Maan kasvukuntosopimus tukee kestävää maataloutta – ota käyttöön päivitetty sopimuspohja
Maan kasvukuntosopimus on maatalousmaan vuokrasopimukseen liitettävä vapaaehtoinen lisäosa, jonka avulla maanomistaja ja vuokralainen voivat sopia toimenpiteistä maan kasvukunnon ja vesitalouden parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Sopimuspohja on valmisteltu ELY-keskuksessa ja päivitetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä vuoden 2023 aikana. Sen käytöstä hyötyvät niin vuokrapellon viljelijä, maanomistaja kuin ympäristökin.

Maan kasvukunnosta on tärkeä pitää huolta aivan kuten muustakin omaisuudesta. Maan kasvukunnon ylläpitämisestä hyötyvät sekä vuokralainen että vuokranantaja: vuokralainen saa vuokrapellolta suurempaa satoa ja vuokranantajan omistuksessa oleva viljelysmaa säilyttää arvonsa. Lisäksi hyvässä kasvukunnossa oleva peltomaa kestää paremmin sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkäaikaista kuivuutta tai sateisuutta. Kasvukunnosta huolehtiminen tukee myös ympäristön tilaa ja kestävää maataloutta.
Maan kasvukuntosopimuksessa otetaan huomioon toimenpiteitä maan kasvukunnon ja vesitalouden parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Sopimuspohjassa käsitellään erilaisia maanparannusaineita, kuten kalkkia ja kipsiä, sekä muita toimenpiteitä, kuten orgaanisten lannoitteiden käyttöä, nurmien viljelyä, suojavyöhykkeitä ja salaojitusta. Viljelijä voi valita toimenpiteistä omille lohkoilleen sopivat toimenpiteet. Sopimuksesta löytyy lisäksi ohjeita maan kasvukunnosta huolehtimiseen.
On kaikkien etu, että vuokrapeltojen kasvukunnosta pidetään huolta. Tällä hetkellä erot vuokrapeltojen ja maan omistajan viljelyksessä olevien lohkojen välillä ovat kuitenkin huomattavat.
– On tutkittu, että esimerkiksi vuokrapeltojen pH-arvo on huomattavasti matalampi kuin viljelijän omistuksessa olevilla lohkoilla. Liian alhaisen pH:n vuoksi kasvit eivät saa otettua maasta ravinteita, jolloin ne huuhtoutuvat herkemmin sateiden mukana vesistöihin, kertoo kehittämisasiantuntija Mailis Savela Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Maan kasvukunnon parantaminen on pitkäjänteistä työtä, eikä kaikkia vaikutuksia ole havaittavissa lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä vuokra-ajalla vuokralainen hyötyisi mahdollisimman paljon tekemistään sijoituksista maan kasvukuntoon. Peltomaan kasvukunnosta huolehtiminen on myös hyvä peruste vuokrasopimuksen jatkamiselle.
Sopimuksen voi täyttää sähköisesti
Sopimuksesta on saatavilla sekä pdf-versio, jonka voi täyttää sähköisesti, että Word-tiedosto. Sopimus on ladattavissa suomeksi ja ruotsiksi.
Kasvukuntosopimus löytyy myös ELY-keskuksen verkkosivuilta.
Jos vuokrasopimukseen kirjataan erikoisehtoja, jotka aiheuttavat kustannuksia vuokralaiselle, on hyvä löytää kompromissi kustannusten jakamisesta vuokranantajan ja vuokralaisen välillä. Kustannusten jakamisesta tulee sopia kirjallisesti vuokrasopimuksen laatimisen yhteydessä. Esimerkkejä kustannusten jakamisesta löytyy sopimuksen lopusta.
Päivitetty kasvukuntosopimus laadittiin yhteistyönä
Maan kasvukuntosopimus laadittiin alun perin Ravinneneutraalit kunnat (RANKU) -hankkeessa Turun kaupungin toimenpiteenä. Päivitetty sopimus on valmisteltu ELY-keskuksessa ja päivitetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työhön osallistuivat muun muassa Baltic Sea Action Group, MTK Varsinais-Suomi, Liedon maaseutupalvelut ja Valonia.
Lisätiedot:
- Mailis Savela, kehittämisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, 0295 021 202 (8.3. saakka)
- Pekka Salminen, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, 0295 022 045
- Anni Karhunen, ylitarkastaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, 0295 022 878 (11.3. alkaen)
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Saimaannorpan suojelusta kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta vuosina 2024–2027 myönnettävä avustushaku avautunut (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)1.8.2025 14:06:37 EEST | Tiedote
Saimaannorpan suojelu rajoittaa kaupallista kalastusta. Norpat myös heikentävät pyydysten tuottoa. Näiden taloudellisten menetysten vuoksi kaupallisille kalastajille on suunnattu avustus vuosille 2024-27. Avustus on haettavissa elokuun ajan.
Sinilevätilanne viime viikon kaltainen, Saaristomerellä levähavaintoja eniten (Varsinais-Suomi, Satakunta)31.7.2025 13:20:43 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomessa tällä viikolla (vko 31/2025) maltillisesti. Helleputkesta huolimatta havainnot sinilevästä eivät ole vakioseurantapaikoilla lisääntyneet ja sinilevää on havaittu tällä viikolla vain kahdeksalla vakiohavaintopaikalla.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hankkiman linja-autoliikenteen talvikausi alkaa (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)30.7.2025 10:24:36 EEST | Tiedote
Talviaikataulut astuvat voimaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hankkimassa linja-autoliikenteessä 4.8.2025. Koillismaalla, Oulujokivarressa ja Raahen seudulla aikataulut pysyvät pääosin ennallaan edelliseen talvikauteen verrattuna. Jokilaaksojen alueella ja Kainuussa liikenne muuttuu kesällä 2025 käynnistyneen uuden sopimuskauden myötä.
Sinilevätilanne jatkuu vaihtelevana Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)24.7.2025 11:46:10 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu Lounais-Suomessa vaihtelevana. Sinilevästä on tehty useita havaintoja kuluneella viikolla niin sisävesissä kuin merialueellakin, mutta vakioseurantaan kuuluvista kohteista suurin osa on vielä levättömiä. Heinäkuun jatkuessa lämpimänä sinilevien määrä saattaa vielä lisääntyä tulevina viikkoina. Sinilevät esiintyvät paikallisesti, joten veden uinti- ja käyttökelpoisuus kannattaa varmistaa aina paikan päällä.
NTM-centralen delade till Kust-Finland ut 2,13 miljoner euro i medel som samlats i från fiskevårdsavgifter18.7.2025 09:31:50 EEST | Pressmeddelande
NTM-centralen i Egentliga Finland har i egenskap av fiskerimyndighet i Kust-Finland fördelat sammanlagt cirka 2,13 miljoner euro i medel för främjande av fiskerihushållningen i Mellersta Österbotten, Österbotten, Södra Österbotten, Satakunta, Egentliga Finland, Nyland, Kymmenedalen och Södra Karelen. Medlen har samlats in från statliga fiskevårdsavgifter som fiskarna har betalat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme