Talvi oli tavanomaista kylmempi
Edellisen kerran kylmempi talvi koettiin Suomessa vuonna 2011. Kaikilla Manner-Suomen havaintoasemilla oli lunta vielä helmikuun lopussa.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan talvi eli joulu-helmikuu oli tavanomaista kylmempi. Lämpötila oli yleisesti 1‒3 astetta pitkän ajan keskiarvoa alempi. Edellisen kerran talvi oli kylmempi suuressa osassa maata vuonna 2011, tosin Pohjois-Lapissa oli kylmempää talvella 2018.
Helmikuu oli lämpötiloiltaan melko tavanomainen, mutta selvästi keskiarvoa kylmemmät joulu- ja tammikuu saivat koko talven kallistumaan tavanomaista kylmemmäksi. Talven keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin ‒1 asteesta Itä- ja Pohjois-Lapin noin ‒14 asteeseen.
Talven alin lämpötila, ‒44,3 astetta, mitattiin Enontekiön lentoasemalla tammikuun 5. päivänä, mikä oli samalla 2000-luvun alhaisin Suomessa mitattu lämpötila. Talven ylin lämpötila, +6,8 astetta, mitattiin Kökarin Bogskärin havaintoasemalla joulukuun 19. päivänä.
Joulu-helmikuun sademäärä oli lähellä tyypillistä, lähinnä länsirannikolla ja Lapissa jäätiin hieman pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Alustavien tietojen mukaan talvikuukausina satoi eniten Helsingin Kumpulan havaintoasemalla, 207,6 millimetriä. Vähiten satoi Inarin Nellimin havaintoasemalla, 59,9 millimetriä.
Auringonpaistetunteja oli talvikuukausien aikana tavanomaista vähemmän suurimmalla osalla havaintoasemista.
Helmikuu oli tavanomaista sateisempi
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli keskilämpötilaltaan melko tavanomainen. Kuukauden keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin ‒1 asteesta Itä-Lapin noin ‒12 asteeseen. Poikkeama pitkän ajan keskiarvoon oli maan eteläosassa ja Pohjois-Lapissa noin asteen keskiarvon yläpuolella, muualla oltiin lähellä tavanomaista.
Kuukauden alin lämpötila, ‒39,7 astetta, mitattiin Savukosken Tulppion havaintoasemalla helmikuun 9. päivänä. Kuukauden ylin lämpötila, +6,2 astetta, mitattiin Kokkolan Santahaan havaintoasemalla kuukauden 24. päivänä.
Helmikuu oli Lappia lukuun ottamatta tavanomaista sateisempi, paikoin harvinaisen sateinen. Eniten satoi alustavien tietojen mukaan Kangasniemen kirkonkylällä, missä kokonaissademäärä oli 90 millimetriä. Suurin vuorokausisademäärä, 36,8 millimetriä, mitattiin Jomalan Jomalabyn havaintoasemalla helmikuun 16. päivänä. Vähiten sadetta kertyi Enontekiön Näkkälän havaintoasemalla, ainoastaan 11,6 millimetriä.
Lunta oli helmikuun lopussa kaikilla Manner-Suomen havaintoasemilla, mutta Ahvenanmaalla ja paikoin myös lounaissaaristossa oli lumetonta. Eniten lunta oli Kainuussa Puolangan Paljakan havaintoasemalla, 111 senttimetriä. Lunta oli ajankohtaan nähden etenkin maan keskiosassa tavanomaista enemmän, Keski-Suomesta Kainuuseen paikoin jopa harvinaisen paljon. Etelärannikolla ja Itä-Lapissa oli alueita, joissa lunta oli puolestaan keskimääräistä vähemmän.
Auringonpaistetunteja oli helmikuussa 30‒70 tuntia, mikä on hieman tavanomaista vähemmän.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelu, puh. 029 539 1000 (vaihde).
Voit ottaa yhteyttä myös Ilmatieteen laitoksen viestintään: ilmatieteenlaitos.fi/medialle
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Kaikki myrskyt eivät ole samanlaisia: myrskyn suunta ja puuska-alue vaikuttavat sähköverkon vahinkojen määrään15.5.2025 11:21:07 EEST | Tiedote
Matalapainemyrskyt ja niihin liittyvät kovat tuulet aiheuttavat Suomessa eniten sähkökatkoja. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten myrskyt vaikuttavat Suomen sähköverkkoon ja millaisia ominaisuuksia tuhoisimmilla myrskyillä on. Tulokset auttavat varautumaan myrskyjen vaikutuksiin entistä paremmin.
AGCLIMATE-forskningsprojektet utvecklar lösningar för att mäta och minska växthusgasutsläpp från jordbruksmark8.5.2025 13:11:57 EEST | Pressmeddelande
Business Finland har beviljat finansiering till forskningsprojektet AGCLIMATE, som utvecklar vetenskapsbaserade lösningar för att mäta och minska växthusgasutsläpp från åkermark. På så sätt skapas nya affärsmöjligheter för klimatvänliga produkter och tjänster.
AGCLIMATE-tutkimushankkeessa kehitetään ratkaisuja maatalousmaiden kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja vähentämiseen8.5.2025 13:11:57 EEST | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen AGCLIMATE-hankkeelle, jossa kehitetään ratkaisuja peltojen kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja vähentämiseen tieteeseen perustuvin keinoin. Näin luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille.
AGCLIMATE project develops solutions to measure and reduce greenhouse gas emissions from agricultural lands8.5.2025 13:11:57 EEST | Press release
Business Finland has granted funding for the AGCLIMATE project, which develops science-based solutions to measure and reduce greenhouse gas emissions from agricultural fields. The project creates new business opportunities for climate-friendly products and services.
Huhtikuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin8.5.2025 05:00:00 EEST | Tiedote
Copernicus-ilmastopalvelun mukaan huhtikuu 2025 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin huhtikuu. Euroopassa koettiin huhtikuussa sekä kuivuutta että rankkasateita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme