Työikäiset ryhmiteltiin uudella tavalla – ryhmä- ja hyvinvointialuekohtaiset erot työhön osallistumisessa isoja
Terveyteen liittyvät tekijät selittävät vain osan työikäisen väestön työhön osallistumisesta, kertoo tuore tutkimus. Työelämätieto-palveluun koottu aineisto tarjoaa uudenlaista tietoa työikäisen väestön työhön osallistumisesta kansallisesti ja hyvinvointialueittain. Ryhmä- ja aluekohtaiset erityispiirteet antavat välineitä miettiä toimia työhön osallistumisen lisäämiseksi.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 12.3.2024
Työhön osallistumista ei määritä vain terveyteen liittyvät rajoitteet tai työkyvyttömyys, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus.
– Usein työikäistä väestöä tarkastellaan esimerkiksi ikäryhmittäin tai sairausryhmittäin ja usein työkyvyttömyyden näkökulmasta. Laajempi näkökulma ohjaa tarkastelemaan pikemmin työkykyisyyttä ja työpotentiaalia. Monipuolisemmalle näkökulmalle on tilausta, kun tavoitellaan työhön osallistumisen lisäämistä, erityisasiantuntija Mikko Henriksson Työterveyslaitoksesta sanoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin laajasti kansallisista rekistereistä löytyviä työkykyyn liittyviä tekijöitä, kuten terveys, demografiset tekijät, koulutustausta, taloudellinen asema sekä sosiaaliset tekijät. Näiden tekijöiden perusteella työikäisistä muodostui 14 ryhmää. Tutkimusaineisto kuvaa vuoden 2021 tilannetta.
Keskimääräinen työssäolokuukausien määrä kaikilla ryhmillä on 8,7 kuukautta vuodesta. Eri ryhmien keskimääräisten työssäolokuukausien välillä on huomattavaa vaihtelua. Eniten työssäolokuukausia on ryhmässä ”keski-ikäiset korkeasti koulutetut perheelliset, hyvä terveys” (11,5 työssäolokuukautta). Vähiten työssäolokuukausia on ryhmässä ”eläkeikää lähestyvät parisuhteessa elävät, joilla keski- tai korkean tason koulutus, huono terveys” (6,0 työssäolokuukautta).
Alueellinen vertailu auttaa miettimään toimia työhön osallistumisen lisäämiseksi
Työkyvyltään eroavat työikäisten ryhmät osallistuvat työhön eri tavoin eri alueilla. Tutkimuksen mukaan eri ryhmien työhön osallistumisessa on hyvinvointialuekohtaisia eroja jopa usean kuukauden verran.
Esimerkiksi ryhmään ”keski-iän ohittaneet vähän koulutetut yksinasujat, melko hyvä terveys” kuuluvilla henkilöillä on eniten työssäolokuukausia vuoden aikana Ahvenanmaalla (noin 7,9 kuukautta). Vähiten työssäolokuukausia ryhmään kuuluvilla henkilöillä taas on Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (noin 5,3 kuukautta).
– Aluekohtaiset erot kertovat mahdollisesti työmarkkinoista, mutta myös palvelujärjestelmästä. Tulosten avulla onkin mahdollisuus luoda tilannekuvaa tietyltä alueelta ja miettiä, miten voitaisiin edistää erilaisten työikäisten ryhmien osallistumista työhön, johtava tutkija Matti Joensuu Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työelämätieto-palvelussa julkaistuissa tuloksissa tuloksia on mahdollista tarkastella kansallisesti tai vertailla hyvinvointialueittain.
Tulevaisuudessa tutkimusryhmä haluaisi yhdistää ryhmittelyyn myös työpaikkakohtaisia tekijöitä, kuten resursseja, työn vaatimuksia ja sosiaalisia suhteita, jotka jäävät kansallisten yksilökohtaisten rekisteriaineistojen ulkopuolelle.
– Työhön osallistumiseen vaikuttavat niin yksilölliset, työpaikkakohtaiset kuin yhteiskunnallisetkin tekijätkin. Onkin tärkeää ymmärtää työhön osallistumisen kokonaisuutta, huomauttaa Matti Joensuu.
– Työpaikoilla toteutuvalla työkykyjohtamisella voidaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten kukin voi osallistua työhön huolimatta hetkellisistä tai pysyvistä terveyteen liittyvistä rajoitteista, Joensuu jatkaa.
Tarkastele aineistoa Työelämätieto-palvelussa
- Tutustu aineistosivuun ja ryhmittelyyn Työelämätieto-palvelussa.
- Tutustu analyysisivuun ja vertailutuloksiin Työelämätieto-palvelussa.
Tutkimus on osa Työkykyohjelman laajennus -hanketta
- Tutkimuksessa kartoitettiin työkykyyn liittyviä yksilötason muuttujia ja niiden yhteyttä työhön osallistumiseen. Ryhmät muodostuivat aineistolähtöisellä ryhmittelymenetelmällä.
- Tutkimuksessa hyödynnettiin Työkyvyn tila Suomessa -rekisteriaineistokokonaisuutta, jossa on yhdistetty eri kansallisten rekisterien tietoja työikäisistä yksilötasolla.
- Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa työkykyä ja työhön osallistumista koskevaa väestötason tietoa päätöksenteon tueksi.
- Tutkimus toteutettiin Työkykyohjelman laajennus -hankkeessa, jonka tavoitteena on työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Lisätiedot
- Erityisasiantuntija Mikko Henriksson, Työterveyslaitos, mikko.henriksson@ttl.fi, p. 050 501 0425
- Johtava tutkija Matti Joensuu, Työterveyslaitos, matti.joensuu@ttl.fi, p. 043 825 2075
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: elokuu 202527.8.2025 09:45:15 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti 16 tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi monitilatoimistojen yhteyttä työhyvinvointiin, työurien pidentämistä ja elektroniikkajätteen käsittelijöiden altistumista metalleille. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Klimatförändringen och den gröna omställningen förändrar arbetsförhållandena och medför nya säkerhetsrisker27.8.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Effekterna av klimatförändringen, förlusten av biologisk mångfald och överkonsumtion syns redan på många arbetsplatser. Enligt Arbetshälsoinstitutets nya rapport kräver ett hållbart arbetsliv en övergripande utveckling som beaktar såväl klimatmålen som arbetstagarnas välbefinnande och säkerhet.
Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä muuttavat työoloja ja tuovat uusia turvallisuusriskejä27.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ylikulutuksen vaikutukset näkyvät jo monilla työpaikoilla. Työterveyslaitoksen tuoreen raportin mukaan kestävä työelämä edellyttää kokonaisvaltaista kehittämistä, jossa huomioidaan sekä ilmastotavoitteet että työntekijöiden hyvinvointi ja turvallisuus.
Climate change and the green transition are changing working conditions and introducing new safety risks27.8.2025 08:00:00 EEST | Press release
The effects of climate change, biodiversity loss and overconsumption can already be seen at many workplaces. According to a recent report by the Finnish Institute of Occupational Health, sustainable work life requires comprehensive development measures that take into account both climate goals and employee well-being and safety.
Undersökning: Fysiskt belastande arbete inom jord- och skogsbruk kräver många typer av stöd för orken22.8.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Man har fått ny information om hållbarhetsutsikterna för yrkeskarriärer inom jord- och skogsbruk. Branscherna är viktiga för livsmedelsproduktionen, försörjningsberedskapen och kriståligheten. En omfattande uppföljningsundersökning ger en uppmuntrande bild av anpassningsförmågan hos sysselsatta inom branschen. Företagare på deltid har färre utmaningar med att orka i arbetet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme