Jos epäilet väkivaltaa, puutu tilanteeseen – ulkopuolinen voi olla ratkaiseva tekijä väkivallan loppumisessa
Joka toinen nainen on kokenut lähisuhdeväkivaltaa Suomessa eikä väkivalta näytä olevan vähenemässä. On vahingollista, että väkivallan ajatellaan yhä usein olevan suhteen sisäinen asia.
Suomessa ajatellaan usein, että perheen sisäiset asiat eivät kuulu muille. Tämä on haitallinen ajatustapa varsinkin, kun kyseessä on väkivalta. Jokaisella on velvollisuus puuttua, jos epäilee väkivaltaa lähipiirissään.
– Lähisuhdeväkivalta on hyvin yleistä. Tiedämme, että lähes joka toinen nainen Suomessa on kokenut lähisuhdeväkivaltaa. On tilastojen valossa siis todennäköistä, että hyvin monen lähipiirissä elää ihminen, jonka lähisuhteissa on turvattomuutta, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön asiantuntija Riina Karjalainen sanoo.
Läheisen kanssa aihe kannattaa ottaa suoraan puheeksi.
– Kysy mitä kuuluu ja kerro olevasi huolissasi. Ihminen saattaa kieltää väkivallan, mutta kysymällä asiasta suoraan, teet näkyväksi tilanteen ja annat signaalin, että apua on ok pyytää.
Väkivaltaisessa suhteessa elävälle on hyvä tarjota myös konkreettista apua, jotta kynnys turvaan hakeutumiseen madaltuu. Voi esimerkiksi tarjota kyytiä turvakotiin tai kertoa, että aina voi olla yhteydessä tai tulla kylään.
Jos naapurista kuuluu väkivallan ääniä, soita akuutissa tilanteessa poliisille. Jos olet varma, että tilanne ei ole sinulle vaarallinen, voit myös osoittaa kuulevasi ja näkeväsi tilanteen esimerkiksi soittamalla ovikelloa. Tämä voi auttaa pysäyttämään tilanteen asunnossa.
Väkivaltaa pyritään usein piilottelemaan
Väkivalta aiheuttaa sen osapuolille häpeän ja syyllisyyden tunteita, siksi siitä puhuminen on vaikeaa. Ulkopuolisen ihmisen puuttuminen tilanteeseen voi olla juuri se tarvittava sykäys, joka rohkaisee ottamaan ensimmäiset askeleet turvaa kohti.
– Ihminen ei aina itse ymmärrä, että suhteessa on väkivaltaa. Lähisuhdeväkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa, koska sille on ominaista alkaa huomaamatta ja muuttua vähitellen vakavammaksi. Tällöin ulkopuolinen ihminen voi auttaa ymmärtämään, ettei tilanne ole ok ja siihen tarvitaan muutos, Riina Karjalainen sanoo.
Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön palveluissa autetaan vuosittain 11 000 ihmistä. Lähisuhdeväkivallan vuoksi autetuista suurin osa on naisia ja tyttöjä.
Lahjoita ja auta
Ensi- ja turvakotien liitto on ainutlaatuinen toimija, joka auttaa lähisuhdeväkivallan kaikkia osapuolia. Lahjoittamalla voit auttaa väkivallan tunnistamisessa, tiedon saamisessa, väkivallan katkaisemisessa, sekä väkivaltaisesta kokemuksesta toipumisessa.
Väkivalta on monen suhteen vaiettu salaisuus. Auta meitä lopettamaan väkivalta ja ryhdy lahjoittajaksi.
Lahjoita: Suhteen salaisuus - Ensi- ja turvakotien liitto (ensijaturvakotienliitto.fi)
Yhteyshenkilöt
Riina KarjalainenEnsi- ja turvakotien liitto
Puh:044 097 0790riina.karjalainen@etkl.fiTietoja julkaisijasta
Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto
Vieraannuttaminen on väkivaltaa, jolla rikotaan lapsen oikeutta turvallisiin läheissuhteisiin25.4.2024 09:49:20 EEST | Tiedote
Vieraannuttaminen on ilmiönä vielä melko huonosti tunnettu, vaikka se on suhteellisen yleistä. Vieraannuttamista tapahtuu noin joka kymmenennessä erossa ja noin joka neljännessä pitkittyneessä huoltoriidassa. Vaikka lapsen suhde molempiin vanhempiin olisi hyvä ja läheinen ennen eroa, voidaan lapsi onnistua vieraannuttamaan toisesta vanhemmasta täysin. Kansainvälistä vieraannuttamisen vastaista päivää vietetään 25.4.
Tarja Filatov jatkaa Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana22.4.2024 13:26:28 EEST | Tiedote
Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Tarja Filatov (Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry). Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin hallituksen jäsenenä toiminut Kristiina Teerikangas, (Kokkolan ensi- ja turvakoti ry) sekä uusiksi jäseniksi Sari Ala-Heikkilä (Vaasan ensi- ja turvakoti ry), Terhi Heikkilä (Lapin ensi- ja turvakoti ry) sekä Johanna Suvensalmi (Helsingin ensikoti ry).
Ensi- ja turvakotien liitto: Lasten ja perheiden ahdinkoa ei saa lisätä ja sote-järjestöjen toimintaa romuttaa lyhytnäköisin toimin21.4.2024 13:33:19 EEST | Tiedote
Lapsiperheiden ahdinko näkyy jo Ensi- ja turvakotien liitossa (ETKL) ja sen jäsenyhdistyksissä suurena avun tarpeena ja kasvaneina viesteinä taloudellisista vaikeuksista.
ETKL selvitys: Vauvaperheet eivät saa tarvitsemaansa apua16.4.2024 15:09:00 EEST | Tiedote
Vauvaperheet jäävät liian yksin vaikeuksien kanssa. Vanhempia kuormittaa yksinäisyys, jaksamisen pulmat ja erilaiset mielenterveyden haasteet. Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) tekemästä selvityksestä käy ilmi, että vauvaperheet eivät tiedä palveluista tai saa apua, vaikka pyytäisivät. Itä-Suomessa toimivissa yhdistyksissä vauvaperheitä autetaan monin tavoin.
Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeriksi Oona Ylönen15.4.2024 13:09:11 EEST | Tiedote
VTL Oona Ylönen on valittu Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) pääsihteeriksi. Ylönen siirtyy tehtävään Lastensuojelun Keskusliiton johtajan tehtävistä, jossa hänen vastuualueinaan ovat vaikuttamistyö ja kehittäminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme