Miten merialueemme voivat?
Loppusyksyllä 2023 valmistui Suomen merialueen tila-arvion päivitys “Suomen meriympäristön tila 2024”. Tämä on laaja asiantuntijoiden laatima arvio siitä, mitä kaikkea merialueidemme tämänhetkisestä kunnosta tiedetään. Tutustu Meriympäristön tila -tietopakettiin ja kommentoi tarpeen mukaan 15.3.2024 mennessä. Verkkopalvelussa voit helposti tutustua itse tila-arvioon, rehevöitymisestä ympäristömyrkkyihin ja merilinnuista ravintoverkkojen tilaan.

Vedenalaisesta melusta ja roskaantumisesta ei ole aiemmin ollut riittävästi tietoa
Monesta meren tilaan vaikuttavasta tekijästä on jo pitkään kerätty tietoa, ja ne tunnetaan kohtalaisen hyvin. Mutta kaikista meren tilaan vaikuttavista tekijöistä, kuten vedenalaisesta melusta ja roskaantumisesta, ei ole aiemmin ollut riittävästi tietoa. Nyt kuultavana olevassa tila-arviossa niiden vaikutuksista meren tilaan on pystytty kuitenkin ensimmäisen kerran arvioimaan. Vedenalaista melua syntyy meriliikenteestä ja merellä tapahtuvasta rakentamisesta. Meriliikenteen aiheuttama melu on tyypiltään jatkuvaa, kun taas ruoppauksista ja vedenalaisen rakentamisesta syntyvä melu on useimmiten hetkellistä ja epäsäännöllistä. Hetkellisen melun osalta tila arvioidaan Suomen kaikilla merialueilla hyväksi, mutta lähinnä meriliikenteestä johtuva jatkuva melu on Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä niin laaja-alaista ja voimakasta, että hyvän tilan määritelmät ylittyvät ja tila on määritelty heikoksi. Meluarvioissa on toistaiseksi kuitenkin epävarmuutta, koska melun seurantaverkko ei ole vielä riittävä ja esimerkiksi laivojen ja veneiden aiheuttaman melun seuranta on puutteellista varsinkin rannikonläheisillä vesillä. Rantaroskan kertymistä on seurattu monella rannalla jo pitkään, ja nyt onkin rantaroskan osalta voitu tehdä tila-arvio. Tutkituilla rannoilla tila huomattiinkin heikoksi lähes kaikilla tutkituilla rannoilla, mutta onneksi roskien määrä pikkuhiljaa vähenee. Rantaroska koostuu pääosin muovista, joka pikkuhiljaa pilkkoutuessaan muuttuu hyvin vaikeasti kerättäväksi mikroroskaksi. Vesipatsaassa olevaa mikroroskaa ja merenpohjassa olevan roskan määrää ja laatua ei ole vielä riittävästi selvitetty, joten niiden osalta tilaa ei ole vielä pystytty määrittämään.
Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma
Merilintujen kantoja on pitkään seurattu, ja eri merilintulajien tila pystytään arvioimaan jo kohtalaisella tarkkuudella. Pesivistä merilintulajeista noin puolet – kolme neljäsosaa on hyvässä tilassa merialueesta riippuen, mutta erityisesti kokosukeltajat kuten haahka ja kahlaajista karikukko ovat kärsineet. Rehevöitymisestä, mikä johtuu liiallisesta ravinteiden kertymisestä vesiin, tiedetään jo paljon. Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma, ja sen seurannaisvaikutukset koskettavat laajasti meriluontoa, mutta myös virkistyskäyttöä. Pitkään kestäneet, mutta ehkä jossain määrin tehottomat toimet rehevöitymisen vähentämiseksi eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Merialueiden rehevöitymistila ei ole juurikaan parantunut ja osalla merialueista sinilevät ja muut rehevöitymisen seuraukset ovat edelleen lisääntyneet.
Merenhoidon kuuleminen päättyy 15.3.2024
Merenhoidon valtakunnallinen kuuleminen päivitetystä Suomen merialueen tila-arviosta on käynnissä vielä 15.3.2024 asti Palautetta toivotaan annettavan sähköisen lausuntopalvelu.fi:n kautta. Koko kuulemisaineisto ja ohjeet palautteen antamiseksi löytyvät kokonaisuudessaan ympäristöhallinnon verkkopalvelusta:
Vesienhoidon kuuleminen päättyy 17.6.2024
Parhaillaan on käynnissä myös vesienhoidon kuuleminen vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta sekä vesienhoitosuunnitelman ympäristöselostuksen laadinnasta. Vesienhoidon kuuleminen päättyy 17.6.2024. Linkit eri vesienhoitoalueiden kuulemisaineistoihin ja ohjeet palautteen antamiseksi löytyvät ympäristöhallinnon verkkopalvelusta:
Lisätietoa
Pekka Paavilainen, ylitarkastaja, puh. 0295 022 921
pekka.paavilainen@ely-keskus.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Avainsanat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kylmyys hidastaa valkoposkihanhien kevätmuuttoa29.4.2025 13:59:55 EEST | Tiedote
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hiljaisia valkoposkihanhien kevätmuutossa. Sunnuntaina 13.4. havaitun muuttoaallon jälkeen seuraava muuttoaalto saapui Suomeen vasta sunnuntain ja maanantain välisenä aikana 27.–28.4. Muuttoaaltojen välissä oli kylmä ja vastatuulinen jakso.
Kevyelle liikenteelle uusi väylä Viitostielle Kontiomäen eteläpuolelle (Kainuu)23.4.2025 09:39:21 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen valtatielle 5 Paltamoon. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Paltamon kunnan kanssa. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan erillinen jalankulku- ja pyörätie valtatien 5 varteen välille Kontiomäen huoltoasema - Leppiläntien liittymä. Tie suunnitellaan valtatien 5 länsipuolelle huoltoaseman ja valtatien 22 liittymän välillä ja itäpuolelle valtatien 22 liittymän ja Leppiläntien välillä. Hankkeen tavoitteena on turvata jalankulkijoille ja pyöräilijöille kulkuyhteys kylältä huoltoaseman palveluihin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Suunnittelutyö aloitetaan huhtikuussa 2025 ja tiesuunnitelma valmistuu helmikuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 järjestetään Paltamossa avoin vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään suunnitelmaluonnoksia. Vuorovaikutustilaisuudesta tiedotetaan erikseen. Tiesuunnitelman jälkeen hankkeelle laadi
Varsinais-Suomen ELY-keskus teki päätöksen Porin raatihuoneen suojelemisesta (Satakunta, Varsinais-Suomi)17.4.2025 08:58:22 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on suojellut Porin raatihuoneen piha-alueineen. Raatihuone on valtakunnallisesti arvokas kohde ja se sijaitsee myös muinaisjäännösalueella.
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut16.4.2025 14:18:44 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut keskimääräistä aikaisemmin. Ensimmäiset kaksi valkoposkihanhea havaittiin perjantaina 7.3. Turun Ruissalossa. Kuluvan jakson suurin muuttoaalto koettiin sunnuntaina 13.4., jolloin useassa havaintopisteessä laskettiin yli 3 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Helsingin Kivikossa laskettiin suurin määrä, 3 630 muuttavaa hanhea.
Honkajoen alueella on aloitettu selvitystyö Karvianjoen tilan parantamiseksi (Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)14.4.2025 12:34:33 EEST | Tiedote
Karvianjoen päävesistössä Honkajoen alueella selvitetään keinoja, joilla voidaan parantaa Karvianjoen ekologista tilaa. Esiselvitys toteutetaan osana JTF-rahoitteista NEVALA-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on edistää turvetuotannon kuormittamien vesistöjen kunnostamista. Esiselvityksen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy, joka on kotimainen ympäristötutkimusten ja laboratoriopalveluiden ammattilainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme