Väitös: Vatsa-aortan pullistuman hoitomenetelmien valinnalla on vaikutusta pitkäaikaistuloksiin
Vatsa-aortan pullistuma on tauti, joka voi hoitamattomana johtaa äkilliseen kuolemaan. Pullistumaa hoidettaessa valinta eri hoitomahdollisuuksien välillä koostuu useista eri tekijöistä. Seurannassa näillä on vaikutusta kuolleisuuteen ja lisätoimenpidetarpeeseen. Lääketieteen lisensiaatti Tilda Hahl pyrki selvittämään väitöskirjatutkimuksessaan, miten päätökset eri hoitomuotojen välillä vaikuttavat potilaan lyhyt- ja pitkäaikaistulokseen.
Vatsa-aortan pullistuman hoitomenetelmät pohjautuvat perinteiseen avoleikkaukseen ja uudempaan suonensisäiseen stenttigraftihoitoon, jota kutsutaan yleisesti EVAR-hoidoksi. Molemmissa hoitomuodoissa on omat etunsa ja rajoitteensa.
– EVAR-hoito on alun perin kehitelty 1990-luvulla, ja kehitys on edennyt merkittävästi tästä lähtien. Avoleikkaus sen sijaan on pysynyt pitkälti samanlaisena 1950-luvulta lähtien, Tilda Hahl kertoo.
Hahl tutki väitöskirjassaan eri hoitomuotojen vaikutusta vatsa-aortan pullistuman hoitotuloksiin seurannan aikana. Tutkimuksen aineistona käytettiin vuosina 2005–2013 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vatsa-aortan pullistuman vuoksi hoidettuja potilaita. Seurantatietoja kerättiin vuoden 2019 loppuun asti potilasasiakirjoista ja kuvantamistutkimuksista. Työ koostuu neljästä artikkelista, jotka kukin käsittelevät omaa aihepiiriään.
Erityisesti EVAR-hoidon kohdalla toimenpiteen tekijä voi tehdä valintoja esimerkiksi stenttigraftin ominaisuuksien ja suonen sulkumenetelmien suhteen. Lisäksi pullistuman anatomialla on merkittävä rooli siinä, voidaanko standardia EVAR-hoitoa ylipäänsä tarjota.
Tutkimuksen merkittävin aihepiiri liittyikin juuri stenttigraftivalmistajien asettamien anatomisten ohjeiden noudattamiseen.
– Näiden noudattamatta jättäminen oli tutkimusajankohtana varsin yleistä. Tutkimukseni perusteella tämä lisäsi pitkäaikaistuloksissa muun muassa kuolleisuutta ja lisätoimenpiteiden tarvetta. Avoleikkaus vähensi tämän tutkimuksen pohjalta lisätoimenpiteiden tarvetta, mutta kuolleisuuteen sillä ei ollut vaikutusta, Hahl kertoo.
Väitöskirjan keskeiset havainnot tuovat lisätietoa erityisesti pitkäaikaistulosten osalta, joista on saatavilla varsin vähän tutkimustietoa.
Tilda Hahl on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2012 ja työskentelee tällä hetkellä verisuonikirurgian erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. maaliskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Tilda Hahlin lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja The impact of clinical decision making on short- and long-term outcome after AAA treatment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 15.3.2024 kello 12 alkaen Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Kärkkäinen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Niku Oksala Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tilda Hahl
tilda.hahl@gmail.com
0415060541
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme