Euroopan parlamentti – Suomen-toimisto

Rakennusten energiatehokkuus: uudisrakennuksista päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen

Jaa

Mepit hyväksyivät tiistaina neuvoston kanssa jo sovitun lain, jolla vähennetään rakennusten energiankulutusta ja päästöjä.

  • Toimilla alennetaan energialaskuja ja torjutaan ilmastonmuutosta
  • Poikkeuksena maatalous- ja kulttuuriperintörakennukset
  • Rakennusten osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 36 prosenttia

Ehdotetulla rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksella pyritään vähentämään merkittävästi EU:n rakennusalan kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on tehdä rakennussektorista ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tarkoituksena on myös peruskorjata enemmän energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia ja parantaa energiatehokkuutta koskevaa tietojen jakamista.

Päästövähennystavoitteet

Kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Julkisten viranomaisten käytössä tai omistuksessa olevien uusien rakennusten tulee olla päästöttömiä vuoteen 2028 mennessä. Jäsenmaat voivat ottaa huomioon rakennuksen elinkaarenaikaisen lämmitysvaikutuspotentiaalin, johon sisältyy sen rakennusmateriaalin tuotanto ja hävittäminen.

Asuinrakennusten osalta jäsenmaiden täytyy toimenpiteillään varmistaa, että primäärienergian keskimääräistä käyttöä vähennetään ainakin 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja ainakin 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Uusi direktiivi asettaa energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset muille kuin asuinrakennuksille. Tavoite on, että energiatehokkuudeltaan heikoimmista ei-asuinrakennuksista 16 prosenttia kunnostetaan vuoteen 2030 mennessä ja 26 prosenttia vuoteen 2033 mennessä.

Jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, jäsenmaiden olisi asennettava aurinkoenergialaitteistoja asteittain julkisiin rakennuksiin ja muihin kuin asuinrakennuksiin niiden koosta riippuen sekä kaikkiin uusiin asuinrakennuksiin vuoteen 2030 mennessä.

Fossiilista polttoainetta käyttävistä lämmityskattiloista luovutaan asteittainen

Jäsenmaiden täytyy myös ottaa käyttöön erityistoimenpiteitä, jotta fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan vähitellen luopua lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Fossiilisia polttoaineita käyttävistä lämpökattiloista on määrä luopua kokonaan vuoteen 2040 mennessä. Tuen antaminen fossiilisia polttoaineita käyttävien erillisten kattiloiden asentamiseen on kiellettyä vuodesta 2025 alkaen. Taloudelliset kannustimet ovat edelleen mahdollisia hybridilämmitysjärjestelmille, esimerkiksi lämmityskattilan ja aurinkolämpölaitteiston tai lämpöpumpun yhdistelmille.

Poikkeukset

Uusien sääntöjen ulkopuolelle jäävät maatalous- ja kulttuuriperintörakennukset. EU-maat voivat päättää jättää ulkopuolelle myös arkkitehtonisten tai historiallisten arvojensa vuoksi suojellut rakennukset, tilapäisessä käytössä olevat rakennukset sekä kirkot ja paikat, joita käytetään uskonnon harjoittamiseen.

Kommentti

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin esittelijä Ciarán Cuffe (Greens/EFA, Irlanti) totesi: ”Direktiivi osoittaa selvästi, kuinka ilmastopolitiikalla voi olla todellista ja välitöntä hyötyä yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa oleville. Tämä laki auttaa alentamaan energialaskuja ja puuttumaan energiaköyhyyden perimmäisiin syihin ja luo samalla tuhansia korkealaatuisia paikallisia työpaikkoja kaikkialla EU:ssa. Tämä koskee 36 prosenttia Euroopan hiilidioksidipäästöistä ja on tärkeä osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa”.

Seuraavaksi

Direktiivi hyväksyttiin äänin 370 puolesta, 199 vastaa ja 46 tyhjää. Neuvoston täytyy nyt virallisesti hyväksyä se, jotta laki tulisi voimaan.

Taustaa

Euroopan komission mukaan EU:n rakennusten osuus energiankulutuksestamme on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia. Euroopan komissio hyväksyi 15. joulukuuta 2021 lainsäädäntöehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistamisesta osana niin sanottua ”Fit for 55 -pakettia”. Eurooppalainen ilmastolaki (hyväksyttiin heinäkuussa 2021) teki vuoden 2030 ja vuoden 2050 tavoitteista laillisesti sitovia.

Lisätietoa

Yhteyshenkilöt

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Euroopan parlamentti – Suomen-toimisto

Ledamöterna kräver ett enat EU-svar på ryska kränkningar och hot om hybridkrigföring9.10.2025 15:57:37 EEST | Pressmeddelande

Parlamentet fördömer kränkningar mot EU:s luftrum och störning av EU:s infrastruktur. Vill se koordinerade och samordnade åtgärder, inklusive nedskjutning av luftburna hot Uppmanar till ett enhetligt försvar mellan EU och NATO, sanktioner mot Ryssland, framsteg inom den europeiska försvarsunionen och samarbete med Ukraina Samordnade åtgärder, starkare försvar och sanktioner behövs för att motverka ryska provokationer riktade mot EU:s säkerhet och infrastruktur. I en resolution som antogs på torsdagen fördömer ledamöterna starkt Rysslands "hänsynslösa och eskalerande handlingar" genom kränkningar av EU- och NATO-medlemsstaterna Polens, Estlands, Lettlands, Litauens och Rumäniens luftrum. De fördömer också de avsiktliga drönarinvasionerna riktade mot kritisk infrastruktur i Danmark, Sverige och Norge. De är, säger ledamöterna, en del av Rysslands "systematiska militära och hybrida krigföring och provokationer mot EU" och dess medlemsstater. Ryssland bär fullt och otvetydigt ansvar för ha

Ledamöterna avvisar misstroendeförslag mot EU-kommissionen9.10.2025 14:46:52 EEST | Pressmeddelande

Vid två separata omröstningar på torsdagen avvisade parlamentet två missförtroendeförslag mot EU-kommissionen. Det första förslaget, som lades fram av gruppen Patrioter för Europa, avvisades med 179 röster för, 378 emot, och 37 nedlagda. Det andra förslaget, som lades fram av Vänstergruppen i Europaparlamentet, avvisades med 133 röster för, 383 emot, och 78 nedlagda. Omröstningarna föregicks av en plenardebatt med kommissionens ordförande Ursula von der Leyen som ägde rum måndagen den 6 oktober. Du kan se den här. Bakgrund Enligt parlamentets arbetsordning kan ett misstroendeförklaringsförslag mot kommissionen lämnas in till talmannen av en tiondel av parlamentets ledamöter, det vill säga för nuvarande 72 ledamöter. Omröstningen måste ske med namnupprop och kräver två tredjedelars majoritet av de avgivna rösterna, vilket motsvarar en majoritet av parlamentets ledamöter, för att antas. Mer information Resultat av omröstningen med namnupprop

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye