Työikäiset ryhmiteltiin uudella tavalla – ryhmä- ja hyvinvointialuekohtaiset erot työhön osallistumisessa isoja
Terveyteen liittyvät tekijät selittävät vain osan työikäisen väestön työhön osallistumisesta, kertoo tuore tutkimus. Työelämätieto-palveluun koottu aineisto tarjoaa uudenlaista tietoa työikäisen väestön työhön osallistumisesta kansallisesti ja hyvinvointialueittain. Ryhmä- ja aluekohtaiset erityispiirteet antavat välineitä miettiä toimia työhön osallistumisen lisäämiseksi.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 12.3.2024
Työhön osallistumista ei määritä vain terveyteen liittyvät rajoitteet tai työkyvyttömyys, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus.
– Usein työikäistä väestöä tarkastellaan esimerkiksi ikäryhmittäin tai sairausryhmittäin ja usein työkyvyttömyyden näkökulmasta. Laajempi näkökulma ohjaa tarkastelemaan pikemmin työkykyisyyttä ja työpotentiaalia. Monipuolisemmalle näkökulmalle on tilausta, kun tavoitellaan työhön osallistumisen lisäämistä, erityisasiantuntija Mikko Henriksson Työterveyslaitoksesta sanoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin laajasti kansallisista rekistereistä löytyviä työkykyyn liittyviä tekijöitä, kuten terveys, demografiset tekijät, koulutustausta, taloudellinen asema sekä sosiaaliset tekijät. Näiden tekijöiden perusteella työikäisistä muodostui 14 ryhmää. Tutkimusaineisto kuvaa vuoden 2021 tilannetta.
Keskimääräinen työssäolokuukausien määrä kaikilla ryhmillä on 8,7 kuukautta vuodesta. Eri ryhmien keskimääräisten työssäolokuukausien välillä on huomattavaa vaihtelua. Eniten työssäolokuukausia on ryhmässä ”keski-ikäiset korkeasti koulutetut perheelliset, hyvä terveys” (11,5 työssäolokuukautta). Vähiten työssäolokuukausia on ryhmässä ”eläkeikää lähestyvät parisuhteessa elävät, joilla keski- tai korkean tason koulutus, huono terveys” (6,0 työssäolokuukautta).
Alueellinen vertailu auttaa miettimään toimia työhön osallistumisen lisäämiseksi
Työkyvyltään eroavat työikäisten ryhmät osallistuvat työhön eri tavoin eri alueilla. Tutkimuksen mukaan eri ryhmien työhön osallistumisessa on hyvinvointialuekohtaisia eroja jopa usean kuukauden verran.
Esimerkiksi ryhmään ”keski-iän ohittaneet vähän koulutetut yksinasujat, melko hyvä terveys” kuuluvilla henkilöillä on eniten työssäolokuukausia vuoden aikana Ahvenanmaalla (noin 7,9 kuukautta). Vähiten työssäolokuukausia ryhmään kuuluvilla henkilöillä taas on Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (noin 5,3 kuukautta).
– Aluekohtaiset erot kertovat mahdollisesti työmarkkinoista, mutta myös palvelujärjestelmästä. Tulosten avulla onkin mahdollisuus luoda tilannekuvaa tietyltä alueelta ja miettiä, miten voitaisiin edistää erilaisten työikäisten ryhmien osallistumista työhön, johtava tutkija Matti Joensuu Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työelämätieto-palvelussa julkaistuissa tuloksissa tuloksia on mahdollista tarkastella kansallisesti tai vertailla hyvinvointialueittain.
Tulevaisuudessa tutkimusryhmä haluaisi yhdistää ryhmittelyyn myös työpaikkakohtaisia tekijöitä, kuten resursseja, työn vaatimuksia ja sosiaalisia suhteita, jotka jäävät kansallisten yksilökohtaisten rekisteriaineistojen ulkopuolelle.
– Työhön osallistumiseen vaikuttavat niin yksilölliset, työpaikkakohtaiset kuin yhteiskunnallisetkin tekijätkin. Onkin tärkeää ymmärtää työhön osallistumisen kokonaisuutta, huomauttaa Matti Joensuu.
– Työpaikoilla toteutuvalla työkykyjohtamisella voidaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten kukin voi osallistua työhön huolimatta hetkellisistä tai pysyvistä terveyteen liittyvistä rajoitteista, Joensuu jatkaa.
Tarkastele aineistoa Työelämätieto-palvelussa
- Tutustu aineistosivuun ja ryhmittelyyn Työelämätieto-palvelussa.
- Tutustu analyysisivuun ja vertailutuloksiin Työelämätieto-palvelussa.
Tutkimus on osa Työkykyohjelman laajennus -hanketta
- Tutkimuksessa kartoitettiin työkykyyn liittyviä yksilötason muuttujia ja niiden yhteyttä työhön osallistumiseen. Ryhmät muodostuivat aineistolähtöisellä ryhmittelymenetelmällä.
- Tutkimuksessa hyödynnettiin Työkyvyn tila Suomessa -rekisteriaineistokokonaisuutta, jossa on yhdistetty eri kansallisten rekisterien tietoja työikäisistä yksilötasolla.
- Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa työkykyä ja työhön osallistumista koskevaa väestötason tietoa päätöksenteon tueksi.
- Tutkimus toteutettiin Työkykyohjelman laajennus -hankkeessa, jonka tavoitteena on työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Lisätiedot
- Erityisasiantuntija Mikko Henriksson, Työterveyslaitos, mikko.henriksson@ttl.fi, p. 050 501 0425
- Johtava tutkija Matti Joensuu, Työterveyslaitos, matti.joensuu@ttl.fi, p. 043 825 2075
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Hur mår er arbetsgemenskap? Ett nytt verktyg hjälper dig att upptäcka utmattning7.5.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Arbetshälsoinstitutet lanserar ett nytt verktyg för att kartlägga hur allmän utmattning är på den egna arbetsplatsen. Enkäten Trafikljus för utmattning i arbetsgemenskapen ger feedback till både den enskilde respondenten och arbetsgemenskapen.
Miten työyhteisönne voi? Uusi työkalu auttaa tunnistamaan työuupumuksen7.5.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitos julkaisee uuden työkalun, jonka avulla voi kartoittaa työuupumuksen yleisyyttä omalla työpaikalla. Työuupumuksen liikennevalot työyhteisölle -kyselystä saavat palautteen niin yksittäinen vastaaja kuin työyhteisökin.
How is your work community doing? A new tool for identifying job burnout7.5.2024 08:30:00 EEST | Press release
The Finnish Institute of Occupational Health is launching a new tool that can be used to map the prevalence of job burnout in the workplace. The job burnout traffic lights for work communities survey provides feedback to both individual respondents and work communities.
Social- och hälsovården kan fås smidig genom att vårdpersonalens digitala verksamhet stärks på ett planmässigt sätt3.5.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En central förutsättning för att social-och hälsovården ska vara smidig, att man utnyttjar digital teknik, kräver att vårdpersonalens digitala verksamhet stärks på ett planmässigt sätt. För att kunna utnyttja tekniken bättre än idag krävs det att man tar större hänsyn till vårdpersonalens åsikter och kompetens. Arbetstagarna behöver också vara involverade i utvecklingen av välbefinnandet i arbetet.
Sote saadaan sujumaan vahvistamalla sote-ammattilaisten digitoimijuutta suunnitelmallisesti3.5.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Soten sujumisen keskeinen edellytys, digiteknologian hyödyntäminen, edellyttää sote-ammattilaisten digitoimijuuden vahvistamista suunnitelmallisesti. Teknologian nykyistä parempi hyödyntäminen vaatii sote-ammattilaisten näkemyksen ja osaamisen ottamista huomioon nykyistä paremmin. Työntekijät tarvitaan mukaan myös työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme