SDP:n Tuula Väätäinen: Hallitus on unohtanut riskienhallinnan alkeet jättäessään itä-Suomen pulaan

Itärajan liikennettä on seurattu tarkkaan Venäjän hyökkäyssodan alettua, mutta viime kuukausina rajan sulkeuduttua, yhtä useampi suomalainen kotikunnastaan riippumatta osaa nimetä rajanylityspaikat nimeltä. Hybridivaikuttaminen, välineellistetty muuttoliike ja itärajan esteaita ovat vakiintuneet toistuviksi termeiksi uutisotsikoissa. 

– Maamme turvallisuustilanne on muuttunut, ei pelkästään maanpuolustuksen, vaan koko maamme kokonaisturvallisuuden kannalta. Tässä uudessa turvallisuustilanteessa, meidän on pystyttävä arvioimaan erilaiset turvallisuusriskit ennakkoon ja kyetä ennaltaehkäisemään epätoivottuja tilanteita. On panostettava riskienhallintaan, mutta tämän käsitteen Orpon hallitus näyttää unohtaneen täysin, Väätäinen huomauttaa.

“Mitä elinvoimaisempi ja toimivampi Itä-Suomi meillä on, sitä turvallisempi Itä-Suomi meillä on.” kenraaliluutnatti evp. Arto Räty on todennut. 

Tutkimustietoa Itä-Suomen elinkeinoelämän, turvallisuusalan ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilta on saatu osana Marinin hallituksen valtiosihteerityöryhmän visiotyötä. Itäisen Suomen tulevaisuusvisioon kirjattiin neljä teemaa: vireä elinkeinoelämä, eteenpäin katsova koulutus, vakaat olot ja saavutettavuus. 

– Jo viime hallituskaudella esitettiin Itä-Suomen kokonaisturvallisuuden osaamiskeskusta. Keskus voisi tuottaa osaamista niin hajautettuun energiatuotantoon, logistiikkaan kuin viranomaisyhteistyöhön. Luulisin, että myös nykyiselle hallitukselle kelpaisi vireä elinkeinoelämä ja vakaat olot itä-Suomessa, Väätäinen toteaa. 

– Tiedämme, että itä-Suomessa on vahvaa fyysistä ja digitaalista turvallisuusosaamista. Ei ole epäselvyyttä siitä, etteikö itäisestä Suomesta löytyisi osaamista ja tahtoa vakauttaa itärajaa ja siten myös Naton ulkorajaa. Näyttää ikävä kyllä siltä, että hallituksesta tämä tahto puuttuu, Väätäinen päättää.