Yliopiston vuosijuhlassa 2024 jaettiin tunnustuksia ansioituneille yliopistolaisille

Julkaistavissa 6.3.2024 klo 19.00

Hyvä opettaja -palkinnon sai yliopistonlehtori Bonn Juego (kauppakorkeakoulu/yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) opiskelijoiden ehdotuksien pohjalta ja ylioppilaskunnan esityksestä. Bonn Juegoa kuvaillaan ennakkoluulottomaksi ja intohimoiseksi opettajaksi, joka tekee paljon töitä opetuksen eteen. Juego kutsuu opiskelijat haastamaan hänen ajatteluaan sekä oppimaan jotain uutta joka päivä. 

Hyvä lähijohtaja -palkinto myönnettiin digijohtaja Ari Hirvoselle (yliopistopalvelut/digipalvelut). Ari Hirvonen kuuntelee, keskustelee ja osallistaa sekä johtaa valmentaen ja omalla esimerkillään. Hirvonen luottaa johdettaviinsa antaen heille tilaa toimia ja mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn sekä uusien, innovatiivisten ratkaisujen luomiseen. Hänen kehittämismyönteinen otteensa on tuottanut selkeitä tuloksia ja kasvattanut tiimien ja koko yksikön yhteistyötä, keskinäistä luottamusta ja työn laatua.  

Hyvä väitöskirja -palkinnon sai filosofian tohtori Virpi Mesiäislehto (yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta). Hän tutki seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia vammaisuuden, sukupuolen ja nuoruuden risteyskohdassa Tansaniassa. Työ on akateemisesti vahva teoreettinen ja metodologinen väitöskirja. Vammojen kanssa elävien tyttöjen parissa tuotettu laadullinen aineisto ja sen analyysi auttaa kehittämään oikeusperustaista lähestymistapaa sekä sosiaalista vammaisuuden mallia laajentavan, afrikkalaiselle filosofialle keskeiseen yhteenkuuluvuuteen perustuvan lähestymistavan.  

Innovaatio-, yrittäjyys- ja yritysyhteistyöpalkinto jaettiin Senior advisor, toimitusjohtaja Vesa Kuparille (yliopistopalvelut, talous- ja tilapalvelut/Unifund). Kuparin uurastus tutkijoita kannustavana ja tutkimustulosten hyödyntämistä edistävänä voimana hakee vertaistaan. Hän on rakentanut erityisen ”Unifundin mallin” tutkimukseen perustuvien yritysaihioiden tukemiseen ja eteenpäinvientiin. Mallissa tutkimustulokset, innovaatiot ja niiden mahdolliset aineettomat oikeudet arvotetaan kolmikannassa tulevien yrittäjien, yliopiston ja Unifundin kesken, jonka jälkeen oikeudet siirretään sijoituksena perustettavaan yritykseen. Kupari on luonut Unifund-sijoitusyhtiön kylkeen laajan sijoittajien verkoston, jonka avulla tutkimuksesta ponnistaneet yritykset ovat pystyneet kasvattamaan omistuspohjaansa ja liiketoimintaansa.  

Opetuksen kehittäjä -palkinto myönnettiin yliopistonlehtori Johanna Rantaselle (psykologian laitos, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta). Johanna Rantanen on ennennäkemättömällä tavalla saanut koko laitoksen henkilökunnan ja opiskelijat puhaltamaan yhteen hiileen opetussuunnitelmatyössä. Rantanen on myös edistänyt opiskelijoiden äänen kuuluviin saamista ja kehittänyt myös uuden lähiopetuskurssin, jossa vaihto-opiskelijat voivat opiskella yhdessä perustutkinto-opiskelijoiden kanssa. Johannan pedagogiseen ajatteluun kuuluu opiskelijoiden viisauden kierrätys, itseluottamuksen tukeminen ja ohjauksen oikea-aikaisuus.  

Tiedeviestintäpalkinto myönnettiin Muuttolintujen kevät -projektiryhmälle: akatemiaprofessori Otso Ovaskainen (biologian ja ympäristötieteiden laitos, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta), pääarkkitehti Ari Lehtiö ja järjestelmäarkkitehti Jussi Talaskivi (yliopistopalvelut/digipalvelut). 

Muuttolintujen kevät on yksi eniten Suomessa vuonna 2023 näkyvyyttä saanut tieteen popularisointikokonaisuus. Sovelluksen on asentanut tällä hetkellä 200 000 käyttäjää ja sen avulla on tehty yli 4 miljoonaa varmaa lintuhavaintoa. Sen lisäksi, että kansalaiset oppivat tunnistamaan lintuja, he voivat auttaa tutkijoita tuottamalla sovelluksen avulla kattavaa aineistoa lintujen esiintymisestä. Kansalaistieteen data auttaa selvittämään esimerkiksi, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lintuihin.  

Tieteellinen läpimurto -palkinnon sai väitöskirjatutkija Henna Kokkonen (fysiikan laitos, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta). Yksi kysymyksistä, joihin yritämme vastata ydinfysiikan perustutkimuksessa, on "Mitkä protoni- ja neutroniluvun yhdistelmät voivat muodostaa atomiytimen, jolla on mitattavissa oleva puoliintumisaika?" Henna Kokkonen analysoi vuonna 2023 jo 2005 tehdyn kokeen tiedot pro gradu -työtään varten ja löysi selkeän havainnon alkuaine astatiinin uudesta isotoopista, jonka massa on 190 (190At). Uuden isotoopin havainto on merkittävä löydös ja Henna Kokkosen työ sai paljon huomiota maailmanlaajuisesti.  

Vaikuttaja-palkinto myönnettiin professori Vesa Linnamolle (liikuntatieteellinen tiedekunta, Vuokatin yksikkö). Linnamo on Vuokatin yksikön johtajana vaikuttanut yliopistomme näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen Kainuun alueella ja koko Suomessa. Linnamo on yksi urheilun datastrategian moottoreista, joka koordinoi yhteistyötä hyvinvoinnin ja urheilun, erityisesti pohjoismaisten hiihtolajien tutkimuksen, koulutuksen ja yritysyhteistyön saralla. Hän on edistänyt urheilijan kaksoisurakoulutusta, liikuntamatkailun oheispalveluja ja -ympäristöä tukevien teknologioiden, mittausmenetelmien ja analytiikan kehittämistä lukemattomissa hankkeissa.  

Yhteisöllisyyspalkinto jaettiin lehtori Erja Kososelle (musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta). Pitkäaikaisena pääluottamusmiehenä ja yhteisöllisyyttä tukevien työryhmien jäsenenä Erja Kosonen on vaikuttanut yhteisömme kuulumisen tunnetta vahvistaneisiin käytänteisiin. Hän on pitkäjänteisesti vahvistanut ja kehittänyt yliopiston yhteistoimintaa. Kososen ansiosta yliopiston kuusijuhlaperinne on kukoistanut ja kehittynyt yhä elinvoimaisemmaksi. Kampuksen oma joulumuori on vuosikymmenten ajan suunnitellut ja tuottanut sekä juontanut Seminaarinmäen kauneimpia joululauluja ja Kuusijuhlia.  

Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopistossa tehtävää tutkimusta. Säätiön palkinnon sai apulaisprofessori Riikka Kivelä (liikuntatieteellinen tiedekunta). Kivelän tutkimus keskittyy sydän- ja verisuonitauteihin sekä sydän- ja lihassairauksiin. Hän on tutkimusuransa aikana hankkinut poikkeuksellisen yhdistelmän tutkimuskokemusta verisuonibiologiasta, liikuntafysiologiasta ja molekyylibiologiasta. Hänellä on laaja osaaminen suorituskyvyn ja terveyden edistämisen vaikutusmekanismeja selittävistä tekijöistä. Nykyisessä tutkimuksessaan hän käyttää tätä asiantuntemusta paljastaessaan liikunnan terveyshyötyjen molekyylimekanismeja sydän- ja verisuonisairauksissa, keskittyen verisuoniston ja endoteelisolujen rooliin. 

Lisätietoja: 
Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anu Mustonen, puh. 050 564 9022, anu.mustonen@jyu.fi