Etla: Yhä harvempi yritys joutuu sellaiseen kriisiin, että joutuu kokonaan lopettamaan

Taloudellinen kriisinkestävyys voidaan jakaa kahteen osaan: vastustuskykyyn ja toipumiskykyyn. Hyvä vastustuskyky ennaltaehkäisee taloudellisten sokkien vaikutuksia yrityksiin. Hyvä toipumiskyky kertoo puolestaan kyvystä toipua sokin jälkeen. Ääritapauksessa yritys joutuu sellaiseen kriisiin, että se joutuu lopettamaan kokonaan toimintansa, lievemmissä tapauksissa yrityksen liikevaihto putoaa ja toiminta supistuu. Mikäli yrityksellä on hyvä toipumiskyky, sen toiminta palautuu entiselle tasolleen muita yrityksiä nopeammin.

Maanantaina 11. maaliskuuta julkaistuista Etla-tutkimuksista Yritysten kriisinkestävyys ja siihen liittyvät tekijät (Etla Raportti 146) ja Kriisit ja kriisinkestävyys – mitä niistä tiedetään? (Etla Muistio 135) käy ilmi, että lopettaneiden suomalaisyritysten osuus on laskenut lähes koko tarkasteluajanjakson eli 2000-luvun ajan.

Eniten Suomessa lopettanut tekstiili- ja vaatetusalan yrityksiä

2000-luvulla korkein lopettamisaste Suomessa on ollut tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuuden yrityksillä. Myös metsäteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa yritysten lopettamisaste on ollut muita teollisuusaloja korkeampi. Sen sijaan kemianteollisuudessa vain harva alan yrityksistä on lopettanut toimintansa.

Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan keskimäärin noin 3,5 prosenttia yli 10 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä lopettaa vuosittain toimintansa. Lopettaneiden osuus vaihtelee vuosittain, mutta trendi on ollut laskeva 2000-luvulla.

Tulokset vahvistavat käsitystä, että yrityksen korkea vakavaraisuus, hyvä koronmaksukyky ja ulkomaankaupan harjoittaminen pienentävät riskiä poistua markkinoilta tai kokea poikkeuksellisen suuri liikevaihdon pudotus. Lisäksi innovatiivisilla yrityksillä on muita pienempi todennäköisyys lopettaa toimintansa, innovatiivisuus liittyy samalla myös yrityksen parempaan toipumiskykyyn.

- On selvää, että jossain vaiheessa niin koko Suomen talous kuin yksittäiset yrityksetkin kohtaavat jälleen uuden kriisin tai sokin. Parasta eteenpäin katsovaa politiikkaa voikin olla se, että talouden yleistä toimintaympäristöä yritetään parantaa, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Talous on heilahdellut Suomea enemmän vain Kreikassa, Chilessä ja Islannissa

Yritysten kriisinkestävyys auttaa selviytymään sokeista ja suhdanteiden heilahteluista. Jo aiemmin julkaistussa Etla-tutkimuksessa on selvitetty, että Suomen talous heilahtelee muita maita enemmän, mikä näkyy voimakkaasti niin lasku- kuin nousukausillakin. Kun taloudessa on mennyt hyvin, on nousu ollut Suomessa vertailumaita nopeampaa ja johtanut toisinaan myös talouden ylikuumenemiseen. Laskukausilla taas on sukellettu jopa Ruotsia ja Tanskaa syvemmälle.

Pitkällä aikavälillä suhdannevaihtelut ovat olleet Suomea suurempia ainoastaan Kreikassa, Chilessä ja Islannissa. Muihin teollisuusmaihin nähden taloutemme on heilahdellut voimakkaammin paitsi vuosina 1970–1995, myös vuoden 1995 jälkeen. 50 viime vuoden aikana suhdannevaihtelut ovat olleet Suomessa selvästi suurempia kuin Tanskassa ja Ruotsissa, tutkijat toteavat.

Nyt julkaistun tutkimuksen aineisto koostui Suomen kaikista yli 10 henkilön teollisuusyrityksistä. Tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.

Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuosmanen, Natalia – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka: Yritysten kriisinkestävyys ja siihen liittyvät tekijät (Etla Raportti 146)

Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuosmanen, Natalia – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka: Kriisit ja kriisinkestävyys – mitä niistä tiedetään? (Etla Muistio 135)