Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu Kaakkois-Suomessa
Kaakkois-Suomessa työttömyyden muutosprosentit ja trendit olivat tammikuussa samansuuntaisia kuin edeltävinäkin kuukausina. Alkuvuoden kausivaihtelu piristi lukuja joulukuuhun verrattuna, mutta tilanne on kahta edellisvuotta heikompi. Kauemmas katsottuna tilanne ei ole niin synkkä. Kun verrataan tammikuita vuodesta 2006 eteenpäin, on kaakossa tänä vuonna työttömiä neljänneksi vähiten. Työttömien määrä on nyt hieman matalampi kuin koronaa ennen tammikuussa 2019 ja 2020. Uusia avoimia työpaikkoja oli vuodentakaisesta selvästi vähemmän. Sen sijaan joulukuusta työpaikkojen määrä kasvoi.

Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli tammikuun lopussa 16162 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä on 1659 henkilöä (+11 %) suurempi kuin vuotta aikaisemmin.
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Kaakkois-Suomessa 12,8 prosenttia. Kymenlaaksossa osuus oli 12,9 prosenttia ja Etelä-Karjalassa 12,7 prosenttia. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli tammikuussa 10,9 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna korkein työttömyysaste oli Imatralla (16,7 %) ja matalin Taipalsaarella (8,8 %). Työttömyysasteet vaihtelevat kunnittain melko paljon, mutta suurimmassa osassa Kaakkois-Suomen kuntia työttömyysaste on korkeampi kuin valtakunnallisesti.
Lomautettujen määrä nousi edelleen vuodentakaisesta selvästi, mutta joulukuuhun verrattuna lomautettuja on vähemmän.
Nuorisotyöttömyyden nousu jatkuu. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Kaakkois-Suomessa vuodentakaista 14 prosenttia enemmän. Jo kesästä asti nuorten työttömien määrä on noussut suhteessa enemmän kuin kaikkien työttömien määrä.
Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt. Vuodentakaisesta nousua on 15 prosenttia. Kaikista kaakon työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on 27 prosenttia. Osuus nousi hieman edelliskuusta, mutta on yhä matalampi kuin valtakunnallisesti. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi kaikissa kaakon seutukunnissa, määrällisesti eniten Lappeenrannan ja suhteellisesti eniten Imatran seudulla.
Työttömien määrä kasvoi kaikissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa ja lähes kaikissa kunnissa – eniten Kouvolassa. Suhteellisesti nousu oli suurinta Parikkalassa. Työttömien määrä laski Luumäellä, Savitaipaleella ja Virolahdella.
Kaakkois-Suomen työttömistä työnhakijoista oli tammikuun lopussa ulkomaiden kansalaisia 1754 henkilöä. Ulkomaalaisten osuus kaikista työttömistä oli Kaakkois-Suomessa 11 prosenttia. Alueen ulkomaalaisista työnhakijoista oli EU-maiden kansalaisia 295.
Työttömien määrä kasvoi Kaakkois-Suomessa viime vuoden tammikuuhun verrattuna lähes kaikissa ammattiryhmissä. Eniten työttömyys kasvoi rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ryhmässä.
Työttömien määrä laski Kaakkois-Suomessa edellisvuoteen verrattuna alemman perusasteen suorittaneilla ja nousi kaikilla muilla koulutusasteilla.
Uudet avoimet työpaikat vähenivät selvästi
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli tammikuun aikana avoinna 2863 uutta työpaikkaa. Paikkoja oli 38 prosenttia vähemmän (-1743 kpl) kuin vuosi sitten. Työpaikkojen määrä väheni alueella kaikkialla paitsi Imatran seudulla.
Kaakon uusista avoimista työpaikoista 68 prosenttia oli yrityksissä. Yli vuoden kestävää työsuhdetta tarjottiin 32 prosentissa uusista työpaikoista.
Avoimien työpaikkojen määrä väheni eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden sekä muiden työntekijöiden ryhmissä.
Eniten uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin myyjille, lähihoitajille, toimisto- ja laitossiivoojille, avustaville keittiötyöntekijöille, puutarhureille, kasvihuoneviljelijöille ja -työntekijöille.
Palveluissa vähemmän henkilöitä kuin vuosi sitten
Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä 5862 henkilöä (-4 %). Aktivointiaste oli 26,6 prosenttia. Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli tammikuussa noin 22000. Määrä on noin 1400 henkilöä suurempi kuin vuotta aikaisemmin.
Palkkatuella työllistettyjen määrä väheni vuodentakaiseen verrattuna. Enemmistö työllistetyistä oli yksityisen sektorin töissä.
Palveluista työvoimakoulutuksen, kuntouttavan työtoiminnan, valmennusten ja vuorotteluvapaasijaisuuksien osallistujamäärät nousivat. Näistä valmennuksiin osallistuneiden määrä kasvoi reilusti (+26 %). Muiden palveluiden osallistujamäärät laskivat.
Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto
Johtaja Jari Saarinen, puh. 0295 042 200, jari.saarinen@te-toimisto.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan kestävä ja elinvoimainen Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa Kaakkois-Suomessa23.12.2025 08:22:04 EET | Tiedote
Työttömien määrä Kaakkois-Suomessa kasvoi marraskuussa vuodentakaiseen verrattuna. Lomautettuja oli vähemmän kuin vuosi sitten, mutta lokakuusta lomautukset lisääntyivät. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi huomattavasti − eniten Kouvolan seudulla. Työpaikkoja oli avoinna suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten. Palveluista vain kuntouttavan työtoiminnan ja omaehtoisen opiskelun osallistujamäärät nousivat.
Yritystoimintaa ja alueen kehittämistä rahoitettiin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa noin 64 miljoonalla eurolla16.12.2025 10:49:17 EET | Tiedote
Tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon myönnettiin erilaisia Euroopan Unionin ja kansallisia yritys- ja hankerahoitustukia yhteensä 24 miljoonaa euroa. Lisäksi alueen elinvoimalle tärkeää valtion maantieverkkoa ylläpidettiin ja korjattiin lähes 40 miljoonalla eurolla.
Kouvolassa välillä Rantinsuonpolku – Vennantie on poistettu suoraan valtatielle 6 johtavat yksityistieliittymät28.11.2025 09:20:50 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen valtatien 6 parantaminen välillä Tykkimäki-Kuivala, Kouvola -rakennusurakka on valmistunut yksityistiejärjestelyiden osalta.
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi on nimitetty Satu Mäkelä27.11.2025 14:16:27 EET | Tiedote
Valtioneuvosto nimitti 27.11.2025 kymmenelle elinvoimakeskukselle ylijohtajat ajalle 1.1.2026–31.12.2030. Valtion aluehallinnon uudistuksessa perustetaan 10 alueellista elinvoimakeskusta. Elinvoimakeskukset perustetaan nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) pohjalta. Uudistuksen myötä nykyiset 15 ELY-keskusta lakkaavat.
Kaakkois-Suomen maanteillä tehdään reunapaalumuutoksia25.11.2025 10:07:00 EET | Tiedote
Väylävirasto on julkaissut uuden ohjeen reunapaalujen käytöstä ja laatuvaatimuksista. Ohjeistuksen muutokset johtavat siihen, että kaikki Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen reunapaaluosuudet käydään läpi, ja paalut joko poistetaan tai vaihdetaan. Poistettavat paalut korvataan talvi- ja pimeän ajaksi aurausviitoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme