Eläketurvakeskus (ETK)

Elämänlaatu kohenee eläkkeelle siirtymisen jälkeen, vaikka toimeentulon koetaan heikkenevän

Jaa

Suurin osa kokee elämänlaatunsa paranevan vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen, sillä vapaa-aika lisääntyy ja jaksaminen kohentuu. Sen sijaan toimeentulon koetaan heikentyvän, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksessa, johon vastasivat hiljattain työstä vanhuuseläkkeelle jääneet.

Kuva: Katri Lehtola

Tutkimuksen mukaan vastikään eläkkeelle siirtyneet kokivat elämänlaatunsa keskimäärin vähintään melko hyväksi ennen eläkkeelle siirtymistä, mutta eläkkeelle jäämisen jälkeen se muuttui entistäkin paremmaksi. Etenkin tyytyväisyys vapaa-ajan määrään kasvoi merkittävästi, ja aiempaa useampi arvioi jaksavansa hyvin.

Naiset ja alimman eläkeiän tuntumassa eläköityneet arvioivat elämänlaatunsa ennen eläkkeelle siirtymistä heikommaksi kuin miehet ja vanhempana eläkkeelle siirtyneet. Eläkkeelle jäämisen jälkeen väestöryhmien väliset erot kuitenkin tasoittuivat eli erityisesti naisten ja nuorempana eläköityneiden tilanne parani.

– Eläkkeelle siirtyminen voi kohentaa elämänlaatua erityisesti niillä, jotka ovat kokeneet työn liian kuormittavaksi, joilla on ollut haasteita jaksamisessa tai jotka ovat toivoneet enemmän vapaa-aikaa, erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki Eläketurvakeskuksesta sanoo.

Palomäen mukaan tutkimus paljastaa, miten moniulotteinen elämänmuutos eläkkeelle jääminen on.

– Eläkkeelle siirryttäessä koetaan sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia, mutta kun nämä summataan, kaikkiaan elämänlaatu keskimäärin paranee.

Toimeentulon muutokset pääosin odotetun kaltaisia – silti neljännekselle toimeentulo ennakoitua vaikeampaa

Ennen eläkkeelle siirtymistä peräti 90 prosenttia vastaajista arvioi saaneensa menonsa katetuksi vähintään melko helposti.

Eläkkeelle siirtymisen jälkeen vaikeudet menojen kattamisessa lisääntyivät. Kuitenkin kaksi kolmesta arvioi menojensa hoitamisen edelleen vähintään melko helpoksi. Lähes joka kymmenes puolestaan kertoi, että tavanomaisista menoista suoriutumisessa oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia. 

– Vaikka vaikeudet menojen kattamisessa olivat yleisempiä eläkkeelle siirtymisen jälkeen kuin ennen eläkettä, muutokset toimeentulossa olivat pääosin vastaajien odotusten mukaisia. Kuitenkin odotettua vaikeammaksi toimeentulonsa koki joka neljäs vastaaja, ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta kuvaa.

Sosiaalisissa suhteissa ei juuri muutoksia eläkkeelle siirtymisen jälkeen

Vastaajien tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin oli keskimäärin vain hieman heikompaa eläkkeelle siirtymisen jälkeen kuin ennen eläkettä. Hienoinen tyytymättömyyden kasvu liittyy todennäköisesti työpaikan sosiaalisten suhteiden merkitykseen. Aiemmassa tutkimusraportissa kolme neljästä työstä eläkkeelle siirtyneestä kertoi, että eläkettä edeltävän työpaikan sosiaaliset suhteet olivat olleet tärkeitä.

Työurien pidentämiseksi työpaikoilla tulisi kehittää joustoja

Tutkimuksen mukaan myönteiset arviot elämänlaadusta lisääntyivät eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tämä kertoo siitä, että työelämään saattaa liittyä tekijöitä, joiden vuoksi työuraa ei ehkä haluta jatkaa alinta eläkeikää pidempään.

Kun päätöstä vanhuuseläkkeelle siirtymisestä tehdään, moni todennäköisesti punnitsee elämänlaatuun vaikuttavia muutoksia, kuten vapaa-ajan lisääntyminen ja jaksamisen paraneminen.

– Jotta työurat pitenisivät, erilaisia työelämän joustoja tulisi kehittää ja selvittää, miten niillä voitaisiin tukea eläkeikää lähestyviä työntekijöitä jaksamaan työssä pidempään, Liisa-Maria Palomäki pohtii.

Kyselyyn vastasi lähes 3 400 vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtynyttä.

Tutkimusjulkaisu: Vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja muutos elämänlaadussa. Kyselytutkimus vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneille

Lisätietoa: erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2150, liisa-maria.palomaki@etk.fi.

Ekonomisti Sanna Tenhunen, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2492, sanna.tenhunen@etk.fi.

Lue myös kyselyyn perustuvat aiemmat julkaisut:  

Taloudelliset kannustimet vai työolot – mikä saisi jatkamaan työssä pidempään? Kyselytutkimus vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneille (Julkari)

Työnteko vanhuuseläkkeellä – Kyselytutkimus palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle vuosina 2019–2021 siirtyneille (Julkari)

Työ, terveys ja sosiaaliset suhteet vanhuuseläkkeelle siirtymisen taustalla – Kyselytutkimus työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneille (Julkari) 

Kuvat

Arviot elämänlaadusta ja sen osa-alueista ennen ja jälkeen eläkkeelle siirtymisen
Arviot elämänlaadusta ja sen osa-alueista ennen ja jälkeen eläkkeelle siirtymisen
Lataa
Kokemus toimeentulosta eläkkeellä odotuksiin nähden
Kokemus toimeentulosta eläkkeellä odotuksiin nähden
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Inflationen åt upp realavkastningen6.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

År 2023 var utmanande för pensionsfondernas placeringar på många håll i världen. Pensionsplacerarnas genomsnittliga realavkastning blev endast två procent. De finländska pensionsfondernas placeringar lyckades ännu sämre. Hos oss gjorde den höga inflationen att realavkastningen blev negativ, -0,2 procent i genomsnitt. De svenska pensionsfondernas realavkastning var -1,2 procent i genomsnitt.

Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Inflaatio söi suomalaisten reaalituotot6.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2023 oli haastava eri puolilla maailmaa. Eläkesijoittajien keskimääräinen reaalituotto jäi vain kahteen prosenttiin. Suomalaisten eläkerahastojen sijoitukset sujuivat sitäkin heikommin. Reaalituotto painui meillä korkean inflaation vuoksi negatiiviseksi ja oli keskimäärin -0,2 prosenttia. Ruotsalaisten eläkerahastojen reaalituotto oli keskimäärin -1,2 prosenttia.

Podcasten Eläkekomitea: Hur lyckas Finland med att integrera invandrare?2.5.2024 08:25:00 EEST | Tiedote

Kommer regeringens avoga politik att vara ett hinder för arbetsrelaterad invandring? Kommer invandrarna att rädda pensionssystemet och hurdana pensioner kan de själva vänta sig? Det diskuteras av ledande sakkunnig Katri Niskanen från arbets- och näringsministeriet, chefen för invandringsärenden Teemu Haapalehti från Esbo stad och utvecklingschef Heikki Tikanmäki från Pensionsskyddscentralen.

Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote

Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye