Ammattikorkeakoulut ovat jo kantaneet osansa koulutusleikkauksista - huoli Suomen tulevaisuudesta kasvaa

Ammattikorkeakoulujen rahoitustaso ei ole kehittynyt riittävällä tavalla suhteessa niille asetettuihin tutkintotavoitteisiin. Hankala kehitys on jatkunut jo useamman hallituskauden ajan, ja tämä vaikeuttaa kunnianhimoisten koulutustasotavoitteiden saavuttamista.

On tärkeää, että ammattikorkeakouluille turvataan riittävät resurssit vaativan koulutustehtävän hoitamiseen. Samalla kun koulutusmääriä kasvatetaan, on niitä vastaavasti löydyttävä myös rahoitusta.

Ammattikorkeakoulutuksella on valtava merkitys Suomen koulutustason nostamisessa. Merkitystä kuvaa se, että niissä aloittaa vuosittain jo lähes kaksikertainen määrä uusia opiskelijoista yliopistoihin verrattuna.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on myös osoittanut uusiin aloituspaikkoihin uutta rahoitusta. Tätä rahoitusta kohdistetaan ammattikorkeakoulutukseen, mutta mittakaava ei riitä suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin.

Ammattikorkeakouluilla on vielä erityinen rooli toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden korkeakoulutuksessa. On koulutustasotavoitteemme kannalta todella tärkeää, että mahdollisimman moni nuori saavuttaa riittävät tiedot ja taidot korkeakouluopinnoissa pärjätäkseen.

Myös ammattikorkeakoulujen roolia soveltavan tutkimuksen tekijöinä on syytä vahvistaa. Hallitus kirjasi budjettiriihessä Business Finlandille uudesta roolista ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyössä tehtävän tutkimuksen rahoittajana. Tämä on hyvä alku, mutta lisää tarvitaan. Ammattikorkeakoulujen potentiaalia ei pidä hukata.

Eduskunnan ammattikorkeakouluverkoston (Takki-verkosto) jäseninä vetoamme, että Suomessa pidetään huolta ammattikorkeakoulujen mahdollisuuteen kouluttaa asiantuntijoita, joiden osaaminen kestää työelämän muutokset. Laadukkaaseen korkeakouluosaamiseen kuuluu vahva oma tutkimus- ja kehittämistoiminta.