Positiivinen luottotietorekisteri käyttöön huhtikuussa – ylivelkaantumisen torjuntaa helpottaisi, jos pankki voisi omatoimisesti tarkastaa asiakkaan tiedot

Luottolaitokset keräävät parhaillaan suomalaisten luottoja, kuten asuntolainoja, pikavippejä ja osamaksuja positiiviseen luottotietorekisteriin. Huhtikuun alusta alkaen rekisteri helpottaa pankin tai muun luotonantajan työtä asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Rekisterissä näkyy myös, jos luoton maksussa on ollut yli 60 päivän viive.

”Positiivinen luottotietorekisteri tarjoaa hyvän pohjan asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnille ja samalla auttaa suitsimaan ylivelkaantumista. Rekisteristä näkee, jos esimerkiksi olemassa olevien luottojen maksussa on viivästyksiä. Näin luottolaitos voi jo hyvissä ajoin ryhtyä toimiin ehkäistäkseen asiakkaan velkaongelmia”, kertoo Finanssiala ry:n johtava lakimies Antti Laitila.

Rekisterin nykymuodossa pankit ja muut rahalaitokset saavat käyttää rekisterin tietoja vain, kun asiakas hakee uutta luottoa tai asiakas haluaa muuttaa olemassa olevaa lainaansa. Pankki ei saa tarkastella asiakkaan tietoja ilman asiakkaan aloitetta esimerkiksi maksuhäiriötilanteessa.

”Velallinen ei välttämättä ota välittömästi yhteyttä luotonantajaan maksuvaikeuksia kohdatessaan. Ylivelkaantumisen torjuntaa helpottaisi, jos pankki voisi omasta aloitteestaan tarkastaa asiakkaan luotot ja ehdottaa vaikkapa lainojen uudelleenjärjestelyä tai muuta keinoa jo ennen kuin asiakas on ongelmissa maksujensa kanssa.”

Rekisteri palvelee myös kuluttajaa, joka voi tarkastaa yksityishenkilön asiointipalvelusta omien luottojensa tiedot ja esimerkiksi tehdä omaehtoisen luottokiellon. Tämä auttaa parantamaan oman talouden hallintaa.

Taloyhtiölainat mukaan

Oikeusministeriön työryhmä kaavailee jo laajennusta positiiviseen luottotietorekisteriin. Tarkoitus on mahdollistaa huoneistotietojärjestelmän tietojen siirtäminen positiiviseen luottotietorekisteriin. Siirrettävät tiedot koskevat taloyhtiölainojen osakaskohtaisia velkaosuuksia, jotka ovat välttämättömiä yksityishenkilön luottokelpoisuuden arviointia varten.

"Taloyhtiölainat muodostavat merkittävän osan suomalaisten veloista, eivätkä ne näy suoraan henkilöasiakkaan tiedoissa. Laajentaminen huoneistotietojärjestelmään on perusteltua”, Laitila toteaa.

Laitila korostaa, että tietojen tulee siirtyä suoraan huoneistotietojärjestelmän ja positiivisen luottotietorekisterin välillä. Tietojen siirtäminen ei saa vaatia lisätöitä pankeilta tai viranomaisilta.

”Positiivisessa luottotietorekisterissä olevat tulorekisterin tiedot siirtyvät automaattisesti, eikä niitä tarvitse erikseen ilmoittaa. Sama periaate tarvitaan huoneistotietojärjestelmään”, Laitila korostaa.