Uudellamaalla yhä liian vähän korkeakoulupaikkoja alueen tarpeeseen nähden – ”Uusimaalaiset nuoret selkeästi huonommassa asemassa kuin koko Suomessa keskimäärin”
13.3.2024 00:10:00 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Suomessa on 0,93 korkeakoulun aloituspaikkaa yhtä toisen asteen tutkinnon suorittanutta kohti. Uudellamaalla suhdeluku on 0,76, selkeästi pienempi kuin suurissa tai keskisuurissa korkeakoulumaakunnissa, selvitti Helsingin seudun kauppakamari.
Tilanne ei ole korjaantunut edellisestä selvityksestä vuonna 2022.
Helsingin seudun kauppakamarin tarkastelussa verrattiin toisen asteen tutkinnon suorittaneita vuodelta 2022 ja korkeakoulujen aloituspaikkoja ja hakeneita (yhteishaun aloituspaikat) syksyllä 2022 ja keväällä 2023.
35 prosenttia kaikista korkeakoulujen ensisijaisista yhteishaun hakijoista hakee Uudellamaalla sijaitseviin korkeakouluihin. Uudenmaan aloituspaikkojen osuus koko maan yhteishaun aloituspaikoista on kuitenkin vain 26 prosenttia vuonna 2023.
Aloituspaikkojen määrä Uudenmaan korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa opiskelupaikkojen kysyntään ja tarpeeseen. Kysyntään vaikuttavat sekä opiskeluikäisten että toisen asteen tutkintojen suorittajien osuudet väestöstä ja maakunnan korkeakoulujen ensisijaisten hakijoiden määrä.
Uudellamaalla asuu 31 prosenttia koko Suomen 19-vuotiaista ja täällä suoritetaan 31 prosenttia ammatillisista perustutkinnoista ja 34 prosenttia ylioppilastutkinnoista.
”Uusimaalaiset nuoret – sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon suorittaneet - ovat edelleen selkeästi huonommassa asemassa kuin koko Suomessa keskimäärin”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Haaga-Helian ammattikorkeakoulu olisi valmis vastaanottamaan lisää opiskelijoita kampuksilleen Helsingissä.
”Ammattikorkeakouluumme olisi tarjolla enemmänkin motivoituneita opiskelijoita ja koulustamme valmistuneet sijoittuvat hyvin työmarkkinoille. Helsingin seudun korkeakoulujen aloituspaikkojen määrä on jo pitkään ollut epäsuhdassa alueen tarpeeseen ja väestöennusteeseen nähden”, sanoo Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko
Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari selvitti Helsingin seudun korkeakoulujen aloituspaikkajakaumaa vuonna 2022. Selvityksen mukaan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lukumäärä jäi selvästi muuta Suomea alhaisemmaksi suhteessa alueen toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin. Tilanne ei ole korjaantunut.
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala myönsi helmikuussa 2024 lisärahoituksen korkeakouluille uusiin aloituspaikkoihin vuosille 2024–2026.
”Pidän hyvänä kehityksenä sitä, että hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti aloituspaikkoja suunnataan kasvukeskuksiin ja Uudenmaan korkeakoulut saavat lisää aloituspaikkoja. Kokonaiskuvaa lisärahoitus ei kuitenkaan muuta ja tärkeää on saada muutettua pidemmän aikavälin trendi”, Vataja sanoo.
”Helsingin seudulla tuotetaan noin 40 prosenttia koko alueen bruttokansantuotteesta ja koko maan työpaikoista kolmannes on tällä alueella. On erittäin tärkeää, että alueen yritysten osaajatarpeisiin kyetään vastaamaan”, Vataja sanoo.
Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella. Helsingin seudun kauppakamari tekee säännöllisesti selvityksiä toiminta-alueensa osaamis- ja rekrytointitilanteesta.
Korkeakoulupaikat Uudellamaalla ja koko Suomessa osoitteessa helsinki.chamber.fi keskiviikkona 13.3. kello 00.10
Lisätiedot:
Riikka Vataja, johtava asiantuntija, osaaminen, Helsingin seudun kauppakamari, riikka.vataja@helsinki.chamber.fi, +358 40 536 0954.
Teemu Kokko, rehtori, toimitusjohtaja, Haaga-Helian ammattikorkeakoulu, teemu.kokko@haaga-helia.fi, +358 50 555 1131
Olli Oja, Ennakointikamarin projektipäällikkö, olli.oja@helsinki.chamber.fi, +358 50 564 7586
Julkaisun ennakkopyynnöt: Heini Larros, viestintäjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari, heini.larros@helsinki.chamber.fi, +358 40 526 9728
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka VatajaJohtava asiantuntijaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 536 0954riikka.vataja@helsinki.chamber.fiOlli OjaProjektipäällikköEnnakointikamari
Puh:+358 50 564 7586olli.oja@helsinki.chamber.fiHeini LarrosViestintäjohtajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 526 9728heini.larros@helsinki.chamber.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Selvitys käynnistyi: miten Itä-Uudestamaasta tulee vihreän siirtymän klusteri7.10.2026 08:45:34 EEST | Tiedote
Itä-Uudellamaalla on aloitettu selvitystyö, joka pohjustaa alueen vihreän siirtymän klusterin syntymistä. Klusteri kokoaa alueen yritykset, kunnat ja osaajat yhteistyöhön, joka vahvistaa elinvoimaa, houkuttelee investointeja ja luo uusia työpaikkoja. Selvitystä koordinoi Helsingin seudun kauppakamari.
Työperäinen maahanmuutto osaksi Suomen kasvupolitiikkaa – Helsingin seudun kauppakamarin teesit työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi6.10.2026 07:02:43 EEST | Tiedote
Työperäisen maahanmuuton tulee olla osa Suomen kasvupolitiikkaa. Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa, että saatavuusharkinnasta luovutaan tai siitä vapautetaan vähintään tehtävät, joissa palkka ylittää ennalta sovitun palkkarajan. Luvituksesta on tehtävä sujuvaa ja ennakoitavaa: osaajan on voitava tunnistautua etänä sekä saada henkilötunnus ja digitaalinen lompakko jo ennen maahantuloa, ja edustustojen ajanvarausruuhkat on purettava. Business Finlandille on annettava valtuudet toimia kohdemaissa työvoimaviranomaisen tavoin, ja koko perheen oleskeluluvat on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Helsingin seudun kauppakamari esittää hallitusohjelmaan 2027–2031 kymmenen teesiä, joilla Suomeen saadaan yritysten tarvitsemia osaajia. Työpaikat Helsingin seudulla lisääntyvät, samaan aikaan Suomessa siirtyy eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin heitä syntyy.
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme