Oulun yliopisto

Erityisopetuksen tarve kasvaa, mutta yhteistyömalli ei toimi käytännössä

Jaa

Oppimiseensa tukea tarvitsevia oppilaita on yhä enemmän, mutta monissa kunnissa laaja-alaisista erityisopettajista on opettajien mukaan suoranainen pula. Erityisopetuksen tehtävissä työskentelevät puolestaan kärsivät liian suuresta työmäärästä. Tutkijat suosittelevat erityisopettajan ammatin rajojen ja roolin sekä aineenopettajien kanssa tehtävän yhteistyön selkeyttämistä.

Lapsi tekee koulutehtäviä pöydän ääressä.
Plugi/Antti Ekola

Inklusiivisen opetuksen tavoitteena on, että kaikki oppilaat opiskelevat samoissa kouluissa ja luokissa, joissa he saavat tarvitsemansa tuen. Laaja-alainen erityisopettaja tukee joustavasti oppilaiden lisäksi myös luokan- ja aineenopettajien työtä ja siten mahdollistaa inkluusion kehityksen.

Oulun yliopistossa tehdyssä käytännönläheisessä kolmen tutkimuksen kokonaisuudessa kuultiin laaja-alaisia erityisopettajia. He kokevat, että Suomessa käytössä olevan kolmiportaisen tuen mallin myötä erityisopettajan työ on monipuolistunut, mutta työn kohde ja tavoite ovat hämärtyneet erilaisten työtehtävien määrän kasvaessa. Kolmiportainen malli tuli voimaan vuonna 2011.

Opettajien yhteistyölle ja sen kehittämiselle on suuri tarve, sillä suomalainen tukimalli luottaa siihen, että tällä yhteistyöllä oppilaat saavat itselleen sopivaa tukea. Oppilaiden tukeminen opinnoissaan on kaikkien opettajien, ei ainoastaan erityisopettajien vastuulla. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, kuka oppilaita tukee kullakin tuen tasolla. Tulosten mukaan niin aineen-, luokan- kuin erityisopettajatkin ovat mukana oppilaiden tukemisessa kaikilla tasoilla. Käytännöt tosin vaikuttavat vaihtelevan eri kouluissa.

Tutkijat katsovat, että aineenopettajajärjestelmä hankaloittaa yhteistyön tekemistä yläkouluissa. Tukiasioissa tehtävälle yhteistyölle ei ole korvamerkittyä aikaa ja opettajien erilaisista aikatauluista on hankala löytää aikaa yhteistyölle. Myös sopivista tiloista voi olla pulaa. Erityisopettajat kertovat myös liian suuresta työmäärästä, koska tuen tarvitsijoita on yhä enemmän eikä erityisopettajia ole kouluissa tarpeeksi.

”Tutkimukset antavat kattavan kuvan siitä, mitä oppimisen tuki peruskouluissa kolmiportaisen tuen mallissa on, kun erityisopettajien työnkuvaa päivitetään ja perusopetuslakia tarkennetaan tuen osalta”, väitöskirjatutkija Ninnu Kotilainen sanoo. Hän toimii aineenopettajana Karkkilan yhteiskoulussa Uudellamaalla ja tekee väitöskirjaa Oulun yliopistoon yläkoulun oppimisen tuesta.

Erityisopettajan työn määrä ja moninaisuus voivat tulla yllätyksenä. Tutkimuksista selviää, että työtä on hyvin hankalaa, jollei mahdotonta tehdä laadukkaasti työmäärän ja ristiriitaisten odotusten vuoksi.

”Kolmiportainen tukimalli luottaa Suomessa opettajien väliseen yhteistyöhön. Siihen ei kuitenkaan ole aikaa eikä sopivia rakenteita erityisesti yläkoulussa, jossa aineenopettajajärjestelmä rajoittaa mahdollisuuksia löytää yhteistyöaikoja”, Ninnu Kotilainen kertoo.

Tutkimusten mukaan laaja-alainen erityisopettaja tarvitsee ammatillista tietoa ja yhteistyötaitoja, oman työn ohjauksen taitoja sekä ns. erityisopettajan työotteen, johon kuuluu muun muassa oppilaskeskeisyys ja joustavuus. Yläkoulussa erityisopettaja tarvitsee parempaa oppiaineiden sisältöjen hallintaa, tietoa mielenterveyden ongelmista sekä muutoksia työnkuvan määrittelyyn kyetäkseen antamaan tukea joustavasti oppilaille ja kollegoille.

Suomenkielisiin tutkimuksiin osallistui 248 peruskoulun erityisopettajaa ja englanninkieliseen tutkimukseen 63 yläkoulun erityisopettajaa. Aineisto kerättiin kyselykaavakkein ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Laaja-alaisen erityisopettajan työnkuvasta on vain vähän tutkimusta kolmiportaisen tuen ajalta. Uusin julkaisu on pitkään aikaan ensimmäinen, jossa keskitytään ainoastaan yläkoulun laaja-alaisten erityisopettajien työhön.

Julkaisuja:

Kotilainen, N. & Takala, M. 2024. “So much invisible work” – the role of special education teachers in Finnish lower secondary schools. Scandinavian Journal of Educational Research

Sirkko, R., Kotilainen, N., & Takala, M. 2023. Erityisopettajan työ osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Kasvatus & Aika, 17 (3)

Takala, M., Kotilainen, N. & Sirkko, R. 2023. Laaja-alainen erityisopettaja tuen antajana. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti - NMI-Bulletin, 3.

Yhteyshenkilöt

Professori (emer.) Marjatta Takala, p. 050 4671194, marjatta.takala@oulu.fi
Aineenopettaja, erityisopettaja, väitöskirjatutkija Ninnu Kotilainen, ninnu.kotilainen@student.oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopistossa tehtiin viime vuonna 51 keksintöä – maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään perjantaina 26.4.24.4.2024 06:52:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Viime vuonna Oulun yliopisto lähti patentoimaan seitsemää keksintöä.

Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla24.4.2024 05:50:00 EEST | Tiedote

Alaselkäkipupotilaiden toipumista voidaan nopeuttaa, lääkärikäyntejä ja kuvantamistutkimuksia vähentää sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaolopäiviä minimoida luokitteluun perustuvalla hoitomallilla, uusi tutkimus osoittaa. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioidaan yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten hoitoa tarvitseville.

Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin johtoryhmä Suomeen ensi kertaa 22.–24.4. – tiedotusvälineet tervetulleita tapaamaan johtoryhmän jäseniä17.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (eng. International Astronomical Union, IAU) on yksi vanhimmista ja suurimmista ammattitieteilijöiden unioneista. Sen johtoryhmä kokoontuu ensi kertaa historiassaan Suomessa; Helsingissä ja Rovaniemellä. Oulun yliopiston isännöimä kokous on merkittävä hetki suomalaiselle tähtitieteelle ja maailmanlaajuiselle yhteistyölle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye