Hämeen vesitilanne on lähes normaali
Hämeen järvissä vedenkorkeus on pääasiassa vuodenaikaan nähden tyypillisellä tasolla. Muutamissa säännöstellyissä järvissä vesitilanne poikkeaa tavanomaisesta.
Sateisen syksyn aikana nousseet vedenkorkeudet ovat kylmän talven myötä päässeet laskemaan tyypilliselle tasolle. Virtaamat joissa ovat talvelle tyypillisen vähäisiä, mutta ennustettu lauha jakso ja sateet tulevat lisäämään virtaamia.
Kymijoen vesistöalueen pääjärvi Päijänne (vesi.fi) on yhä märän syksyn jäljiltä noin 15 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa korkeammalla. Päijänteestä juoksutetaan Kalkkisten (vesi.fi) kosken kautta nyt noin 300 kuutiometriä sekunnissa, mikä on noin 50 kuutiota tyypillistä enemmän. Suuremmalla juoksutuksella pyritään saamaan Päijänteen vedenkorkeus laskettua kevään tavoitekorkeuteen. Suurempi juoksutus näkyy Ruotsalaisen (vesi.fi) ja Konniveden (vesi.fi) vedenkorkeuksissa, joissa vedenpinta on noin 15 senttimetriä tavallista korkeammalla. Muissa Kymijoen vesistöalueen järvissä, kuten Vesijärvessä (vesi.fi) vedenkorkeudet ovat lähellä vuodenajan keskiarvoa.
Kokemäenjoen vesistöalueen suurissa säännöstellyissä järvissä vedenkorkeus on hieman vuodenajan keskiarvoa alempana. Tammelan Pyhäjärven (vesi.fi) korkeus on noin 10 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa matalammalla. Pääjärvellä (vesi.fi) vedenpinta on noin 20 senttimetriä tavanomaista matalammalla. Vanajaveden (vesi.fi) pinta on 5–10 senttimetriä tavallista matalammalla. Säännösteltyjen järvien pintoja lasketaan kevättalvella tulviin varautumisen takia.
Loppuviikolle on ennustettu lauhaa säätä ja kohtuullisia vesisateita. Osa lumikuormasta tulee sulamaan, mikä lisää virtaamia koko Hämeen alueella. Myös järvien vedenkorkeuksien voidaan odottaa nousevan. Mikäli lauha jakso toteutuu ennustetusti parin asteen lämpötiloilla ja viikon mittaisena, jää sulaminen kuitenkin kohtuulliseksi, eikä merkittäviä tulvia odoteta. Kevään tulviin tämän viikon sulamisilla voi olla helpottava vaikutus, kun kevään lopullinen lumikuorma jää pienemmäksi.
Pohjavedenpinnat ovat talvesta huolimatta hyvällä tasolla
Hämeessä pohjavedenpinnat ovat laskeneet marras-joulukuun vaihteesta lähtien. Syksyn runsaiden sateiden ja pohjaveden muodostumisen ansiosta pohjavesitilanne on kokonaisuudessaan vielä varsin hyvä. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat keskimääräisen pinnantason tuntumassa. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat vain noin viisi senttimetriä keskimääräisen tason alapuolella. Pohjavedet ovat Hämeessä näin lopputalvesta hyvällä tasolla, eikä merkittävää kaivojen kuivumista todennäköisesti tule esiintymään. Pohjavedenpinnat nousevat taas keväällä roudan sulettua sekä lumien sulamisvesien imeytyessä maaperään ja pohjavedeksi.
Järvissä jäätä on mitattu reilusti
Hämeessä jään paksuutta seurataan muutamilla järvillä. Jääkansi näyttää olevan hieman tavallista paksumpi tällä hetkellä. Havaintoja viime päiviltä on esitetty taulukossa:
| Havaintopaikka | Mittauspäivä | Jäänpaksuus, cm | Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta, cm | Teräsjää, cm | Havaintohistoria |
| Jääsjärvi, Hartola | 20.2.2024 | 48 | 5 | 28 | 1961–2023 |
| Kuivajärvi, Saari, Tammela | 20.2.2024 | 45 | 5 | 36 | 1961–2023 |
| Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret | 20.2.2024 | 44 | 5 | 30 | 1970–2023 |
| Pääjärvi, Lammi | 20.2.2024 | 47 | 12 | 29 | 1978–2023 |
Jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta. Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (vähintään 5–10 senttimetriä teräsjäätä) omalla kulkureitillä.
Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 064
Petri Siiro, hydrogeologi, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Aluehallinto uudistuu – Hämeen ELY-keskuksen toiminta päättyy30.12.2025 13:41:27 EET | Tiedote
Elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2026 osana valtion aluehallinnon uudistusta. Nykyiset 15 ELY-keskusta korvataan kymmenellä uudella elinvoimakeskuksella. Hämeen alueella muutos on merkittävä: Kanta-Häme yhdistyy Pirkanmaan kanssa muodostaen Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen, kun taas Päijät-Häme liittyy Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukseen. Hämeen ELY-keskuksen tehtävät jakautuvat jatkossa valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle sekä kahdelle uudelle elinvoimakeskukselle.
Lauha alkutalvi on nostanut vedenkorkeuksia Hämeen vesistöissä - Hämeen vesiasioiden hoito muuttuu valtion aluehallintouudistuksessa29.12.2025 12:54:46 EET | Tiedote
Vedenkorkeudet koko Hämeessä ovat nousseet hieman tyypillistä loppusyksyä ja alkutalvea enemmän. Myös pohjavesissä nousua on ollut tyypillistä enemmän. Sään kylmeneminen hidastaa nousua ja kääntää vedenkorkeudet lopulta laskusuuntaan.
Työttömyyden kasvu vuositasolla hidastunut Hämeessä23.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Hämeen ELY-keskusalueen kuntien työllisyyspalveluissa oli marraskuun lopussa 21 990 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 063 henkilöä enemmän (+10 %) kuin vuotta aikaisemmin ja 323 henkilöä enemmän kuin edelliskuussa. Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna 1 431 henkilöä. Lomautettujen määrä on vähentynyt vuodentakaisesta 487 henkilöllä (-25 %). Tiedot ilmenevät Hämeen ELY-keskuksen marraskuun työllisyyskatsauksesta.
Uusia EU:n maaseuturahoitusta saavia hankkeita valittu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen – ELY-ajan viimeiset rahoituspäätökset 13 hankkeelle19.12.2025 14:55:59 EET | Tiedote
ELY-keskus on valinnut rahoitettavaksi 13 uutta hanketta Hämeen maaseudun kehittämiseksi. Rahoitusta suunnataan esimerkiksi laajakaistahankkeisiin, pyörämatkailun kehittämiseen, suureen viljelijöiden biokaasuhankkeeseen ja ympäristötekoihin. Ensi vuonna ELY-keskusten sijaan maaseutua kehittävät elinvoimakeskukset yhdessä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
Hämeen ELY-keskuksen rahoitusvuosi oli toimintaympäristöltään haastava, mutta tulevaisuuteen uskova16.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hämeen ELY-keskuksen viimeinen rahoitusvuosi kuvastaa hyvin sekä vallitsevaa geopoliittista epävarmuutta, että talouden haastavaa tilaa. Rahoitukset eri instrumentteja vertaillen vähenivät edellisvuosiin verrattuna. Vuoden 2025 rahoituskatsaus on Hämeen ELY-keskuksen viimeinen, ja jatkossa elinvoimakeskukset julkaisevat tietoa myöntämistään rahoituksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme