EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin hyväksyminen on voitto modernille talotekniikalle

Energiatehokkuudelle nyt asetetut tavoitteet saavutetaan laadukkaalla rakentamisella ja käyttämällä modernia talotekniikkaa. Rakennusalan voimavarat on valjastettava yhteiseen vaikuttamistyöhön energiatehokkaamman Euroopan ja Suomen puolesta. Vihreä siirtymä voi rakennusalalla edistää uusien työpaikkojen syntymistä, vahvistaa yritysten energiatehokkuuteen liittyvää osaamista ja luoda kaikille terveellisemmän elinympäristön.

EU:n kasvihuonepäästöistä on vuoteen 2030 mennessä tarkoitus leikata 55 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Yli kolmannes EU:n kasvihuonekaasupäästöistä tulee rakennuksista, joten päästövähennysten ja energiansäästön potentiaali on valtava.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tuomat tiukennukset lainsäädäntöön ovat merkittäviä. Asuinrakennusten keskimääräistä primäärienergiankulutusta tulisi esityksen mukaan vähentää jäsenvaltioissa ainakin 16 prosenttia vuoteen 2030 ja 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmissä luovutaan vuoteen 2040 mennessä. Kaikkien uusien rakennusten pitäisi olla päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen ja vuoteen 2050 mennessä olemassa oleva rakennuskanta on muutettava päästöttömäksi.

EU:n vaatimukset rakennusten energiatehokkuudesta eivät koske yksittäisiä taloja, vaan jäsenmaan rakennuskantaa keskimäärin. Jäsenvaltiot voisivat vapaasti valita, mihin rakennuksiin ne kohdistuvat, ja mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät. Jäsenvaltioiden tehtävänä on suunnitella ja päivittää maan lainsäädäntö siten, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Suomi ei voi saavuttaa EU:n nyt asettamia tavoitteita ilman valtion määrätietoisia toimia ja merkittäviä taloudellisia panostuksia kuten asuinrakennusten energia-avustuksia.