Liikenne- ja viestintävaliokunnan sd-edustajat: Tunnin junasta on keskusteltava julkisesti

– Hallitusohjelmaan toivottiin nopeaa, kaksiraiteista Turku–Helsinki-junayhteyttä, mutta päätöksiä näyttää tulevan lähijunaradoista Turku–Salo ja Lohja–Espoo. Turun ja Helsingin välinen yhteys olisi edelleen verrattain hidas, pääosin yksiraiteinen ja siten herkkä häiriöille, ja sen heikkokuntoisin osuus Salosta Kirkkonummelle olisi entisellään. Itse pääosuus eli suurimman aikasäästön tuova oikorata Salosta Lohjalle jäisi seuraavien hallitusten ratkaistavaksi, kuvailee valiokunnan sd-vastaava, kansanedustaja Seppo Eskelinen.

– Hallitus kiirehtii panostamaan hankkeisiin, jotka eivät ratkaise itse pääongelmaa millään tavalla. Hankkeen vaiheistaminen on toki ymmärrettävää, mutta olisi tärkeää pitää kokonaiskuva näkyvissä. Kun Helsingin työssäkäyntialuetta vahvistava Lohja–Espoo-osuus on rakennettu, on mahdollista, että pääkaupunkiseudun kiinnostus hankkeen tulevaisuuteen vähenee huomattavasti, Eskelinen jatkaa.    

Valiokunnan sd-jäsenet peräänkuuluttavat junayhteydestä käytävää avointa keskustelua, sillä lopputuloksen on kestettävä aikaa.

– Olisi keskusteltava esimerkiksi siitä, millä tavoin hallitus aikoo varmistaa, että suurhankkeen myöhempien vaiheiden toteutus ja suunnittelu jatkuvat seuraavilla hallituskausilla. On nähtävä pidempi aikaperspektiivi ja ymmärrettävä hankkeen vaatima sitoumus. Myös eri rahoitusvaihtoehdot sekä riskienhallinta pitäisi tuoda julkiseen keskusteluun. Keskustelu on luonnollisesti vaikeaa, kun suunnittelu on vielä kesken, mutta on perusteltua käydä julkista keskustelua ennen päätösten lukkoon lyömistä näin pitkäkestoisesta hankkeesta, sanoo Anna-Kristiina Mikkonen.

Aikaisemmissa arvioissa Turku–Salo- ja Lohja–Espoo-osuuksien hintalappu oli noin kaksi miljardia, mutta hallituksen investointiohjelmassa niihin on varattu 460 miljoonaa. Hallituksen linjauksen mukaan valtion maksuosuudeksi tulisi korkeintaan 51 % rakennuskustannuksista ja kuntien osuudeksi 49 %, mikä yllätti kunnat. Hankeyhtiö yrittääkin laskea kustannuksia muun muassa luopumalla osittain kaksiraiteisuudesta, tarkastelemalla radan maksiminopeutta ja tavarajunien kulkumahdollisuutta uudelleen.

– Hallituksen osuus ei tule riittämään aiottujen osuuksien rakentamiseksi, vaan kuntien kanssa on käytävä keskusteluja loppuosan rahoittamiseksi. Kunnat eivät hyväksy valtion sanelemaa kustannusjakoa. On hyvä muistaa, ettei hankeyhtiön velka eroa julkisesta velasta kuin mahdollisesti korkokustannuksiltaan, toteaa Marko Asell.

Ratkaisua yritetään nyt löytää EU:n CEF-rahoituksesta. Epävarmasta rahoitustilanteesta huolimatta rakentamissuunnittelu haluttaisiin käynnistää jo tänä vuonna.

– Päätöksiä tunnin junasta tunnutaan ajavan pakottamalla. Tässä kannattaisi miettiä huolella kokonaisuutta, koska kyse on valtavista rahasummista. Itse olen hieman huolissani, että nyt tehdään ratkaisuja pikemmin vaalilupausten ja hallituspuolueiden ehtojen perusteella kuin junaliikenteen kehittämisen ehdoilla. Myöhemmin paljastuvat ongelmat olisivat todella harmillisia erityisesti Varsinais-Suomelle ja Uudellemaalle, miettii Suna Kymäläinen.

Kansanedustajat jättivät Länsiradan valmistelusta kirjallisen kysymyksen eilen tiistaina 6.3. Siihen on eduskunnan työjärjestyksen mukaan vastattava 21 päivän kuluessa toimittamisesta valtioneuvostolle.