Hämeen vesitilanne on lähes normaali
Hämeen järvissä vedenkorkeus on pääasiassa vuodenaikaan nähden tyypillisellä tasolla. Muutamissa säännöstellyissä järvissä vesitilanne poikkeaa tavanomaisesta.

Sateisen syksyn aikana nousseet vedenkorkeudet ovat kylmän talven myötä päässeet laskemaan tyypilliselle tasolle. Virtaamat joissa ovat talvelle tyypillisen vähäisiä, mutta ennustettu lauha jakso ja sateet tulevat lisäämään virtaamia.
Kymijoen vesistöalueen pääjärvi Päijänne (vesi.fi) on yhä märän syksyn jäljiltä noin 15 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa korkeammalla. Päijänteestä juoksutetaan Kalkkisten (vesi.fi) kosken kautta nyt noin 300 kuutiometriä sekunnissa, mikä on noin 50 kuutiota tyypillistä enemmän. Suuremmalla juoksutuksella pyritään saamaan Päijänteen vedenkorkeus laskettua kevään tavoitekorkeuteen. Suurempi juoksutus näkyy Ruotsalaisen (vesi.fi) ja Konniveden (vesi.fi) vedenkorkeuksissa, joissa vedenpinta on noin 15 senttimetriä tavallista korkeammalla. Muissa Kymijoen vesistöalueen järvissä, kuten Vesijärvessä (vesi.fi) vedenkorkeudet ovat lähellä vuodenajan keskiarvoa.
Kokemäenjoen vesistöalueen suurissa säännöstellyissä järvissä vedenkorkeus on hieman vuodenajan keskiarvoa alempana. Tammelan Pyhäjärven (vesi.fi) korkeus on noin 10 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa matalammalla. Pääjärvellä (vesi.fi) vedenpinta on noin 20 senttimetriä tavanomaista matalammalla. Vanajaveden (vesi.fi) pinta on 5–10 senttimetriä tavallista matalammalla. Säännösteltyjen järvien pintoja lasketaan kevättalvella tulviin varautumisen takia.
Loppuviikolle on ennustettu lauhaa säätä ja kohtuullisia vesisateita. Osa lumikuormasta tulee sulamaan, mikä lisää virtaamia koko Hämeen alueella. Myös järvien vedenkorkeuksien voidaan odottaa nousevan. Mikäli lauha jakso toteutuu ennustetusti parin asteen lämpötiloilla ja viikon mittaisena, jää sulaminen kuitenkin kohtuulliseksi, eikä merkittäviä tulvia odoteta. Kevään tulviin tämän viikon sulamisilla voi olla helpottava vaikutus, kun kevään lopullinen lumikuorma jää pienemmäksi.
Pohjavedenpinnat ovat talvesta huolimatta hyvällä tasolla
Hämeessä pohjavedenpinnat ovat laskeneet marras-joulukuun vaihteesta lähtien. Syksyn runsaiden sateiden ja pohjaveden muodostumisen ansiosta pohjavesitilanne on kokonaisuudessaan vielä varsin hyvä. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat keskimääräisen pinnantason tuntumassa. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat vain noin viisi senttimetriä keskimääräisen tason alapuolella. Pohjavedet ovat Hämeessä näin lopputalvesta hyvällä tasolla, eikä merkittävää kaivojen kuivumista todennäköisesti tule esiintymään. Pohjavedenpinnat nousevat taas keväällä roudan sulettua sekä lumien sulamisvesien imeytyessä maaperään ja pohjavedeksi.
Järvissä jäätä on mitattu reilusti
Hämeessä jään paksuutta seurataan muutamilla järvillä. Jääkansi näyttää olevan hieman tavallista paksumpi tällä hetkellä. Havaintoja viime päiviltä on esitetty taulukossa:
| Havaintopaikka | Mittauspäivä | Jäänpaksuus, cm | Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta, cm | Teräsjää, cm | Havaintohistoria |
| Jääsjärvi, Hartola | 20.2.2024 | 48 | 5 | 28 | 1961–2023 |
| Kuivajärvi, Saari, Tammela | 20.2.2024 | 45 | 5 | 36 | 1961–2023 |
| Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret | 20.2.2024 | 44 | 5 | 30 | 1970–2023 |
| Pääjärvi, Lammi | 20.2.2024 | 47 | 12 | 29 | 1978–2023 |
Jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta. Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (vähintään 5–10 senttimetriä teräsjäätä) omalla kulkureitillä.
Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 064
Petri Siiro, hydrogeologi, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Tienkäyttäjät entistä tyytyväisempiä maanteiden tilaan kesällä 202517.11.2025 08:34:00 EET | Tiedote
Kesän 2025 tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimuksen tulokset osoittavat, että Uudenmaan ELY-keskuksen alueella tyytyväisyys maanteiden kuntoon on noussut selvästi edellisvuodesta. Tyytyväisyyden kasvu oli erityisen merkittävää yksityishenkilöillä, mutta myös ammattikuljettajien tyytyväisyys kasvoi hieman. Päällysteiden kunto on merkittävin asiakaskokemukseen vaikuttava tekijä.
Hämeen työvoimabarometri: Investoinneista uusia työpaikkoja ja osaamistarpeita14.11.2025 11:05:00 EET | Tiedote
Tänään (14.11.) julkaistun työvoimabarometrin mukaan työmarkkinoiden yleistilanne on maltillisesti parantumassa. Hämeessä pohjaa kasvulle luovat investoinnit, elinkeinoelämän uudistuminen sekä LUT-yliopiston ja korkeakoulujen kasvu ja kehittyminen. Työvoiman saatavuus on parantunut. Työvoimapula-ammatteja löytyy kuitenkin muun muassa sosiaali- ja terveysalalta. Nykyhetken haastavan työttömyystilanteen takia työvoimasta arvioidaan olevan ylitarjontaa vielä vuodenkin päästä, vaikka työttömyys vähenee avoimien työpaikkojen määrän lähtiessä kasvuun ensi vuoden aikana.
Hartolan Isosuon ennallistaminen vähentää vesistöjen kuormitusta ja lisää luonnon monimuotoisuutta13.11.2025 07:01:00 EET | Tiedote
Hartolan Isosuon ennallistaminen on edennyt suunnitellusti, ja vuoden 2025 toimenpiteet on saatu päätökseen marraskuun alussa. Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluva hanke palauttaa suon luonnollista vesitaloutta ja parantaa elinympäristöjä suolla eläville lajeille.
Talvihoitokausi alkoi jo lokakuun alussa ja jatkuu 30.4.2026 saakka7.11.2025 14:08:00 EET | Tiedote
"Talvihoitokausi on jo alkanut liukkauden torjunnalla eli suolauksella", toteaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kunnossapitovastaava Henri Aaltonen.
Valtatie 3 Helsinki–Tampere suljetaan tilapäisesti Hämeenlinnan tunnelin kohdalla 13.–14.11.2025 klo 22.00–05.005.11.2025 12:05:00 EET | Tiedote
Tunnelissa suoritetaan 6-vuotistarkastuksen korjaus- ja huoltotöitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme