Pandemian jälkeinen kriisi nosti taloushuolet terveyshuolten ohi – nuoret kärsivät kuitenkin edelleen yksinäisyydestä enemmän kuin muut
14.3.2024 06:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Tuore tutkimus osoitti, että erityisesti Suomessa nuoret kärsivät edelleen muita ikäryhmiä enemmän korona-ajan aiheuttamista ongelmista. Vaikka esimerkiksi yksinäisyys ja ongelmallinen verkkokäyttäytyminen vähenivät koronan jälkeen, ne ovat edelleen selvästi yleisimpiä nuorilla.
Tutkijat selvittivät pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien kriisien vaikutusta kansalaisten elämään ja hyvinvointiin Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella tehdyn tutkimuksen aineisto kerättiin kesäkuussa 2023 (N=3000) Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, ja tuloksia verrattiin soveltuvin osin vuoden 2021 pandemia-aikana kerättyyn aineistoon (N=3000) ja raporttiin.
Vastaajilta kysyttiin kriisien vaikutuksesta heidän hyvinvointiinsa, arkeensa, talouteensa, kulutukseensa ja verkkokäyttäytymiseensä. Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä koronatoimista ja niiden vaikutuksista.
Nuorten hyvinvointiin enemmän huomiota
Tutkimustulosten mukaan koronarajoituksia pidettiin yleisesti sopivina kaikissa kolmessa maassa. Nuoret vastaajat olivat muita kriittisempiä pandemia-ajan rajoituksia kohtaan, ja he kärsivät myös edelleen muita ikäryhmiä enemmän niiden seurauksista kuten yksinäisyydestä ja eristyneisyydestä. Suomessa pandemian negatiiviset vaikutukset omaan talouteen ja uraan koettiin myös suurimmiksi nuorten keskuudessa.
– On tyypillistä, että nuoret, jotka ovat haavoittuvassa elämänvaiheessa, kokevat yhteiskunnalliset kriisit vakavimmin. Siksi heidän hyvinvointiinsa pitäisi kiinnittää erityistä huolta, tutkimushankkeen johtaja, professori Terhi-Anna Wilska toteaa.
Pandemian vaikutukset vastaajien talouteen ja kulutukseen olivat suurimmat Iso-Britanniassa. Britit raportoivat suomalaisia ja ruotsalaisia useammin myös pandemian aiheuttamista terveyteen, mielenterveyteen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyvistä ongelmista.
Ukrainan sota nosti huolta taloudesta
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama huoli oli Suomessa ja Iso-Britanniassa suurempaa kuin Ruotsissa. Suomessa ja Ruotsissa oltiin paremmin varautuneita yllättäviin tapahtumiin, kuten ruokapulaan ja sähkökatkoihin kuin Britanniassa. Kriisien keskellä suomalaiset luottivat enemmän viranomaisiin kuin ruotsalaiset tai britit.
Ukrainan kriisin aiheuttama huoli omasta taloudesta oli suuri kaikissa maissa, ja talouskriisin koettiin myös vähentäneen omaa kulutusta. Suomalaiset olivat omaan talouteensa tyytymättömämpiä kuin ruotsalaiset tai britit. Huomattavasti useammat britit kuin suomalaiset ja ruotsalaiset raportoivat kulutuksensa palautuneen pandemiaa edeltäneelle tasolle.
– Iso-Britanniassa koronarajoitukset olivat tiukemmat kuin Suomessa ja Ruotsissa, mikä selittää koronan voimakkaampia taloudellisia vaikutuksia siellä. Toisaalta Ukrainan sota ja energiakriisi ovat vaikuttaneet enemmän Suomen ja Ruotsin talouteen ja kansalaisten turvallisuuden kokemukseen, Wilska arvioi.
Vuoteen 2021 verrattuna ongelmallinen verkkokäyttäytyminen, kuten ongelmapelaaminen oli vähentynyt, samoin yksinäisyys ja terveys- ja mielenterveysongelmat. Sen sijaan yhteiskunnallisiin ongelmiin liittyvä huoli oli kasvanut kaikissa vertailumaissa.
Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama DigiConsumers-hanketta, joka on saanut myös Suomen Akatemian COVID-19 lisärahoitusta.
Tutkimusjulkaisu: Nuckols, J., Wilska, T.-A., Sirola, A. (2024). A year after COVID-19 in three countries: The impact of the war in Ukraine and economic crisis on everyday life and wellbeing in Finland, Sweden, and the UK. YFI julkaisuja.19. Jyväskylän yliopisto. URN: URN:ISBN:978-951-39-9939-1
Lisätietoja: Professori Terhi-Anna Wilska, terhi-anna.wilska@jyu.fi, 040-8054201
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen13.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Tutustu maailmankaikkeuden alkuperään – fysiikkanäyttely avautuu Ruusupuiston aukiolla12.5.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen valokuvanäyttely, joka kuvaa maailmankaikkeuden alkuperää ja ihmiskunnan paikkaa siinä, on nähtävissä Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksen edustalla 18.5.-8.6.2026.
Vaihdevuodet muuttavat naisen elimistöä – arjen valinnoilla on merkitystä terveyden kannalta12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Vaihdevuosien aikana naisen elimistössä tapahtuu merkittäviä biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan ja kehonkoostumukseen. Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että terveelliset elämäntavat, erityisesti säännöllinen ruokarytmi ja liikkuminen voivat lieventää näitä muutoksia ja tukea aineenvaihduntaterveyttä.
Väitös: Ikääntyvien sairaanhoitajien työurat rakentuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta11.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Sirpa Koponen tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen väitöstutkimuksessaan, miten ikääntyvät sairaanhoitajat rakentavat työuriensa loppuvaihetta ja pohtivat työssä jatkamista suhteessa eläköitymiseen. Tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen ei riipu yhdestä tekijästä, vaan muodostuu työn merkityksellisyyden, työkyvyn, johtamisen ja työolojen yhteisvaikutuksesta.
Väitös: Kohti tarkempaa ympäristöennustamista – tutkimus tuo esiin ilmansaasteiden ja sään taustalla vaikuttavat rakenteet11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa monimutkaisten ympäristöaineistojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja parantaa ennusteiden tarkkuutta. Menetelmät tarjoavat uusia keinoja ympäristödatan analysointiin ja päätöksenteon tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme