FA: Suomalaiset eivät saa joutua löysän taloudenpidon maksajiksi EU:ssa – kansalaiskyselyn mukaan yhteisvastuuta pitää rajata ja talletussuojavarat suojattava

Suurin osa finanssialan sääntelystä tulee EU-tasolta, joten kesäkuussa pidettävät EU-vaalit koskettavat suuresti suomalaista finanssialaa sekä sitä myötä suoraan suomalaisia pankki- ja vakuutusasiakkaita. Finanssiala ry (FA) on julkaissut tavoitteensa tulevalle EU-kaudelle.

FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemen mukaan Suomen on oltava aktiivinen jäsen vahvassa ja yhtenäisessä EU:ssa.

”Suomen ei pidä olla EU:ssa hyväuskoinen mallioppilas, vaan ottaa mallia suurista jäsenmaista, jotka osaavat taitavasti ja ennakoivasti ajaa myös kansallisia erityispiirteitään päätöksiin.”

”Finanssiala tarjoaa asiakkailleen rahoitusta, riskeiltä suojautumista ja muita tärkeitä finanssipalveluita. Nämä ovat erityisen tärkeitä nykyisessä murrosvaiheessa. Meidän on tehtävä kaikki toimet vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittamiseksi. Markkinoiden omin toimin voidaan tehdä paljon, mutta Euroopan kilpailukyvyn huomioivaa sääntelyäkin tarvitaan.”

Suomalaiset ovat kansalaiskyselyn mukaan vahvasti sitä mieltä, että Suomen on puolustettava EU:ssa kansallisia etujaan ja rajattava taloudellista yhteisvastuuta. Finanssialan Norstat Oy:ltä tilaaman kyselyn mukaan vastaajista jopa 80 prosenttia kannatti tavoitetta Suomen kansallisten etujen edistämisestä ja erityispiirteiden puolustamisesta täysin tai osittain. Taloudellisen yhteisvastuun selkeitä rajoja kannatti täysin tai osittain puolestaan 83 prosenttia vastaajista.

Kansa epäilee digieuron tarpeellisuutta

Vastaajista 70 prosenttia oli täysin tai osittain sitä mieltä, että Suomessa kerätyt talletussuojavarat tulisi käyttää ainoastaan suomalaisten tallettajien saamisten turvaamiseen, eikä euromaiden yhteiseen talletussuojaan.

FA:n tavoin kansa suhtautui epäilevästi EKP:n kaavailemaan digieuroon. Vain kymmenen prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa erillistä digieuroa maksuvälineeksi nykyisten maksuvälineiden rinnalle. Norstatin kansalaiskyselyyn vastasi yli 2 000 vastaajaa 16.-26.2.2024.

”Suomen paikka on EU:n ytimessä. Se on sekä suomalaisen finanssialan että suomalaisten etu. Pankkiunionia tai taloudellista yhteisvastuuta ei voi kuitenkaan syventää niin, että suomalaiset olisivat vaarassa joutua muiden maiden löysemmän taloudenpidon maksajiksi. Taloudelliselle yhteisvastuulle on oltava selkeästi määritellyt rajat”, Ahosniemi huomauttaa.

Esimerkkinä Ahosniemi nostaa suunnitelmat EU:n yhteisestä talletussuojasta.

”Jäsenmaiden pankkien riskejä on vähennettävä edelleen ja nykyiset ongelmat on korjattava. Suomalaiset pankit ovat keränneet vuosikausia varoja asiakkaidensa talletussuojaa varten. Niitä ei tule käyttää muiden maiden pankkikriisien kustannusten kattamiseen. Järjestelmät on rakennettava niin, että kustannukset sälytetään pankkeihin sijoittaneiden kannettavaksi. Tarvittaessa voidaan harkita väliaikaista lainamuotoista tukea eri maiden talletussuojajärjestelmien välillä”, Ahosniemi toteaa

Lisää voimaa ja yhteistyötä EU-ennakkovaikuttamiseen

EU-ennakkovaikuttamisen parantaminen ja Suomen erityispiirteiden parempi huomiointi ovat myös FA:n kärkitavoitteita. FA:n EU-asioiden johtaja Mari Pekonen-Rannan mukaan Suomella on vielä rutkasti parannettavaa, jotta voimme olla aidosti kokoamme suurempi toimija EU:ssa.

”Mikään uusi lainsäädäntö ei synny tyhjiössä. EU:ssa merkittäviä lobbareita ovat jäsenmaat itse. Myös Suomen on tärkeää ehdottaa aktiivisesti ideoitaan komissiolle ja tuoda vahvasti omat kansalliset erityispiirteensä esiin, sillä välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin”, Pekonen-Ranta toteaa.

Pekonen-Ranta korostaa yhteistyön merkitystä EU-vaikuttamisen avaimena.

”Jatkossa suomalaisten poliitikkojen, virkamiesten ja meidän lobbareiden on tehtävä yhä tiiviimpää ja parempaa yhteistyötä. Yhteistyötä Pohjoismaiden ja muiden samanmielisten kumppaneiden kanssa on lisättävä entisestään. Myös me FA:ssa panostamme EU-vaikuttamiseemme aiempaa enemmän.”