Arkkiatri Risto Pelkosen Tuohelan kylä sai lisää väkeä

Vuonna 2011 ilmestyneessä Tuohelan kylän väki -kirjassa arkkiatri Risto Pelkonen kertoi viehättävien hahmojensa tarinoita. Arkkiatri ei kuitenkaan ole yhdeksänkymmenen vuoden rajapyykin ylitettyäänkään jäänyt lepäämään laakereillaan vaan on jatkanut tuohelalaistensa veistämistä ja tarinointia.

Nyt julkaistavaa Tuohelan kylän väki -kirjan toista painosta on täydennetty uusilla tuohelalaisten tarinoilla. Saamme paneutua entisten tuttujen lisäksi muun muassa Neulasten ja Äimästen talojen väen kohtaloihin. Lukija tutustuu värikkääseen yhteisöön herrasta narriin elämäntarinoineen, tapoineen, töineen, hyveineen, paheineen ja juoruineen. Meheviä tarinoita ryydittävät valokuvat ilmeikkäistä pienoishahmoista.

Pelkosen hellistä mutta tarpeen tullen terävästi kommentoivista tarinoista avautuu viihdyttävyyden ohessa kokonaisvaltainen sodanjälkeisen agraari-Suomen fyysisten, henkisten ja sosiaalisten maisemien panoraama. Tarinoista huokuva elämänfilosofia on empaattista ja lämmintä, mutta selkeää ja kirkasta. Tuohelan väeltä olisi paljon opittavaa tänäkin päivänä.

Lääkärikunnan vanhin, arkkiatri Risto Pelkonen astui jo parikymmentä vuotta sitten uudelle näyttämölle kansantaiteilijan roolissa. Hänen alun perin lastenlastensa iloksi veistämiensä pikkuruisten kaarnahahmojen nostalginen mielikuvitusmaailma, Tuohelan kylä jossakin itäisessä 1950-lukulaisessa Suomessa, on vuosien saatossa ihastuttanut lukuisissa näyttelyissä niin kotimaassa kuin maailmalla.

Kirjan julkaisun yhteydessä 1.3.2024 juhlittiin myös arkkiatrin Tuohelan kylän väki -veistoskokoelmaa esittelevän näyttelyn avajaisia HUS:n Meilahden siltasairaalassa ja Syöpäkeskuksessa. Veistoskokoelma on esillä Syöpäkeskuksen kahvila-aulassa.

Risto Pelkonen: Tuohelan kylän väki. Kustannus Oy Duodecim. 2., uudistettu painos 2024. ISBN 978-952-360-605-0.

Tietoa tekijästä: arkkiatri Risto Pelkonen

• Risto Lauri Agathon Pelkonen syntyi Iisalmessa 19.8.1931.
• Lääketieteen lisensiaatti Helsingin yliopistosta 1957, lääketieteen ja kirurgian tohtori Helsingin yliopistosta 1963, sisätautien erikoislääkäri 1964, sisätautiopin dosentti Helsingin yliopistosta 1967 ja endokrinologian erikoislääkäri 1978.
• Lääkärinä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa vuodesta 1964, viimeksi osastonylilääkärinä 1981–1994. Professorin arvonimi 1990.
• Arkkiatrin arvonimi 1995. Arkkiatri on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä arvonimi. Sen myöntää tasavallan presidentti, ja Suomessa voi olla vain yksi arkkiatri kerrallaan. Arvonimi myönnetään eliniäksi.
• Arkkiatri mielletään lääkärikunnan vanhimmaksi.
• Arkkiatrin arvon on Suomessa saanut 12 lääkäriä, joista kuusi on myönnetty itsenäisyyden aikana vuoden 1928 jälkeen.
• Lue arkkiatrin 90-vuotishaastattelu vuodelta 2021 Duodecim-lehdestä.