotarpeiden rinnalla keskuspankkien määrällisen kiristämisen voi ajatella valtionlainojen lisätarjontana, jolle on löydettävä uutta sijoittajakysyntää. Koiviston mukaan Suomen valtionlainojen sijoittajapohjassa tai -kysynnässä ei silti ole tapahtunut suuria muutoksia.

”Me olemme aina lähteneet siitä, että rahapolitiikan poikkeukselliset keinot olivat tilapäisiä. Velanhallintaa tehdään pitkällä aikavälillä ja silloin keskitytään pitkäaikaiseen sijoittajakuntaan”, Koivisto sanoo.

Nato-jäsenyys hyvä asia vakauden, talouden ja luottoriskin kannalta

Vuoden 2023 keskeinen Suomen kansainväliseen asemaan ja maakuvaan vaikuttava tekijä oli Nato-jäsenyys. Tapahtuma oli tärkeä myös rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta. Nato-jäsenyys paitsi sementoi Suomen aseman osana vahvoja läntisiä liittoutumia, se antoi markkinoille vahvan viestin Suomen ulkopoliittisesta toimintakyvystä.

”Nato-jäsenyys on ollut tasapainottava elementti, mikä on tukenut sitä, että Suomen luottoriskimarginaalit ovat pysyneet verrokkien tasolla”, Koivisto sanoo.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut kiinnostavat kansainvälisiä korkosijoittajia. Velanhallinnan vuosikatsaus sisältää siksi teema-artikkelin, jossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä analysoi Suomen tulevaa suuntaa Natossa. Mutta sijoittajat katsovat myös sitä, miten Nato-Suomen puolustusmenot vaikuttavat Suomen julkisen talouden kestävyyteen pidemmällä aikavälillä.

”Olennaista on, että Suomi on aina pitänyt kiinni omasta puolustuksestaan. Vaikka puolustus aiheuttaa valtiolle nyt lisämenoja, Naton edellyttämän puolustusmenotason ylläpitäminen ei tarkoita Suomelle samanlaista tasonnostoa kuin monelle muulle maalle”, Teppo Koivisto arvioi. Hän uskoo Nato-jäsenyyden myös hyödyttävän Suomea taloudellisesti lisääntyvän yhteistyön muodossa.

Velanhallinnan vuosikatsauksen kaksi muuta teema-artikkelia käsittelevät nekin sijoittajaviestinnän ja rahoitusmarkkinoiden ajankohtaisia teemoja. Biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi arvioi Suomen lähtökohtia ja mahdollisuuksia onnistua luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä, johon Suomi on sitoutunut sekä osana EU:ta että omassa hallitusohjelmassaan. Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo kirjoittaa Suomeen suunnitteilla olevista vihreän siirtymän investoinneista.

Velkakestävyys otetaan Suomessa tosissaan

Valtion alijäämät ovat Suomessa kasvaneet totuttua korkeammalle tasolla. Vuoteen 2027 ulottuvan julkisen talouden suunnitelman mukaan bruttolainanoton tarpeet pysyvät vuositasolla 40-45 miljardissa eurossa ja nettolainanoton yli 10 miljardissa eurossa. Koivisto nostaa hyvänä asiana esiin hallitusohjelman, joka on kunnianhimoinen julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi.

”Suomessa on hallitus, joka on tunnistanut velkakestävyyden problematiikan ja tarttunut näihin asioihin. Se on vahva signaali. Meillä ollaan hyvin tietoisia siitä, että elämme poikkeuksellisessa julkisen talouden tilanteessa siihen nähden mihin on totuttu, ja velkaantuminen on saatava tasaantumaan”, Koivisto kertoo.

Kuluvana vuonna Suomen valtiolla on tehtävänä bruttolainanottoa 43 miljardin euron edestä. Tästä 8 % on jo tehty. Näkymät ovat vakaat ja varainhankinnan suunnitelmat selvät, mikä Koiviston mukaan tarjoaa hyvän pohjan laskea lainoja liikkeelle. 

”Me tiedämme täsmälleen mitä teemme.”

Suomen valtion lainanoton avainlukuja 2023 (suluissa 2022):

• Bruttolainanotto: 42,3 miljardia euroa (34,3 miljardia euroa)
• Nettolainanotto: 14,2 miljardia euroa (12,7 miljardia euroa)
• lainaemissioita: 79 (41)
• Suomen 10-vuotisen valtionlainan keskikorko: 3,06 % (1,69 %)
• valtionvelan efektiivinen kustannus vuoden lopussa: 2,12 % (1,06 %)
• korkoherkkyyttä kuvaava keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika: 4,4 vuotta (4,4 vuotta)
• valtionvelan keskimääräinen maturiteetti: 7,38 vuotta (7,61 vuotta)
• valtionvelan toteutuneet korkokulut: 2,3 miljardia euroa (0,8 miljardia euroa)