Helmi-ohjelma: Vuonna 2023 Pirkanmaalla tehtiin lukuisia toimenpiteitä luonnon hyväksi

Arvokkaita suokohteita suojeltiin

Soidensuojelua kohdennetaan Helmi-ohjelmassa vapaaehtoisuuteen perustuen valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuihin suoalueisiin, joita Pirkanmaalla on kaikkiaan 57.

Vuonna 2023 perustettiin soidensuojelualueita neljälle suoalueelle yhteensä 71,5 hehtaaria Urjalaan, Sastamalaan, Juupajoelle ja Orivedelle. Suojelualuemäärät ovat samaa tasoa kuin edellisvuonna.

Perinnemaisemia hoidettiin niittämällä ja peruskunnostamalla

Perinnebiotoopit, eli perinneympäristöt ovat monipuolisinta luontoamme ja ne ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille. Perinnemaisemakohteissa jatkettiin vuonna 2023 pitkään jatkuneiden kohteiden hoitoa niin niittämällä kuin talkoilla kaikkiaan 14 kohteessa. Osassa hoitoalueista esiintyy myös uhanalaisia kasveja. Kunnostustoimenpiteitä tehtiin kolmella laidunalueella, jotka otetaan tänä vuonna käyttöön.

- Kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia. Kunnostaminen ja jatkohoito parantaa ja ylläpitää perinnebiotooppien ja niiden monimuotoisen lajiston säilymistä, painottaa luonnonhoidon koordinaattori Suvi Järvenpää Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Metsäisten elinympäristöjen monimuotoisuutta parannettiin

Helmi-ohjelman metsien monimuotoisuutta parannetaan erilaisilla luonnonhoitotöillä. Hoidettavia elinympäristöjä ovat esimerkiksi kuusettuvat lehdot, jalopuumetsät ja harjujen paahdeympäristöt. Hoitotoimien tavoitteena on usein kuusettumisen ehkäiseminen. Kuusen poiston ja muun puuston harvennuksen lisäksi harjujen paahderinteitä voidaan hoitaa kulottamalla. Monissa kohteissa tuotetaan metsän elämän kirjolle tärkeää lahopuuta esimerkiksi kaatamalla puita maahan.

Viime vuonna suunniteltiin hoitotoimenpiteitä kolmeen yksityiseen suojelualueeseen tänä vuonna tehtäväksi. Toimenpiteiden tavoitteena on lehtolajiston kasvuolosuhteiden parantaminen ja lehtipuuston leviämisen edesauttaminen kuusta poistamalla.

Lisäksi viime vuonna käynnistettiin Vatulanharju-Ulvaanharjun Natura 2000 -alueen harjumetsien hoitotoimenpiteiden suunnittelu maanomistajien kanssa.

Lintuvesille lisättiin pienpedoilta turvassa olevia pesäpaikkoja

Natura 2000 -verkostoon kuuluvien lintuvesien osalta parannetaan vesilintujen elinympäristöjä muun muassa rakentamalla pienpedoilta, kuten minkeiltä ja supikoirilta, turvassa olevia pesimälauttoja ja -saarekkeita sekä hoitokalastamalla.

Vuonna 2023 jatkettiin edellisvuonna aloitettua hoitokalastusta Valkeakosken ja Pälkäneen Tykölänjärvellä. Sastamalan Tapiolanjärvelle rakennettiin pesimälauttoja linnuille, ja Pälkäneen Kukkolan Vähäjärvellä raivattiin lintujen pesimäsaarekkeita. Tampereen Nuorajärvelle valmistui kunnostussuunnitelma.

Pienvesien tilaa parannettiin

Helmi-ohjelman pienvesien osalta parannetaan pienvesien luonnontilaa ennallistamis- ja kunnostustöillä. Pienvesiin lukeutuvat purot, norot, lähteet ja lähteiköt sekä lammet. Pirkanmaalla keskitytään lähteisiin ja puroihin, sillä ne ovat uhanalaisimpia ja kiireellisimmin ennallistettavia. Tavoitteena on poistaa vieraslajeja ja vesien luonnontilaisten piirteiden kuten mutkittelun palauttaminen. Töitä tehdään myös pienvesien valuma-alueella perustamalla ravinteita ja kiintoainetta sitovia kosteikkoja.

Vuonna 2023 ennallistettiin luonnonsuojelualueella sijaitseva lähteikkö ja suunniteltiin kolmen kohteen ennallistamista. Yhteen kohteeseen suunnitellaan kalojen liikkumisen parantamista. Ennallistamistoimien ohella heikosti tunnettujen pienvesien nykytilaa kartoitettiin yli 60 lähteen, noin 10 puron tai noron ja neljän lammen osalta. Kalastoa selvitettiin seitsemän puron sähkökoekalastuksen avulla.

Tänä vuonna tavoitteena on tehdä suunniteltuja ennallistamis- ja kunnostustoimenpiteitä ja käynnistää suunnittelua uusien kohteiden osalta maanomistajien kanssa.

Soiden ennallistaminen aloitettiin letoilla

Soiden ennallistamisen osalta toimia tehtiin Pirkanmaalla vuonna 2023 letoilla. Letot eli ravinteiset avosuot ovat uhanalaisinta suoluontoamme. Viimeisimmän luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan kaikki Etelä-Suomen lettotyypit ovat uhanalaisia. Merkittävimpiä syitä lettojen uhanalaistumiskehitykselle ovat olleet metsäojitukset ja pellonraivaus.

Vuonna 2022 tehdyissä LETOT-hankkeen inventoinneissa Pirkanmaalta tunnistettiin neljä ennallistamisen tarpeessa olevaa lettosuota. Tämän tiedon avulla metsäojitetulla Vähä Urttimenjärven suolla Juupajoella aloitettiin syksyllä 2023 kunnostustyöt, joita jatketaan vielä tänä vuonna. Tämän lisäksi Virtain Korpijärven suolle suunniteltiin leton ennallistamista yhteistyössä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa.

Lettojen jälkeen siirrytään muihin ennallistamisen tarpeessa oleviin soihin, kuten korpiin.

LIFE Revives -hankkeessa kasvatettiin raakunpoikasia

LIFE Revives -hanke parantaa erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalan taimenen elinolosuhteita. Hankkeessa kuunostetaan raakkujokia ja niiden valuma-alueita. Tavoitteena on suojella raakkua ja saada se lisääntymään riittävästi. Raakut elävät Pirkanmaalla kolmessa joessa: Nokian ja Hämeenkyrön rajan Pinsiön-Matalusjoessa, Ylöjärven ja Hämeenkyrön Ruonanjoessa sekä Hämeenkyrön Turkimusojalla.

Viime vuonna tehtiin nykyisen tilanteen kartoituksia, kuten sähkökoekalastusta ja vedenlaadun seurantaa. Kosteikoiden perustamiselle laadittiin suunnitelmat, rakentaminen aloitetaan tulevana kesänä. Lisäksi tehtiin jokivarsien metsäisten suojavyöhykkeiden puustoarvioita, joiden perusteella maanomistaja voi halutessaan saada korvausta suojavyöhykealueen perustamisesta. Kaikki toimet tehdään maanomistajien suostumuksella. Hankekoordinaattorina toimivan Jyväskylän yliopiston tiloissa onnistuttiin kasvattamaan Pinsiön-Matalusjoen raakunpoikasia.

- Pirkanmaan raakkujoille on perustettu yhteistyöryhmiä, jotka kokoontuvat muutaman kerran vuodessa, kertoo projektipäällikkö Katja Vainionpää Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Priodiversity LIFE -hanke käynnistyi

Viime vuoden lopulla saatiin rahoituspäätös EU:n LIFE-ohjelman rahastosta kahdeksanvuotiselle Priodiversity LIFE-hankkeelle, jossa tullaan toteuttamaan hoito- ja kunnostustoimia kaikissa Helmi-ohjelman elinympäristöissä. Toimenpidealueet valitaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hanke turvaa muun muassa Helmi-ohjelman toteutumista.

Mikä on Helmi-elinympäristöohjelma?

Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jota toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt. Ohjelmassa tartutaan elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen Suomessa. Toimet auttavat uhanalaisia lajeja sekä uhanalaisia luontotyyppejä.

Lisätietoja

Pirkanmaalla hoidettiin yli 20 uhanalaista perinnebiotooppia niittämällä | Pirkanmaan ELY-keskus (sttinfo.fi)

EU:n jättimäinen luontohanke alkaa – myös Pirkanmaalle miljoonia | Pirkanmaan ELY-keskus (sttinfo.fi)

Pirkanmaan pienvesien kartoittaminen on käynnissä | Pirkanmaan ELY-keskus (sttinfo.fi)

Uhanalaiset jokihelmisimpukat pääsivät lemmenlomalle Konneveden tutkimusasemalle - ainutlaatuinen poikasviljely onnistui | Pirkanmaan ELY-keskus (sttinfo.fi)