Työikäiset ryhmiteltiin uudella tavalla – ryhmä- ja hyvinvointialuekohtaiset erot työhön osallistumisessa isoja
Terveyteen liittyvät tekijät selittävät vain osan työikäisen väestön työhön osallistumisesta, kertoo tuore tutkimus. Työelämätieto-palveluun koottu aineisto tarjoaa uudenlaista tietoa työikäisen väestön työhön osallistumisesta kansallisesti ja hyvinvointialueittain. Ryhmä- ja aluekohtaiset erityispiirteet antavat välineitä miettiä toimia työhön osallistumisen lisäämiseksi.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 12.3.2024
Työhön osallistumista ei määritä vain terveyteen liittyvät rajoitteet tai työkyvyttömyys, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus.
– Usein työikäistä väestöä tarkastellaan esimerkiksi ikäryhmittäin tai sairausryhmittäin ja usein työkyvyttömyyden näkökulmasta. Laajempi näkökulma ohjaa tarkastelemaan pikemmin työkykyisyyttä ja työpotentiaalia. Monipuolisemmalle näkökulmalle on tilausta, kun tavoitellaan työhön osallistumisen lisäämistä, erityisasiantuntija Mikko Henriksson Työterveyslaitoksesta sanoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin laajasti kansallisista rekistereistä löytyviä työkykyyn liittyviä tekijöitä, kuten terveys, demografiset tekijät, koulutustausta, taloudellinen asema sekä sosiaaliset tekijät. Näiden tekijöiden perusteella työikäisistä muodostui 14 ryhmää. Tutkimusaineisto kuvaa vuoden 2021 tilannetta.
Keskimääräinen työssäolokuukausien määrä kaikilla ryhmillä on 8,7 kuukautta vuodesta. Eri ryhmien keskimääräisten työssäolokuukausien välillä on huomattavaa vaihtelua. Eniten työssäolokuukausia on ryhmässä ”keski-ikäiset korkeasti koulutetut perheelliset, hyvä terveys” (11,5 työssäolokuukautta). Vähiten työssäolokuukausia on ryhmässä ”eläkeikää lähestyvät parisuhteessa elävät, joilla keski- tai korkean tason koulutus, huono terveys” (6,0 työssäolokuukautta).
Alueellinen vertailu auttaa miettimään toimia työhön osallistumisen lisäämiseksi
Työkyvyltään eroavat työikäisten ryhmät osallistuvat työhön eri tavoin eri alueilla. Tutkimuksen mukaan eri ryhmien työhön osallistumisessa on hyvinvointialuekohtaisia eroja jopa usean kuukauden verran.
Esimerkiksi ryhmään ”keski-iän ohittaneet vähän koulutetut yksinasujat, melko hyvä terveys” kuuluvilla henkilöillä on eniten työssäolokuukausia vuoden aikana Ahvenanmaalla (noin 7,9 kuukautta). Vähiten työssäolokuukausia ryhmään kuuluvilla henkilöillä taas on Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (noin 5,3 kuukautta).
– Aluekohtaiset erot kertovat mahdollisesti työmarkkinoista, mutta myös palvelujärjestelmästä. Tulosten avulla onkin mahdollisuus luoda tilannekuvaa tietyltä alueelta ja miettiä, miten voitaisiin edistää erilaisten työikäisten ryhmien osallistumista työhön, johtava tutkija Matti Joensuu Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työelämätieto-palvelussa julkaistuissa tuloksissa tuloksia on mahdollista tarkastella kansallisesti tai vertailla hyvinvointialueittain.
Tulevaisuudessa tutkimusryhmä haluaisi yhdistää ryhmittelyyn myös työpaikkakohtaisia tekijöitä, kuten resursseja, työn vaatimuksia ja sosiaalisia suhteita, jotka jäävät kansallisten yksilökohtaisten rekisteriaineistojen ulkopuolelle.
– Työhön osallistumiseen vaikuttavat niin yksilölliset, työpaikkakohtaiset kuin yhteiskunnallisetkin tekijätkin. Onkin tärkeää ymmärtää työhön osallistumisen kokonaisuutta, huomauttaa Matti Joensuu.
– Työpaikoilla toteutuvalla työkykyjohtamisella voidaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten kukin voi osallistua työhön huolimatta hetkellisistä tai pysyvistä terveyteen liittyvistä rajoitteista, Joensuu jatkaa.
Tarkastele aineistoa Työelämätieto-palvelussa
- Tutustu aineistosivuun ja ryhmittelyyn Työelämätieto-palvelussa.
- Tutustu analyysisivuun ja vertailutuloksiin Työelämätieto-palvelussa.
Tutkimus on osa Työkykyohjelman laajennus -hanketta
- Tutkimuksessa kartoitettiin työkykyyn liittyviä yksilötason muuttujia ja niiden yhteyttä työhön osallistumiseen. Ryhmät muodostuivat aineistolähtöisellä ryhmittelymenetelmällä.
- Tutkimuksessa hyödynnettiin Työkyvyn tila Suomessa -rekisteriaineistokokonaisuutta, jossa on yhdistetty eri kansallisten rekisterien tietoja työikäisistä yksilötasolla.
- Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa työkykyä ja työhön osallistumista koskevaa väestötason tietoa päätöksenteon tueksi.
- Tutkimus toteutettiin Työkykyohjelman laajennus -hankkeessa, jonka tavoitteena on työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Lisätiedot
- Erityisasiantuntija Mikko Henriksson, Työterveyslaitos, mikko.henriksson@ttl.fi, p. 050 501 0425
- Johtava tutkija Matti Joensuu, Työterveyslaitos, matti.joensuu@ttl.fi, p. 043 825 2075
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu 3.5. klo 9: Hyvinvointialueet tiukoilla – mutta mikä sotessa sujuu?26.4.2024 10:50:59 EEST | Kutsu
Työterveyslaitoksen Työpuntari-webinaarissa esitellään sote-alan onnistumisia ja pureudutaan digitaalisiin järjestelmiin. Ääneen pääsevät sekä tutkijat, kehittäjät että sote-ammattilaiset.
Var fjärde anställd tror att klimatförändringarna kommer att ge fler arbetstillfällen24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Majoriteten av löntagarna tror inte att klimatförändringarna kommer att ha en dramatisk inverkan på arbetsmarknaden. Mycket få tror att klimatförändringen kan leda till att de förlorar sina egna jobb. Löntagarna önskar att deras arbetsplatser ska vara aktiva i fråga om ekologiskt hållbara val. Det förekom avsevärda skillnader mellan olika branscher i fråga om klimatåtgärder.
Joka neljäs työntekijä uskoo, että ilmastonmuutos tuo itselle lisää työmahdollisuuksia24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Enemmistö palkansaajista ei usko ilmastonmuutoksella olevan dramaattisia työmarkkinavaikutuksia. Hyvin harva uskoo, että ilmastonmuutos johtaisi oman työn menettämiseen. Palkansaajat toivovat työpaikoiltaan aktiivisuutta ekologisesti kestävissä valinnoissa. Toimialakohtaiset erot ilmastotoimissa olivat merkittäviä.
One in four employees believe that climate change will provide them with more job opportunities24.4.2024 08:00:00 EEST | Press release
The majority of employees do not believe that climate change will have a dramatic impact on the labour market. Very few people believe that climate change would lead to them losing their job. Employees want their workplaces to be active in ecologically sustainable choices. There were significant sector-specific differences in climate actions.
Ny metod för att stödja sysselsättningsförmågan när anställningsförhållandet upphör17.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Arbetshälsoinstitutet har publicerat anvisningar och blanketter med vilka arbetsgivaren och företagshälsovården kan hitta de arbetstagare som behöver konkret stöd för att sysselsättas på nytt. För närvarande omfattar inte omställningsskyddet alla arbetstagare som kunde dra nytta av företagshälsovårdens stödåtgärder före anställningsförhållandets upphörande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme