KOVA: Kohtuuhintaisilla asuntotoimijoilla energiatehokkaita kiinteistöjä
22.2.2024 07:03:00 EET | KOVA ry | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry selvitti laajalla kyselyllä kohtuuhintaisten asuntotoimijoiden kiinteistöjen energiatehokkuutta. Kyselyyn vastanneilla jäsenillä kolme neljäsosaa kiinteistökannasta oli asuinkerrostaloja, ja loput pääasiassa rivitaloja sekä esimerkiksi erityisryhmille tarkoitettu asuintaloja.
KOVAn jäsenten asuinkerrostalojen keskimääräinen sääkorjattu lämmitysenergian ominaiskulutus oli noin 37,5 kWh/m3 ja rivitalojen vastaavasti noin 50 kWh/m3. Vedenkulutus kerrostaloissa oli keskimäärin 137 litraa päivässä ja rivitaloissa 131 litraa päivässä asukasta kohden. KOVAn jäsenillä lämmitysenergiaa kului keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin kiinteistökannassa yleisesti. Sekä kerros- että rivitalojen keski-ikä vastauksissa oli hieman yli 30 vuotta. Suomessa asuinkerrostalojen keskimääräinen lämmitysenergian ominaiskulutus vuonna 1995 valmistuneissa taloissa on ollut tyypillisesti noin 45 kWh/m3 ja vastaavan ikäisissä rivitaloissa noin 60 kWh/m3 . Tyypillinen vedenkulutus suomalaisissa kotitalouksissa henkilöä kohti on noin 120 litraa päivässä. Kulutus on vielä hieman tätä korkeampi talouksissa, joissa vesimaksu ei perustu mitattuun kulutukseen.
Ara-toimijoiden kiinteistöissä suosituin lämmitysmuoto oli kaukolämpö, jota käytti keskimäärin noin 90 prosenttia vastaajien kiinteistöistä. Seuraavaksi yleisin lämmitysmuoto oli maalämpö neljän prosentin osuudella. Maalämpöä on käytetty paitsi uudiskohteissa, mutta erityisesti korvaamaan vanhoja öljylämmityslaitteita. Öljylämmitteisiä kiinteistöjä ara-toimijoilla oli kannassaan enää alle kaksi prosenttia.
- Rakennuskannan keski-ikä huomioiden ara-toimijoiden kiinteistöt ovat varsin energiatehokkaita verrattuna käytettävissä olevaan tutkimustietoon suomalaisen rakennuskannan ominaiskulutuksista. Käytönaikaisen energiankulutuksen vähentämiseksi tehty pitkäjänteinen työ näkyy ja hyvä niin. Todennäköistä kuitenkin on, että viime vuosien energian kallistuminen on kirittänyt myös muiden kiinteistönomistajien energiatehokkuustoimenpiteitä. Vedenkulutuksen hillitsemistä on syytä jatkaa, ja huoneistokohtaisen vedenmittauksen käyttöönotto saneerausten yhteydessä on tässä yksi tärkeä tekijä, KOVAn tekninen johtaja Sami Ylenius kertoo.
KOVAn jäsenten asuinrakennusten keskimääräinen sääkorjattu lämmitysenergian kulutus oli vuosina 2020–2021 laskenut 0,7 prosenttia ja vastaavasti 0,9 prosenttia vuosina 2021–2022. Kyselyyn vastanneista yli 60 prosenttia kertoikin asettaneensa tavoitteita kiinteistökannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi merkittävä osa KOVAn jäsenyhteisöistä kuuluu ainakin yhden energiatehokkuus- tai vastuullisuussopimuksen piiriin. Asuinkiinteistöjen rakennusautomaation kehittäminen nähtiin yhtenä tärkeänä tekijänä energiatehokkuuden parantamisessa. Lähes puolet vastaajista kertoi lisäävänsä tai parantavansa järjestelmällisesti rakennusautomaatiota omissa asuinkiinteistöissään. Tekoälyn hyödyntämisen ja kiinteistöjen etähallinnan mahdollisuuden koetaan olevan tärkeä osa energiatehokkuuden tavoittelussa.
KOVAn selvityksen perusteella yleisimmät energialuokat KOVAn jäsenten kiinteistöillä olivat E (26 prosenttia) ja D (18 prosenttia) vuoden 2013 mukaisissa energiatodistuksissa. Vastaavasti uudemmissa vuoden 2018 mukaisissa energiatodistuksissa yleisimmät energialuokat olivat D (27 prosenttia) ja B (19 prosenttia). Kiinteistökannan korkean keski-iän takia enemmistö energiatodistuksista on vielä toistaiseksi vuoden 2013 mukaisia. Aran ylläpitämän energiatodistusrekisterin perusteella yleisin asuinkerrostalojen energialuokka oli Suomessa vuoden 2018 todistuksissa D (36 prosentin osuudella) ja vuoden 2013 todistuksissa C (36 prosentin osuudella).
Kiinteistöjen pitkäjänteinen kehitystyö on tärkeää myös energiatehokkuuden määrätietoisessa parantamisessa. Kolme neljästä vastaajasta kertoi laatineensa kiinteistöilleen omat PTS-suunnitelmat ja noin puolet vastaajista kertoivat tämän lisäksi käyttävänsä vielä laajempaa kiinteistöstrategiaa tai kehittämisohjelmaa.
Käytönaikaisten energiatehokkuustoimien vaikutukset näkyvät nopeasti, eivätkä kustannukset ole yleensä merkittäviä. Näillä toimenpiteillä onkin tärkeä rooli vuokratason pitämisessä kohtuullisena, koska energiakulut ovat merkittävä osa asumisen kustannuksista. Energiatehokkuutta tulisi aina pyrkiä parantamaan myös suurempien korjaushankkeiden yhteydessä sekä silloin, kun teknisiä järjestelmiä uusitaan vanhojen järjestelmien kuluessa loppuun.
- Energiatehokkuuden parantuessa pienenevät myös päästöt, mikä on tietysti hyvä asia. Olemme kuitenkin vasta matkalla kohti vähäpäästöisyyttä. Lämpöpumpputekniikan kehittyminen on auttanut kiinteistöalaa merkittävästi tarjoamalla hyviä vaihtoehtoja öljylämmityksen tilalle, mutta isossa kuvassa suurin merkitys on kuitenkin kaukolämmön päästöillä. Koska kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto Suomessa ja erityisesti kerrostaloissa, on kaukolämmön vähähiilisyys avaintekijä asuinkerrostalojen käytönaikaisten päästöjen vähentämisessä, Ylenius linjaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Yleniustekninen johtajaKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:044 359 5816sami.ylenius@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat pääasiassa joko normaaleja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. Osa KOVAn jäsenistä omistaa myös erityisryhmien vuokra-asuntoja, kuten palvelu-, opiskelija- ja nuorisoasuntoja.
KOVAlla on 128 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä lähes 320 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu noin 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat yli 120 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat yli 80 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2023 yhteensä lähes 6 000 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
KOVA: Suomen kohtuuhintaiset asuntotoimijat ovat Pohjoismaiden varautuneimpia30.4.2026 05:30:00 EEST | Tiedote
Suomen kohtuuhintaisen asumisen toimijat ovat Pohjoismaiden parhaiten varautuneita erilaisiin kriiseihin. Syksyllä 2025 toteutettu pohjoismainen varautumiskysely osoittaa, että Suomen valmiuden taso on muita Pohjoismaita korkeampi, ja Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenet toimivat vertailukohtana Pohjoismaiden kohtuuhintaiselle asuntosektorille. Suomessa kohtuuhintainen asuminen on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, mutta kehittämistyötä tarvitaan edelleen erityisesti valmiussuunnitelmien laadinnassa ja asukasviestinnässä.
KOVA: Kohtuuhintainen asuminen ei ole vapaarahoitteisen asumisen alhon syynä24.4.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tänään 24.4.2026 kevätkokoukseensa kokoontuneet Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenet kommentoivat viime aikoina käytyä asuntopoliittista keskustelua toteamalla, että kohtuuhintainen asuminen ei ole vapaarahoitteisen asumisen alhon syytä. Osa keskustelijoista on katsonut, että vapaarahoitteisen asuntokannan ongelmat, erityisesti tavanomaista matalammat käyttöasteet, vapaarahoitteisen asuntojen ylitarjonta, asuntojen hintojen lasku ja uuden asuntotuotannon vähäisyys johtuisivat kohtuuhintaisesta asumisesta ja asuntotuotannosta. Väitteet ovat vailla todellisuuspohjaa ja vaikuttavat populistisilta heitoilta, joilla syyllistä pyritään löytämään muualta kuin omasta toiminnasta.
140. jäsen KOVA ry:lle23.4.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Laitilassa toimiva Kiinteistö Oy Laitilan Talot on Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n uusin jäsen. KOVAn hallitus hyväksyi yhtiön KOVAn jäseneksi tänään.
KOVA tyytyväinen korjausrakentamisen tukemisesta22.4.2026 22:09:47 EEST | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on tyytyväinen pääministeri Petteri Orpon hallituksen viimeisessä kehysriihessä tehtyihin päätöksiin korjausrakentamisen tukemisesta. Hallituksen päätösten mukaan energiaremontteihin kohdennetaan määräaikaisesti avustuksia yhteensä 110 miljoonan euron edestä tänä ja ensi vuonna.
KOVA esittää hallitukselle kasvutoimia kehysriiheen – tavoitteena uudis- ja korjausrakentamisen kasvu20.4.2026 09:57:17 EEST | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry ehdottaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä sekä korjausrakentamisen tukemista pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriiheen 21.-22.4.2026. Hallitus päättää kehysriihessä myös toivottavasti kasvutoimista talouden vauhdittamiseksi. KOVAn molemmat ehdotukset tarjoaisivat lisää töitä rakennusalalle sekä vauhdittaisivat kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja tukisivat vihreää siirtymää kiinteistöalalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme