Sähkösaneerausyritys Aito Talotekniikka löytää vuosittain satoja hiiriä vanhojen omakotitalojen sähkötauluista

Sähköalalla on yleisesti tiedostettu, että vanhoissa taloissa piilee paljon sähkö- ja paloturvallisuusriskejä, mutta aiheesta ei ole aiemmin tehty selvitystä. Monet riskeistä ovat täysin piilossa, joten ne ovat havaittavissa vasta, kun peruskorjausta aletaan tehdä. Suomen nopeimmin kasvava pientalojen sähköjen peruskorjauksiin erikoistunut yritys Aito Talotekniikka halusi selvittää, millaisia riskipaikkoja sähkösaneerauskohteista löytyy ja mitä niistä voidaan päätellä*.

“Monelle omakotitaloasujalle katto-, ikkuna- tai viemäriremontit ovat tuttuja ja ne nähdään itsestäänselvyyksinä kodin kunnon ylläpitämiseksi. Sähköjen korjaamista aletaan kuitenkin miettiä usein vasta sitten, kun sulakkeet palavat jatkuvasti, pistorasia tai valaisimen kupu on tummentunut, valot vilkkuvat tai pistorasia kipinöi. Moni saattaa empiä sähköremonttia, koska pelkää remonttipölyn ja jätteen valtaavan asunnon. Sähkösaneeraus pystytään kuitenkin toteuttamaan täysin pintoja avaamatta ja asumismukavuutta häiritsemättä, sanoo Aito Talotekniikan liiketoimintajohtaja Harry Grönmark.

Nämä ovat yleisimpiä sähkö- ja paloturvallisuusriskejä vanhoissa omakotitaloissa

Aidon selvityksessä kartoitettiin yhdeksän eri riskitekijän yleisyyttä liki 300 omakotitalossa, joissa toteutettiin sähkösaneeraus. Keskimäärin kohteista löydettiin liki neljä (3,5) riskitekijää ja riskejä esiintyi käytännössä jokaisessa talossa (97,60 %). Riskejä oli sitä enemmän, mitä vanhempi talo oli kyseessä. 

Alla olevassa kuvassa näkyvät kaikki riskitekijät ja niiden yleisyys kohteissa. Lue lisää Aidon Kotien sähköturva -selvityksestä, jossa on tarkemmin kuvattu riskitekijöitä ja niiden yleisyyttä niin talon iän kuin paikkakunnan mukaan.

Riskien yleisyys kohteissa

Omakotitalon sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on keskimäärin noin 30–40 vuotta. Vanhojen omakotitalojen sähköjärjestelmissä on Suomessa valtava määrä sähkö- ja paloturvallisuusriskejä, joista monet johtuvat sähköjärjestelmän teknisen käyttöiän ylittymisestä. Sähköjärjestelmän kunto tulisi tarkistaa siis jo 1980–90-luvuilla rakennetuissa taloissa, mutta varsinkin sitä vanhemmissa omakotitaloissa. Suomessa sähköjen peruskorjaus on tarpeellinen arviolta yli 500 000 pientaloon lähivuosina. 

Tarvetta lisäävät myös modernin ja energiatehokkaan asumisen trendit. Koteihin halutaan enenevässä määrin aurinkopaneeleja, sähköautojen latauspisteitä ja erilaisia älykotitoimintoja. 

“Tämä sähköasentajiemme kenttätyön ohessa keräämään tilastointiin perustuva selvitys osoittaa, miten yleisiä sähkö- ja paloturvallisuusriskit omakotitaloissa ovat. Taloista löytyy tee-se-itse-asentajien omia virityksiä, jatkojohtojen väärinkäyttöä ja jyrsijöiden pureskelemia johtoja. Sähköasentajamme ovat törmänneet satoihin sähkötaulun sisällä olleisiin kuolleisiin ja muumioituneisiin hiiriin, joiden kanssa asukkaat ovat tietämättään asuneet vuosikausia”, kuvaa Harry Grönmark. 

Millaisia riskit ovat käytännössä ja mistä ne johtuvat?

Vuosien saatossa vanhoihin sähkökeskuksiin voi kertyä sinne kuulumatonta materiaalia. Tämä riskitekijä ilmeni joka kolmannessa selvityksen kohteessa. Vanhoissa keskuksissa ei usein ole takaseiniä, minkä vuoksi materiaalia voi päätyä keskukseen. Paloturvallisuusriskin aiheuttava materiaali, kuten pöly ja puru, voivat syttyä palamaan sähkökeskuksessa.

Myös hyönteiset ja jyrsijät voivat vaurioittaa komponentteja, mikä voi johtaa toimintahäiriöihin ja paloriskeihin. Lisäksi sähköiskun takia tai ulospääsyreitin puutteen vuoksi jyrsijät voivat menehtyä keskuksen sisälle, mikä aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Jyrsijät aiheuttavat myös eristevikoja johdoissa. Murtuneita tai jyrsijöiden tuhoamia eristeitä oli liki 50 prosentissa eli joka toisessa kohteessa, joten tämä on hyvin tyypillinen ongelma vanhoissa taloissa.

Yleisin riskitekijä, jota tavattiin yli 60 % selvityksen kohteista, on yleisesti löysät liitokset. Sähköjärjestelmä kuluu ajan myötä, ja ikääntyessään liitokset löystyvät luonnostaan. Vanhat materiaalit alkavat hapertua, minkä lisäksi ajan saatossa myös rakennusten luonnollinen liike ja ympäristötekijät, kuten liikenne, lämpötilojen vaihtelut sekä kosteus voivat löystyttää liitoksia.

Löysät liitokset voivat aiheuttaa huonon sähkökontaktin, joka voi johtaa komponenttien ylikuumenemiseen ja tulipaloihin tai sähkökatkoksiin. Lisäksi ne voivat aiheuttaa sähkölaitteiden rikkoutumisia. Esimerkiksi pistorasiassa löysä liitos voi olla oireilematta vuosikaudet, kun pistorasiassa ei ole laitetta kiinni tai laitteen aiheuttama kuorma on vähäinen. Kun pistorasiaan liitetään jokin uusi laite, joka käyttää enemmän sähköä, voi suurempi kuorma ylikuumentaa löystyneen liitoksen ja aiheuttaa tulipalovaaran.

Lisäksi noin kolmasosasta kohteista löydettiin myös mahdollisia löysistä liitoksista johtuneita lämmön aiheuttamia muutoksia rakenteissa kuten tummumista tai hiiltymistä.

Toiseksi yleisin riskitekijä, jota esiintyi lähes 60 % kohteista, on sähköjärjestelmän ylikuormitusta aiheuttava jatkojohtojen väärinkäyttö, kuten useiden laitteiden kytkeminen niihin jatkuvakäyttöisesti tai jatkojohtojen ketjuttaminen.

Ns. omia virityksiä eli epäammattimaisesti tehtyjä sähköasennuksia selvityksen sähköasentajat näkivät 30 prosentissa kohteista.

“Varsinaiset sähköasennustyöt ovat luvanvaraisia ja niitä saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Itse ei siis saa eikä kannata lähteä avaamaan vanhaa sähkötaulua tai vaihtamaan hapertuneita tai purtuja johdotuksia. Suomessa on paljon sähköalan toimijoita ja ammattilaisten taso on korkea, joten suosittelen ottamaan pienienkin sähkötöiden tiimoilta yhteyttä paikalliseen sähköalan yritykseen”, muistuttaa Harry Grönmark.

Itse tehdyt asennukset voivat olla vaarallisia, sillä ne eivät välttämättä noudata turvallisuusstandardeja, mikä lisää sähköiskujen ja tulipalojen riskiä. Tällaisissa tilanteissa esimerkiksi johtimien värikoodausten standardeja ei noudateta, ja pahimmillaan suojajohtimia käytetään virtajohtimina. Standardien mukaan suojajohtimissa ei ikinä kuulu kulkea virtaa, jolloin huoltotöiden tai korjausten tekijä helposti olettaa, että virtaa ei kyseisessä johtimessa kulje ja sähköiskun vaara on suuri.

Myös vakuutuksen näkökulmasta sähköasennukset on tärkeää jättää ammattilaisen tehtäväksi. Mikäli jotain sattuu ja paljastuu, että sähkötyöt on tehnyt henkilö, jolla ei ole tarvittavaa koulutusta tai lupia, ei vakuutus korvaa aiheutuneita vahinkoja.

*Aito Talotekniikka keräsi dataa saneerauskohteistaan huhtikuusta 2022 joulukuuhun 2023.  Kyselyn riskiväittämät laati Aidon sähkötöiden johtaja Markus Koski ja kyselyyn vastasivat kohteiden vastaavat sähköasentajat. Talot sijaitsivat Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen sekä Kymenlaakson alueilla.