Helsingin seudun kauppakamari arvioi: Pääkaupunkiseudulla lopetti viime vuonna ennätysmäärä yrityksiä – ”Kaupan alan yritysten määrän väheneminen huolestuttavaa”

21.2.2024 07:00:00 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote

Jaa

Pääkaupunkiseudulla lopetti toimintansa 9 450 yritystä vuonna 2023, arvioi Helsingin seudun kauppakamari Tilastokeskuksen alkuvuoden lukuihin perustuen. Lopettaneita yrityksiä olisi arvion mukaan 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Luvuissa ei ole huomioitu alkutuotantoa ja kiinteistöalan yrityksiä.

Kaupan alalla lopettaneiden yritysten määrä on ollut suuri kahtena edellisvuonna. Lopettaneiden kaupan alan yritysten määrä pääkaupunkiseudulla oli suurempi kuin aloittaneiden tammikuusta 2022 syyskuuhun 2023.

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset pääkaupunkiseudulla toimialoittain tammikuu 2022–syyskuu 2023 pl. alkutuotanto ja kiinteistöala Lähde: Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilasto, Tilastokeskus

Laskusuhdanteessa yritysten tilanteen mittarina käytetään usein konkurssien ja yrityssaneerausten määrää. Helsingin seudun kauppakamarin neuvontatiimin johtajan Marko Silenin mukaan se on kuitenkin huono mittari, koska huonosti kannattava yritystoiminta osataan nykyään ajaa hallitummin alas.

”Kaupan alan yritysten määrän väheneminen pääkaupunkiseudulla on huolestuttavaa. Jopa rakennusalalla perustettiin uusia yrityksiä enemmän kuin niitä lopetti. On tärkeää huolehtia siitä, että erityisesti keskustat ovat kiinnostavia erilaisille kaupan alan yrityksille, jotka puolestaan houkuttelevat keskustoihin moninaisia asiakasryhmiä”, sanoo Marko Silen.

Suomessa lopetti Helsingin seudun kauppakamarin arvion mukaan viime vuonna yli 31 000 yritystä. Helsingin seudun kauppakamarin arvio perustuu Tilastokeskuksen tammi-syyskuun 2023 lukuihin. Luvuissa ei ole huomioitu alkutuotantoa tai kiinteistöalaa.

Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) yritykset muodostavat arviolta 27 prosenttia koko Suomen yrityskannasta, kun alkutuotantoa ja kiinteistöalaa ei huomioida. Pääkaupunkiseudun yritysten osuus koko Suomen yrityskannasta on kasvanut tasaisesti vuodesta 2013, jolloin se oli 24 prosenttia.

Raportin yrityskannan vaihtuvuudesta ja arvion koko vuonna 2023 lopettaneista yrityksistä Helsingin seudun kauppakamarille on tehnyt tutkija Pekka Lith. Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella. Helsingin seudun kauppakamarin neuvontapalvelu tarjoaa maksutonta neuvontaa jäsenilleen erilaisissa oikeudellisissa asioissa.

Pekka Lith: Yrityskannan vaihtuvuus, Tilastollinen raportti yrityskannan uudistumisesta pääkaupunkiseudulla ja koko maassa julkaistaan keskiviikkona 21.2.2024 kello 7.00 osoitteessa helsinki.chamber.fi.

Lisätiedot:

Marko Silen, neuvontatiimin johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, marko.silen@helsinki.chamber.fi, +358 50 548 4217

Pekka Lith, tutkija, Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, pekka.lith4@gmail.com

Julkaisun ennakkopyynnöt: Heini Larros, viestintäjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari, heini.larros@helsinki.chamber.fi, +358 40 526 9728

Avainsanat

kauppakamari Helsingin seudun kauppakamari yritykset yrittäminen yrityksen lopettaminen pääkaupunkiseutu kaupan ala

Yhteyshenkilöt

Heini LarrosViestintäjohtajaHelsingin seudun kauppakamari

Puh:+358 40 526 9728heini.larros@helsinki.chamber.fi

Kuvat

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset pääkaupunkiseudulla 2013–2023. Vuoden 2023 luvut ovat Helsingin seudun kauppakamarin arvioita, jotka perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2023 tammi-syyskuun lukuihin.

Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari

Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu

Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).

Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu

Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote

Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.

Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.

Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme