Kuurot muistisairaat ihmiset tarvitsevat viittomakielistä tukea
Muistisairaudet koskettavat miljoonia perheitä ympäri maailman. Muistisairaan ihmisen hoidossa kohdataan usein ainutlaatuisia esteitä ja haasteita, kun muistin lisäksi hänen kielellinen kykynsä heikkenee. Kun ihmisen äidinkieli on viittomakieli, hoito on erityisen haastavaa.
![Minna Rantapään kuuro äiti Lahja Kaartti ja sisar Ilona Pääkkölä. Kuva on vuodelta 2014.](/data/images/public/3747/70110519/ceeef158-2ba1-48b4-aa21-86373ae64ff7-w_720.jpg)
Minna Rantapää selvitti väitöskirjassaan, miten kuurojen ihmisten vuorovaikutus muuttuu muistisairauden myötä ja millaista tukea läheiset ja hoitajat viestivät heille. Tutkimus on ensimmäinen tutkimus aiheesta Suomessa.
Muistisairautta koskevissa tutkimuksissa kuurot ovat paitsiossa
Kuurot muistisairaat ihmiset on jätetty monien muistisairautta koskevien tutkimusten ulkopuolelle. Suomessa on noin 3000–5000 kuuroa ihmistä, joista 150–250:llä arvioidaan olevan muistisairaus. Terveydenhuoltohenkilöstö tunnistaa heikosti kohtaamansa ainutlaatuiset vuorovaikutushaasteet.
Rantapään väitöstutkimus auttaa ymmärtämään viittomakielisten vähemmistöryhmää ja pyrkii parantamaan kuuroille muistisairaille ihmisille tarjottavaa tukea. Tutkimus paljastaa ne merkittävät esteet, joita kuurot ihmiset kohtaavat sairastuessaan muistisairauteen, ja kannustaa saavutettavampaan ja räätälöidympään lähestymistapaan kuurojen muistisairaiden hoidossa.
– Tutkimuksessa halusin ymmärtää, miten muistisairaus vaikuttaa kuuroihin ihmisiin. Selvitin, millaisia tuen strategioita läheiset ja hoitajat käyttävät ja miten heidän viestimäänsä tukea voitaisiin vahvistaa, Rantapää kertoo.
Kuuroilla on samat muistisairaudesta johtuvat kognitiiviset ja kielelliset muutokset kuin kuulevilla
Kuulevien muistisairaiden ihmisten tavoin kuuroilla ihmisillä esiintyy muistisairaudesta johtuvia kognitiivisia ja kielellisiä muutoksia. Heillä voi olla vaikeuksia ymmärtämisessä, muistissa ja abstraktissa ajattelussa. He saattavat käyttää sekä viittomakieltä että puhuttua kieltä, mutta kadottavat keskustelun punaisen langan.
Muistisairaudesta johtuen kuurot ihmiset menettävät aloitekykynsä, ja heillä on vaikeuksia osallistua sosiaalisiin ryhmiin. Sairauden edetessä sosiaaliset suhteet voivat vähentyä, mikä johtaa usein syrjäytymiseen.
– Sorminäppäryyden heikkeneminen on merkittävä haaste viittomakielisille muistisairaille ihmisille. Viittomakielet ovat visuaalis-spatiaalisia kieliä, joille on ominaista käden ja vartalon liikkeet, kasvojen ilmeet ja katsekontakti. Sorminäppäryyden heikkeneminen vaikuttaakin heidän kykyihinsä kommunikoida tehokkaasti, Rantapää korostaa.
Tehokkaan hoidon ja tuen antamisessa ratkaisevaa on viittomakielisen kulttuurin ja sen kielellisen erityispiirteen syvällinen ymmärtäminen. Sekä läheisillä että hoitajilla on tärkeä rooli kuurojen muistisairaiden ihmisten tukemisessa. He joutuvat navigoimaan kommunikaation ja muistin muutoksissa samalla, kun he yrittävät ymmärtää jokaisen henkilön yksilöllisiä tarpeita ja mieltymyksiä.
– Viestintästrategiat voivat vaihdella yksilön muistisairauden vaiheen mukaan, mutta olennaista on supportiivinen, empaattinen ja yksilökeskeinen hoito. Hoidon räätälöintiin on syytä panostaa, Rantapää painottaa.
Kuuroille muistisairaille ihmisille supportiivisen ympäristön luominen tarkoittaa ensinnäkin viittomakielistä ympäristöä. Toiseksi tarvitaan vuorovaikutuksen parantamista hoitajien ja kuurojen yksilöiden välillä. Hoitajat ja läheiset tarvitsevat koulutusta niin viittomakielisestä kulttuurista kuin yksilöllisistä kommunikaatiotavoista ja tukistrategioista.
Väitös haastaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä, hoitajia ja laajemminkin yhteiskuntaa tunnistamaan viittomakielisen vähemmistön kokemukset ja tarpeet. Kun tunnistetaan kuurojen muistisairaiden ihmisten kulttuurinen ja kielellinen ainutlaatuisuus, voidaan myös luoda supportiivisempia ympäristöjä. Viittomakielisellä sosiaalisella tuella vastataan kuurojen erityisiin kommunikaatiotarpeisiin ja parannetaan heidän hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan.
Terveystieteiden maisteri, filosofian maisteri, sairaanhoitaja Minna Rantapää väittelee logopedian alaan kuuluvasta aiheesta Supportive strategies used by family members and formal caregivers in social interaction with deaf people with dementia 8.3.2024 klo 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Biomedicumin salissa 2.
Tietoja väittelijästä
Minna Rantapää on työskennellyt useita vuosia sairaanhoitajana kuurojen muistisairaiden ihmisten parissa. Hänen tutkimukselliset kiinnostuksen kohteensa ovat vuorovaikutus ja tuen viestintä kuurojen muistisairaiden henkilöiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Aivosäätiö, Kuurojen Palvelusäätiö, Helsingin yliopisto, Sairaanhoitajaliitto ja Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry.
Väittelijän yhteystiedot
Minna Rantapää, minna.rantapaa@helsinki.fi, 040 866 7895
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme