Huoltovarmuuskeskus selvittää kulttuurialan huoltovarmuustoiminnan käynnistämistä
Huoltovarmuuskeskus selvittää kulttuurialan ottamista mukaan huoltovarmuustoiminnan piiriin. Kulttuurialalla on merkittävä rooli henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäjänä, ja kulttuuritoimijoille tehty kysely osoitti, että varautumisen kehittäminen alalla koetaan tärkeäksi.
Henkinen kriisinkestävyys on yksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellyistä elintärkeistä toiminnoista. Sen ylläpitämisessä kulttuurilla on keskeinen merkitys. Myös Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa nostetaan esiin kulttuurin merkitys kansalaisten resilienssille, kokonaisturvallisuudelle sekä kansalliselle yhteenkuuluvuuden tunteelle.
− Nykyisessä turvallisuustilanteessa näen kulttuurialan merkityksen entistäkin keskeisempänä henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäjänä. Haluamme edistää sitä tarjoamalla kulttuurialan toimijoille alustan alansa varautumisen kehittämiseen, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.
Huoltovarmuuskeskus on selvittänyt kulttuurialan näkemyksiä huoltovarmuustoiminnan aloittamisesta muun muassa alan toimijoille suunnatulla kyselyllä. Sen tulosten perusteella kulttuurialan liittämistä osaksi huoltovarmuustoimintaa pidetään tarpeellisena. Alalla nähdään, että sen toiminta edistää ihmisten jaksamista häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa sekä yleisesti ihmisten henkistä hyvinvointia.
Huoltovarmuustoiminnan aloittamisen uskotaan kyselyn perusteella parantavan varautumista kulttuurialalla. Keskeisinä yhteisinä kehittämisteemoina esiin nousivat poliittisten päätöksentekijöiden ymmärryksen lisääminen kulttuurialan merkityksestä häiriötilanteissa, kulttuurin sisältöjen ja taiteen merkitys kansalaisia yhdistävänä tekijänä, medialukutaito sekä kulttuurialan palveluiden saatavuus poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa.
Tavoitteena vahvistaa yhteiskunnan häiriönsietokykyä
Ensialkuun huoltovarmuustoiminnan edellytyksiä kulttuurialalla tarkastellaan verkostomaisesti alan toimijoiden kanssa. Mukaan suunnitteluun haetaan laajasti kulttuurialan organisaatioita: mm. taiteen tekijöitä, kulttuurilaitoksia, julkishallintoa, urheilujärjestöjä, tapahtumajärjestäjiä sekä uskonnollisia ja etnisiä yhteisöjä. Toiminta voi tiivistyä kohti poolitoimintaa, mikäli alan toimijat kokevat sen hyödylliseksi muodoksi varautumisen kehittämiseen.
− Toiminnan tavoitteena on parantaa kulttuurialan varautumista. Näen että tällaisella toiminnalla voidaan vahvistaa koko yhteiskunnassa kykyä sietää häiriöitä ja poikkeustilanteita, Känkänen sanoo.
Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluu tällä hetkellä 27 toimialakohtaista poolia, kaksi toimikuntaa sekä viisi alueellisen varautumisen ELVAR-toimikuntaa, joissa kunkin toimialan toimijat yhdessä kehittävät omaa varautumistaan. Pooleissa mm. tuotetaan ja jaetaan varautumistietoutta sekä tilannekuvaa ja suunnitellaan toimialan yhteistä varautumista. Poolit myös järjestävät harjoituksia ja muuta toimialan varautumista tukevaa toimintaa. Huoltovarmuuskeskus tarjoaa puitteet poolien toiminnalle ja ohjaa sitä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Haastattelupyynnöt:
Viestintäasiantuntija Auli Karra, p. 029 505 1113, auli.karra@nesa.fi
Tietoa Huoltovarmuuskeskuksesta
Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu sekä operatiivinen toiminta. Yhteistyössä muiden viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa HVK varmistaa, että yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan turvata kriisi- ja häiriötilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Huoltovarmuuskeskus
FBC och MSB fördjupar samarbetet kring försörjningsberedskap15.10.2025 15:00:47 EEST | Pressmeddelande
Försörjningsberedskapscentralen (FBC) och Myndigheten för samhällsskydd och beredskap (MSB) i Sverige fördjupar sitt samarbete inom försörjningsberedskap mellan länderna. Ett nytt strategiskt ramavtal om samarbete mellan organisationerna för åren 2026–2028 undertecknades den 14 oktober i Göteborg.
HVK ja MSB syventävät Suomen ja Ruotsin välistä huoltovarmuusyhteistyötä15.10.2025 15:00:47 EEST | Tiedote
Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja Ruotsin MSB (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) syventävät huoltovarmuusyhteistyötä maiden välillä. Uusi strateginen puitesopimus organisaatioiden välisestä yhteistyöstä vuosille 2026–2028 allekirjoitettiin 14.10. Göteborgissa.
Kommissionär Hadja Lahbib besökte Försörjningsberedskapscentralen3.10.2025 12:40:32 EEST | Pressmeddelande
EU-kommissionären med ansvar för jämlikhet, beredskap och krishantering Hadja Lahbib besökte på egen begäran Försörjningsberedskapscentralen (FBC) fredagen den 3 oktober. Kommissionär Lahbib och FBC:s verkställande direktör Janne Känkänen diskuterade den finska försörjningsberedskapsmodellen och vikten av framsynt planering och upprätthållande av beredskapen inom samhällets olika sektorer.
Komissaari Hadja Lahbib vierailulla Huoltovarmuuskeskuksessa3.10.2025 12:40:32 EEST | Tiedote
Yhdenvertaisuudesta, varautumisesta ja kriisinhallinnasta vastaava EU-komissaari Hadja Lahbib on pyynnöstään vieraillut Huoltovarmuuskeskuksessa (HVK) perjantaina 3.10. Komissaari Lahbib ja HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen keskustelivat Suomen huoltovarmuusmallista ja pitkälle tähtäävän varautumisen sekä valmiuden ylläpitämisen tärkeydestä yhteiskunnan eri sektoreilla.
Commissioner Hadja Lahbib visits the National Emergency Supply Agency3.10.2025 12:40:32 EEST | Press release
The National Emergency Supply Agency (NESA) was visited on Friday 3 October by EU Commissioner for Equality, Preparedness and Crisis Management Hadja Lahbib at her own request. During the visit, Commissioner Lahbib and CEO of the NESA Janne Känkänen discussed Finland's security of supply model and the importance of long-term preparedness and maintaining readiness in different sectors of society.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme