Finanssivalvonta

Finanssisektorilla vahva vuosi toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta – talouskehitys ja geopoliittinen tilanne merkittävimpiä riskejä myös tänä vuonna

Jaa

Toimintaympäristön synkkenemisestä huolimatta finanssisektorin vakavaraisuus säilyi viime vuonna vahvana. Vaikka pankkien yritys- ja kotitalousasiakkaiden luottoriskit kohosivat, olivat Suomen pankkisektorin ongelmaluotot ja luottotappiot kuitenkin edelleen Euroopan matalimpien joukossa. Myös vakuutussektorilla vakavaraisuus säilyi hyvänä, vaikka heikkenikin hieman. Työeläkesektorilla osakesijoitusten määrän kasvu lähes puoleen sijoitusallokaatiosta heikensi stressikestävyyttä, joka kuitenkin säilyi kohtalaisella tasolla. Talouskehitykseen ja geopoliittiseen tilanteeseen liittyy edelleen merkittäviä riskejä ja haavoittuvuuksia, joilta suojaavat valvottavien vahva vakavaraisuus ja maksuvalmius, laadukas riskienhallinta ja varautuminen.

Suomen finanssisektorin toimintaympäristö heikkeni vuoden 2023 loppupuolella, kun Suomen talous painui taantumaan. Heikon suhdannekehityksen seurauksena konkurssit, työttömyys ja lomautukset ovat kasvaneet, samalla kun kuluttajien luottamus ja yritysten suhdannenäkymät ovat säilyneet heikkoina. Lisäksi asuntojen hintojen lasku on jatkunut ja liikekiinteistöjen kauppavolyymit pienentyneet. Työttömyyden ennustetaan nousevan tänä vuonna, minkä lisäksi rakennus- ja kiinteistöalan tilanteen ennakoidaan säilyvän vaikeana. Heikosta talouskehityksestä huolimatta osakekurssit nousivat vuoden 2023 lopulla, kun rahoitusmarkkinoilla virisi odotus keskuspankkien ohjauskorkojen laskusta ja korot laskivat velkakirjamarkkinoilla. Talousennusteiden mukaan Suomen talous supistuu vuonna 2024, mutta palautuu sen jälkeen kasvu-uralle. 

- Finanssisektorin toimintaympäristön suurimmat uhkakuvat liittyvät talouden kehitykseen ja geopoliittiseen ympäristöön. Tämän vuoksi Finanssivalvonta keskittyykin tänä vuonna valvonnassaan toimijoiden riskinkestävyyteen muuttuvassa toimintaympäristössä, muun muassa valvottavien operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä valvottavien hallinnon luotettavuuteen. Kuten viime vuosina on huomattu, vahva vakavaraisuus ja maksuvalmius, laadukas riskienhallinta sekä varautuminen suojaavat maailman myrskyiltä, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.

Pankkisektorin vakavaraisuus vahvistui ja liiketulos kasvoi merkittävästi – luottoriskien kasvu jatkunut kiinteistö- ja rakennussektorilla

Pankkisektorin vakavaraisuus parani vahvan tuloskehityksen ansiosta ja pysyi eurooppalaista keskitasoa vahvempana. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli joulukuun lopussa 18,3 % (12/2022: 17,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 22,1 % (12/2022: 20,6 %). Pankkisektorin liiketulos oli merkittävästi edellisvuotta parempi korkokatteen vahvan kasvun ansiosta, tosin korkokatteen nousu taittui vuoden viimeisellä neljänneksellä. Korkokatteen kasvua jarruttivat rahoituskustannusten nousu sekä vaimea luotonkysyntä.

Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan kasvoivat loppuvuonna 2023 sekä yritys- että kotitalousluotoissa. Luottojen siirtymät eri arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät myös pankkien yritys- ja kotitalousluottoasiakkaiden kohonneista luottoriskeistä. Erityisesti kiinteistö- ja rakennussektorilla luottoriskiltään kohonneiden luottojen osuudet jatkoivat kasvuaan. Suomen pankkisektorin ongelmaluotot ja luottotappiot ovat kuitenkin edelleen maltillisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa.

Suomalaispankkien likviditeettitilanne on vakaa ja pankkisektorin maksuvalmius parani loppuvuonna 2023. Suomen pankkisektorin keskimääräistä korkeampi riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa kuitenkin pankit mahdollisille markkinahäiriöille. Merkittävästi aiempia vuosia korkeammalle tasolle noussut korkotaso on kasvattanut kotimaisten pankkien markkina- ja talletusvarainhankinnan kustannuksia.

Työeläkelaitosten vakavaraisuus säilyi lähes ennallaan 

Työeläkesektorin vakavaraisuusaste säilyi lähes ennallaan 126,7 % (12/2022 127,0 %), kun sijoitustuotot (5,9 %) ylsivät lähes vastuuvelan tuottovaatimuksen tasolle (6,0 %). Vakavaraisuuspääoma kasvoi miljardilla eurolla 33,7 mrd. euroon. Sijoitusvarallisuuden arvoa kasvatti osakkeiden ja korkosijoitusten positiivinen tuottokehitys. Kiinteistösijoitusten tuotto jäi selvästi negatiiviseksi. 

Osakesijoitusten määrä sijoitusallokaatiossa kasvoi 49,7 prosenttiin (12/2022: 47,3 %). Epälikvidien sijoituskohteiden kuten pääomasijoitusten, kiinteistösijoitusten ja hedge-rahastosijoitusten suhteellisen osuuden kasvu pysähtyi ja niiden osuus sijoitusallokaatiossa väheni. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema heikkeni kasvaneen riskinoton takia. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakeshokkeja vastaan on heikentynyt viime vuosina, mutta on edelleen kohtuullisella tasolla.

Työeläkesektorin palkkasumman kasvu jatkui, mutta hitaammin kuin eläkemaksujen kasvu, ja suunnan ennustetaan jatkuvan samanlaisena myös tulevina vuosina. Palkkasummaan perustuvien vakuutusmaksujen ja eläkemaksujen välinen erotus sekä hoitokulut pystytään silti todennäköisesti lähivuosina kattamaan pääosin sijoitusomaisuudesta saatavilla kassavirroilla.   

Henkivakuutussektorin vakavaraisuus heikkeni vuoden lopussa

Henkivakuutussektorin varavaraisuussuhde laski vuoden takaisesta ja oli 235,0 % (12/2022: 256,9 %). Oma varallisuus laski huomattavasti vuoden viimeisellä neljänneksellä, koska korkotason nopea lasku kasvatti vastuuvelan määrää. Vakavaraisuuspääomavaatimus säilyi hyvistä sijoitustuotoista huolimatta lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna, koska riskillisempien sijoitusten osuus laski.

Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustuotot olivat 6,2 % eli hyvällä tasolla vuonna 2023 (1–12/2022: -10,0 %). Suurin osa tuotoista saatiin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Sekä korko- että osakesijoituksilla oli selvästi positiivinen tuotto, mutta kiinteistösijoitustuotot jäivät negatiivisiksi ja olivat -4,9 %.

Vakuutusmaksutulo kasvoi hieman vuoden takaisesta. Maksutuloa kasvatti erityisesti yritysasiakkaiden kapitalisaatiosopimusten kasvu. Maksetut korvaukset puolestaan laskivat hieman säästöhenkivakuutusten korvausten laskun seurauksena. 

Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni, mutta pysyi hyvänä

Vuoden 2023 lopussa vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde oli 270,1 % (12/2022: 301,6 %).  Vakavaraisuutta heikensi osakkeiden markkinahintojen noususta johtunut vakavaraisuuspääomavaatimuksen kasvu. Vuoden viimeisellä neljänneksellä myös korkotason laskusta johtunut pitkäaikaisten vastuiden arvon nousu ja omasta varallisuudesta vähennetyt ennakoidut voitonjaot vähensivät omaa varallisuutta ja heikensivät vakavaraisuutta. 

Sijoitustuotot olivat 5,7 % (1–12/2022: -7,1 %). Osake- ja korkosijoitusten tuotot nousivat vuoden lopussa ja olivat positiiviset, mutta kiinteistösijoitukset tuottivat tappiota. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuutta heikensivät liikekulujen ja korvauskulujen kasvu. Eniten kasvoivat sairausvakuutuksen maksetut korvaukset. 

Yhteystiedot

Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -sivu verkkopalvelussa
Finanssivalvonnan lehdistötilaisuuden 13.3.2024 materiaali (pdf)
Lehdistötilaisuuden tallenne

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Finansinspektionens bedömning: en del av de aktörer som beviljar konsumentkrediter hanterar inte insolvensriskerna i tillräcklig grad, brister även i avtalsvillkoren21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote

Finansinspektionen har bedömt hanteringen av insolvensrisker och rutinerna hos de aktörer som beviljar konsumentkrediter i Finland. Mellan dessa aktörer observerades betydande skillnader i hur de hanterar insolvensrisker: De andra kreditgivare som över­fördes under Finansinspektionens tillsyn i juli 2023 har betydligt större brister i sina kreditgivningsrutiner än bankerna. Av dessa andra aktörer som beviljar konsumentkrediter iakttar alla inte heller den lagstiftning som gäller konsumentkreditgivning i sina avtals­villkor. Finansinspektionen förutsätter att aktörerna korrigerar de brister som observerats i bedömningarna.

Finanssivalvonnan arvio: osa kuluttajaluotonmyöntäjistä ei hallitse maksukyvyttömyysriskejä riittävällä tavalla, myös sopimusehdoissa puutteita21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote

Finanssivalvonta on arvioinut Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien tahojen maksukyvyttömyysriskien hallintaa ja menettelytapoja. Näiden toimijoiden välillä havaittiin huomattavia eroja maksukyvyttömyysriskien hallinnassa: Finanssivalvonnan valvontaan heinäkuussa 2023 siirtyneillä muilla luotonantajilla oli huomattavasti enemmän puutteita luotonmyöntökäytännöissään kuin pankeilla. Muista kuluttajaluotonantajista kaikki toimijat eivät myöskään täysin noudata sopimusehdoissaan kuluttajaluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonta edellyttää toimijoiden korjaavan arvioinneissa havaitut puutteet.

FIN-FSA’s assessment: some consumer lenders fail to manage default risks adequately, shortcomings also in contract terms21.3.2024 13:15:00 EET | Press release

The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has reviewed the management of default risks and conduct by parties granting consumer credit in Finland. Significant differences were identified among the market participants in the management of default risk: other lenders that were transferred under FIN-FSA supervision in July 2023 have significantly more shortcomings in their credit granting practices in comparison with banks. Furthermore, some of the other consumer lenders do not fully comply with legislation on consumer lending in their contract terms. The FIN-FSA will require these entities to remediate the shortcomings identified in the reviews.

Bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar är ett ökande fenomen – enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote

Olika bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar har ökat kraftigt under de senaste åren. Även de metoder som de kriminella använder utvecklas hela tiden. Enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden bland annat genom att utveckla säkerhetsgränser för nät- och mobilbetalningar samt genom att effektivare monitorera och stoppa obehöriga betalningstransaktioner. Tjänsteanvändarna har också eget ansvar.

Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset kasvava ilmiö – Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta mahdollisuus parantaa19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote

Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye