Tuulivoiman määrä mahdollista moninkertaistaa
Kestävästi hyödynnettävissä olevan tuulivoimapotentiaalin määrä on Suomessa noin kymmenkertainen tähän mennessä rakennettuun kapasiteettiin verrattuna, kertoo Suomen ympäristökeskuksen selvitys. Mahdollisuudet tuulivoiman toteuttamiseen jakautuvat epätasaisesti eri puolille maata, ja merituulivoiman kehittyminen tulee entisestään korostamaan alueellisia eroja.
Tänään julkaistussa Suomen ympäristökeskuksen Tuulivoimapotentiaali Suomessa -raportissa arvioidaan, että Suomessa on potentiaalista tuulivoimakapasiteettia lähes 70 000 megawattia. Se on melkein kymmenkertainen määrä verrattuna vuoden 2023 loppuun mennessä toteutuneeseen hieman yli 7 000 megawatin tuulivoimakapasiteettiin.
Selvityksessä on kartoitettu alueellista tuulivoimapotentiaalia sekä maa- että merituulivoimalle. Tunnistetusta tuulivoimapotentiaalista yli 40 000 megawattia on maatuulivoimaa, noin 17 000 megawattia Suomen aluevesille sijoittuvaa merituulivoimaa ja noin 10 000 megawattia aluevesien ulkopuoliselle Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvaa merituulivoimaa.
Tuulivoimaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla
Tuulivoimaloiden korkeuden kasvu ja teknologinen kehitys ovat vähentäneet tuuliolosuhteiden merkitystä tuulivoiman sijoittumisessa. Se on johtanut tuulivoimapotentiaalin kasvuun. Mahdollisuus lisätä tuulivoiman hyödyntämistä on linjassa Suomen hiilineutraaliustavoitteiden kanssa, kunhan se tehdään kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.
”Tuulivoimapotentiaalia voidaan arvioida eri tavoin. Kestävästi tunnistettu tuulivoimapotentiaali huomioi muut maankäyttömuodot ja on toteutettavissa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla”, toteaa tutkija Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskuksesta.
Tuulivoimapotentiaali Suomessa -raportissa on tunnistettu tuulivoimapotentiaali pääsääntöisesti vireillä olevien maakuntakaavojen ja niiden taustaselvitysten perusteella.
”Kun maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimalle soveltuvia alueita, niitä on jo yhteensovitettu muiden maankäyttöintressien kanssa. Maakuntakaavoissa on huomioitu alueidenkäytön suunnitteluun liittyvät vaatimukset ja velvoitteet sekä arvioitu vaikutuksia, joten tunnistettu tuulivoimapotentiaali on melko kestävällä pohjalla. On hyvä myös huomioida, että kyse on vain potentiaalista, josta todennäköisesti toteutuu vain osa. Toteutuminen ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa”, Nurmio sanoo.
Tuulivoimapotentiaali jakautuu epätasaisesti eri alueille
Selvityksessä tuotetut maakuntakohtaiset tuulivoimapotentiaaliarviot osoittavat, että erot alueiden välillä ovat suuria ja ne kasvavat entisestään. Valtaosa tuulivoimapotentiaalista sijoittuu länteen ja pohjoiseen, jossa on myös suurin osa toteutuneista ja vireillä olevista tuulivoimahankkeista. Tuulivoimapotentiaalin epätasaista maantieteellistä jakautumista korostaa vielä merituulivoiman kehittyminen ja sen mahdollinen nouseminen varteenotettavaksi energiantuotantomuodoksi.
Idässä tuulivoimapotentiaalia rajoittavat etenkin puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän tarpeet ja sähkön siirtokapasiteetti. Monissa itärajalle ulottuvissa maakunnissa, kuten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, maakunnallisten suunnitelmien mahdollistama kapasiteetti keskittyy maakuntien länsiosiin. Eteläisissä maakunnissa merkittävänä tuulivoimapotentiaalin rajoituksena on tiivis yhdyskuntarakenne.
”Tuulivoiman merkityksen kasvu lisää painetta sen alueellisen jakautumisen tasaamiselle. Etenkin Itä-Suomessa tulisi ratkaista tuulivoiman hyödyntämistä rajoittavia tekijöitä. Se osaltaan parantaisi näiden alueiden elinvoimaa, lieventäisi tuulivoiman keskittymisen haitallisia vaikutuksia ja hajauttaisi energiajärjestelmäämme”, Nurmio toteaa.
Maakuntakaavat ja maakuntien liittojen näkemys tulosten taustalla
Tuulivoimateknologian kehitys ja uuden potentiaalin ilmentyminen on johtanut suurimmassa osassa maakunnista uusien tuulivoima-alueiden kartoitukseen ja tuulivoima-alueita osoittavien maakuntakaavojen valmisteluun. Voimassa olevien maakuntakaavojen mahdollistama potentiaali on jo monin paikoin lähes kokonaan toteutunut tai varattu vireillä olevissa tuulivoimahankkeissa.
Tuulivoimapotentiaali Suomessa -raportti perustuu vahvasti maakuntaliitoissa tehtyyn työhön, useisiin maakuntakaavoitusta palveleviin taustaselvityksiin ja tuulivoimapotentiaalia kuvaaviin paikkatietoaineistoihin. Selvityksessä maa-alueiden ja aluevesien tuulivoimapotentiaalia kuvaavat lähtökohtaisesti maakuntakaavojen tuulivoima-alueet.
Raportti sisältää myös arvion maakuntakaavamerkintöjen ulkopuolelle sijoittuvasta paikallisesta tuulivoimapotentiaalista. Talousalueen tuulivoimapotentiaali on määritetty merialuesuunnitelman energia-alueiden sekä Merituulivoiman kehittäminen Suomen merialueilla -tutkimushankkeen tulosten perusteella. Tuulivoimapotentiaalin lisäksi selvitys tarkastelee tuulivoiman toteutumista vuoteen 2030 ja 2040 mennessä.
Ympäristöministeriön tilaamaa selvitystä on ohjannut ohjausryhmä, jossa oli edustettuna ympäristöministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö, maakuntien liitot ja ELY-keskukset.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo NurmioTutkijaSuomen ympäristökeskus (Syke)
Puh:029 525 1466kimmo.nurmio@syke.fiHenri PakarinenApulaistutkijaSuomen ympäristökeskus (Syke)
Puh:029 525 1269henri.pakarinen@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Fiskredskap bort från naturen!17.5.2024 09:55:54 EEST | Tiedote
Re:Fish-projektet samlar in i sommar förlorade spöknät och andra fiskeredskap från fritidsfisket genom draggning och dykning. Dessutom arrangeras en kampanj i Skärgårdshavet där man samlar in gamla nät och annan plast innehållande fiskeutrustning från fritidsfiskare och sommarstugarnas lager.
Kalanpyydykset pois luonnosta17.5.2024 09:19:45 EEST | Tiedote
Re:Fish-hanke kerää tänä kesänä vapaa-ajan kalastuksesta peräisin olevia kadonneita haamuverkkoja ja muita kalanpyydyksiä haraamalla ja sukeltamalla. Lisäksi Saaristomerellä järjestetään kampanja, jossa kerätään käytöstä poistettuja pyydyksiä vapaa-ajan kalastajien ja mökkiläisten varastoista.
Spana in pollinerare! Pollinerarveckoslutet inspirerar att göra observationer16.5.2024 11:20:38 EEST | Tiedote
Pollinerarveckoslutet är ett evenemang med låg tröskel, som är avsett för alla som är intresserade av naturen och där man observerar pollinerare. Observationer görs under en halv timme på en blomsteräng eller på din egen gård antingen lördag eller söndag 15.–16.6. Syftet med pollinerarveckoslutet är att kartlägga pollinerande arter som förekommer särskilt på urbana ängar och gårdar, främst fjärilar och humlor, samt att inspirera medborgarna att observera och skydda pollinerare i sin närmiljö.
Bongaa pölyttäjä! Pölyttäjäviikonloppu innostaa tekemään havaintoja16.5.2024 10:46:10 EEST | Tiedote
Pölyttäjäviikonloppu on kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitettu matalan kynnyksen tapahtuma, jossa havainnoidaan pölyttäjiä. Havaintoja tehdään puolen tunnin ajan kukkaniityllä tai omalla pihalla joko lauantaina tai sunnuntaina 15.–16.6. Pölyttäjäviikonlopun tavoitteena on kartoittaa etenkin kaupunkiniityillä ja -pihoilla esiintyvää pölyttäjälajistoa, lähinnä perhosia ja kimalaisia, sekä innostaa kansalaisia pölyttäjien tarkkailuun ja suojeluun lähiympäristössään.
Municipal climate emissions down 36 per cent from peak years of 2000s16.5.2024 09:00:33 EEST | Press release
According to the Finnish Environment Institute, the combined greenhouse gas emissions of municipalities in 2022 continued to decline. Since the peak year of 2006, emissions fell by 36 per cent.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme