Finanssiala ry

Rahastoihin lähes miljardi euroa uutta pääomaa – myös korkeampien riskiluokkien sijoitukset kiinnostivat helmikuussa

Jaa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 982 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 155 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 376 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 87 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 152 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 352 miljoonaa euroa. Lisäksi vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 15 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät helmikuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 29.2.2024

Osakerahastot

376

839

64 560

Yhdistelmärahastot

87

186

32 532

Pitkän koron rahastot

152

76

30 433

Lyhyen koron rahastot

352

406

17 505

Vaihtoehtoiset rahastot

15

1

10 370

YHTEENSÄ

982

1 507

155 402

Helmikuussa Helsingin pörssin pääindeksin laskiessa myös Suomeen sijoittavien osakerahastojen yhteenlasketut tuotot painuivat miinusmerkkisiksi. Suomi on globaalisti katsottuna reunamarkkina ja Helsingin pörssissä on suhdanneherkkiä yhtiöitä. Suomen talousennusteita on päivitetty alaspäin, mutta lisää epävarmuutta tuovat käynnissä olevat työtaistelutoimet.

Suomen bruttokansantuotteen ennakoidaan supistuvan vuonna 2024. Työtaistelutoimien vaikutuksia yritysten tulosennusteisiin ja koko kansantalouteen vasta arvioidaan. Suomi on jäänyt talous- ja tuottavuuskehityksessä jälkeen monista verrokkimaista, kuten Ruotsista.

Samaan aikaan, kun Helsingin pörssissä alamäki jatkui, Yhdysvalloissa pääosakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Euroopassa myös Saksan seuratuin DAX-indeksi nousi kuukauden aikana.

Korkosijoittajalle alkuvuosi ei ole ollut helppo. Etenkin Yhdysvalloissa vahvat talousluvut nostivat valtion joukkovelkakirjalainojen korkotasoja. Vastaavasti Euroopassa talouskasvun ennustetaan alkavan vähitellen nopeutua loppuvuonna, mikä on heijastunut markkinoilla korkeampina valtionlainojen korkoina. Toisaalta talousennusteiden siivittämänä yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.

”Helmikuussa sijoituksia hajautettiin eri riskitason rahastoluokkiin. Sijoittajia kiinnostivat korkorahastojen lisäksi myös korkeampien riskiluokkien sijoitukset. Vuoden alusta yhdistelmärahastojen yhteenlasketut nettomerkinnät ovat nyt jo lähes 190 miljoonaa euroa”, kertoo johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).

Somerlan mukaan rahastojen lisäksi rahaa virtaa nyt myös perinteisen finanssisektorin ulkopuolisiin spekulatiivisiin sijoitustuotteisiin. Näissä sijoitustuotteissa hinnanmuodostus saattaa olla sattumanvaraista ja markkinahinnat voivat nousta nopeasti, mutta myös lasku saattaa olla äkillistä. 

”Sijoittajan kannattaa pitää kiinni omasta sijoitussuunnitelmastaan, jossa riskit ovat suhteutettu omaan talouteen sopivaksi. On tärkeää ymmärtää, mihin rahansa sijoittaa”, muistuttaa Somerla.

Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Tyynenmeren alueelle ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 600 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoluokista yhteensä 223 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,52). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät helmikuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 29.2.2024

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-120

-132

6 064

-6 %

Pohjoismaat

-2

22

7 309

3 %

Eurooppa

-33

5

5 896

6 %

Pohjois-Amerikka

-21

146

9 890

24 %

Japani

-4

-3

442

20 %

Tyynenmeren alue

7

45

1 291

2 %

Kehittyvät markkinat

-10

4

4 878

6 %

Maailma

593

768

27 282

17 %

Toimialarahastot

-33

-16

1 508

8 %

YHTEENSÄ

376

839

64 560

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 106 miljoonaa euroa. Pääomia sijoitettiin myös euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 60 miljoonaa euroa.

Varoja lunastettiin kehittyviltä markkinoilta, globaalisti valtioriskiin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 20 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,84).

milj. EUR

Nettomerkinnät helmikuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 29.2.2024

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

60

171

6 232

4,6 %

Luokitellut yrityslainat EUR

52

18

10 367

5,8 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

7

-114

3 828

8,7 %

Valtioriski maailma

-2

-4

189

1,9 %

Luokitellut yrityslainat maailma

54

16

6 269

3,1 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-8

-15

1 069

5,7 %

Kehittyvät markkinat

-10

5

2 479

5,3 %

YHTEENSÄ

152

76

30 433

 

Viimeisin rahastoraportti
Viimeisin markkinakatsaus

Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Finanssiala avaa taas lobbaustaan – avoimuustilinpäätöksessä kotimaan lisäksi Brysselissä tehty lobbaus27.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Finanssiala ry (FA) on avannut vuodesta 2020 alkaen vaikuttamistyötään eli lobbaustaan julkaisemalla avoimuustilinpäätöksen. Siinä kerrotaan, keitä poliittisia päättäjiä, eli kansanedustajia, ministereitä ja ministereiden valtiosihteereitä sekä europarlamentaarikkoja ja komission viranhaltijoita FA on lobannut tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissaan. Avoimuustilinpäätöksen tärkeyttä korostaa vuoden 2024 alusta voimaan tullut lakisääteinen lobbauksen avoimuusrekisteri. Uusin avoimuustilintilinpäätös on nyt julkaistu ja luettavissa FA:n verkkosivuilla. Se kattaa ajanjakson heinäkuusta 2023 maaliskuuhun 2024.

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye