Pohjolan Voima selvittää sähkön varastointiin tarkoitetun pumppuvoimalaitoksen mahdollisuutta Kemijärven alueelle
Suomen suurimpiin energiayhtiöihin lukeutuva Pohjolan Voima selvittää mahdollisuutta rakentaa pumppuvoimalaitos Kemijärven alueelle. Muun muassa Norjan ja Itävallan vuoristoseuduilta tuttu pumppuvoimalaitos keskittyy sähkön varastointiin. Suomi tarvitsee merkittävästi lisää säädettävää sähkökapasiteettia sekä tuotetun sähkön varastointikapasiteettia, jotta pystytään varmistamaan sähkön saatavuus suomalaisille ja vakaa toimintaympäristö kotimaiselle teollisuudelle.
Suunnitteilla olevan pumppuvoimalaitoksen tehtävänä on tasata ja varmistaa sähkön tarjontaa ja tuotantoa. Pumppuvoimalaitoksen ajatus perustuu korkeuseron hyödyntämiseen. Silloin, kun sähköä on tarjolla paljon, vettä pumpattaisiin Kemijärvestä ylempänä sijaitsevaan varastointialtaaseen. Kun sähköstä on pulaa, laskettaisiin vesi turbiinin läpi takaisin varastointialtaasta Kemijärveen. Näin sähköjärjestelmään saadaan tehokkaasti tuntuva määrä lisäkapasiteettia silloin, kun sitä kipeimmin tarvitaan.
Pumppuvoimalaitos varmistaisi sähkön saatavuutta Suomessa
”Noin 500 MW:n tehoinen pumppuvoimalaitos sijaitsisi Pohjolan Voiman Jumiskon voimalaitoksesta noin viiden kilometrin päässä jo nykyisin metsätalouskäyttöön ojitetulla Askanaavan alueella. Pumppuvoimalaitoksemme varmistaisi sähkön saatavuutta Suomessa. Olemassa olevaa, koeteltua teknologiaa hyödyntävä pumppuvoimalaitos vahvistaisi Kemijärven seudun, Lapin ja koko Suomen kilpailukykyä: se toisi työpaikkoja hankkeen eri vaiheisiin ja kiinteistöverotuottoja kunnalle”, PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli sanoo.
Pohjolan Voima toimii mankalamallilla eli tuotamme sähköä omakustannushintaan omistajillemme emmekä yhtiönä tavoittele voittoa. Pumppuvoimalaitos varmistaisi sähkön saatavuutta omistajillemme ja välillisesti koko Suomelle. Kotimaisen teollisuuden lisäksi Pohjolan Voiman omistajiin kuuluu alueellisia, sähköä suomalaisille myyviä energiayhtiöitä.
Tahtotilana vahva yhteistyö paikallisten kanssa
”Olemme jo pitkälti tuttuja seudun ja sen paikallisyhteisöjen kanssa. Meille on ensiarvoisen tärkeää käydä alusta alkaen tiivistä vuoropuhelua maanomistajien ja paikallisyhteisöjen kanssa. Tällä tavalla löydämme kaikille parhaat tavat, miten mahdollinen investointi voitaisiin toteuttaa. Olemme lähestyneet maanomistajia ja Kemijärven kaupunginjohtajaa. Seuraavaksi on tarkoitus järjestää keskustelutilaisuuksia maanomistajille sekä laajemmin kunnan päättäjille, seudun asukkaille ja muille sidosryhmille”, PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli painottaa.
Sähkön kulutuksen on Suomessa arvioitu kaksinkertaistuvan seuraavan 15 vuoden aikana. Suurimpana syynä tähän on yhteiskunnan sähköistyminen. Pumppuvoimalaitokset mahdollistavat osaltaan puhtaan siirtymän investointeja, kuten vetytaloutta, tuuli- ja aurinkovoiman lisäämistä ja teollisuuden sähköistymistä.
”Tarve sähkön varastoinnille kasvaa merkittävästi. Vesivarastot ovat erinomaisia sähkövarastoja. Muut varastointiratkaisut, kuten akut ja vedyn tuotanto, ovat vielä kalliita ja sopivat lähinnä sähkön lyhyeen varastointiin. PVO-Vesivoiman suunnittelema pumppuvoimalaitos mahdollistaisi muihin varastointiratkaisuihin verrattuna pitkäaikaisen, jopa viikon mittaisen, varastoinnin”, Pulli sanoo.
Seuraavaksi jatkamme PUHTI-nimisen hankkeen selvitystyötä ja valmistelemme ympäristövaikutusten arvioinnin käynnistämistä. Viestimme hankkeen etenemisestä aktiivisesti ja laajasti sidosryhmille.
FAKTAT HANKKEESTA
Alueen tyyppi: ojitettua metsätalousmaata.
Varastointialtaan mahdollinen sijainti: Noin viisi kilometriä Kemijärven Askanselästä länteen sijaitsee pienehkö, luonnostaan kuppimainen alue Askanaapa. Maastonmuotoja hyödyntävä varastointiallas muodostettaisiin patoamalla vaarojen välisiä alueita. Suunnitellun altaan pinta-ala olisi 300 hehtaaria. Käytännössä pinta-ala vastaisi noin puolta Tuusulanjärvestä tai hieman alle puolta Rovaniemen lentokentästä.
Ala-altaan mahdollinen sijainti: Kemijärvi, joka pinta-alaltaan suurena, 230 km² järvenä toimisi luontaisena ala-altaana.
Voimalaitoksen mahdollinen sijainti: Mömmövaara, jonka sisälle louhittaisiin laitoksen tarvitsema tila. Täältä vesi johdettaisiin tunnelia pitkin Kemijärveen.
Lisätietoja:
Jani Pulli, toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima Oy, puh. 050 386 2680, jani.pulli@pvo.fi
Riitta Larnimaa, johtaja, yhteiskuntasuhteet ja vastuullisuus, Pohjolan Voima Oyj, puh. 050 438 2466, riitta.larnimaa@pvo.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Pohjolan Voima on juureva suomalainen energiayhtiö. Olemme yksi Suomen suurimmista energiantuottajista – osuutemme maan sähköntuotannosta on yli 20 %. Tuottamamme sähkö on lähes hiilineutraalia. Tuotamme sähköä ja lämpöä omakustannushintaan osakkaidemme, kotimaisten teollisuus- ja energiayhtiöiden tarpeisiin toimitusvarmalla, säätökykyisellä vesi-, lämpö- ja ydinvoimalla. Olemme huippuammattilaisten joukko, ja tutkitusti yksi Suomen innostavimmista työpaikoista. Me pohjolanvoimalaiset olemme ylpeitä siitä, että teemme merkityksellistä työtä arvojemme mukaisesti taitavasti, luotettavasti, yhdessä. Olemme sitoutuneet hiilineutraalisuuteen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Päämäärämme on luoda ratkaisevaa voimaa kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja huomisen parhaaksi. www.pohjolanvoima.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjolan Voima Oyj
Kutsu mediatilaisuuteen29.2.2024 10:00:00 EET | Kutsu
Hyvä toimittaja, tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan mahdollisesta pumppuvoimalaitoshankkeestamme pe 1. maaliskuuta klo 13–14 mediatilaisuuteen.
Kaukaan Voiman lentotuhkalle sivutuotestatus − hyötykäyttö rakentamisessa ja lannoittamisessa helpottuu4.12.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Lappeenrannassa sijaitsevan Kaukaan Voiman voimalaitoksessa syntyvä lentotuhka on saanut ELY-keskukselta sivutuotestatuksen syvästabilointiin sekä metsälannoitekäyttöön. Status sujuvoittaa hyötykäyttöä, jolloin tuhka saadaan tehokkaammin käyttöön esimerkiksi korvaamaan maan lujittamiseen käytettävää sementtiä aluerakentamisessa. Tuhkan käytöllä vältetään sekä päästöjä että neitseellisen materiaalin käyttöä, jolloin ympäristöhyötyjä syntyy ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista. Kaukaan Voima on Pohjolan Voiman tytäryhtiö.
Iijoen ja Kemijoen nahkiaisten ylisiirroissa jäätiin tänä vuonna tavoitteista – lisää tutkimustietoa tarvitaan27.11.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Nahkiaisten ylisiirrot Iijoella ja Kemijoella saatiin päätökseensä lokakuussa. Molemmilla joilla jokiin nousevia nahkiaisia otetaan vuosittain kiinni alimman voimalaitoksen alapuolella ja siirretään ylemmäs pääuomaan ja sivujokiin. Nahkiaisvuosi oli heikko, eikä vuosivelvoitteiden tasoa saavutettu. Sää sekä luonnonolot voivat selittää tilannetta osittain, mutta nahkiaisista kaivataan myös lisää tutkimustietoa.
PVO-Vesivoiman ensimmäiselle ultrakondensaattorille investointipäätös – hanke vahvistaa uusiutuvan energian kasvun tarvitsemaa nopeaa säätövoimaa23.11.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Vesivoima on päättänyt investoida 3 megawatin ultrakondensaattoreilla toteutettuun energiavarastohankkeeseen. Iijoen Kierikin vesivoimalaitoksen alueelle sijoittuva hanke on PVO-Vesivoiman ensimmäinen, jolla pilotoidaan voimalaitoksen elinkaarta pidentävää energian varastointiteknologiaa. Energiamarkkinoiden muuttuessa tarvitaan sähköverkkoa vakauttavaa nopeaa säätövoimaa. PVO-Vesivoiman tavoitteena on rakentaa ultrakondensaattorilaitos sen jokaiselle vesivoimalaitokselle. Pilottihankkeen rakennustöiden odotetaan käynnistyvän vuoden 2024 puolella.
Iijoen Raasakan voimalaitoksen koneiston uusintatyöt vahvistivat tuotannon luotettavuutta6.11.2023 08:30:00 EET | Tiedote
PVO-Vesivoima Oy:n Raasakan voimalaitoksen 2. koneiston generaattorin staattorin uusintatyöt ovat valmistuneet ja koneisto on jälleen tuotannossa Iijoella. Korvausinvestointi varmistaa voimalaitoksen luotettavaa sähköntuotantoa ja säätökykyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme