Tuulivoiman määrä mahdollista moninkertaistaa
Kestävästi hyödynnettävissä olevan tuulivoimapotentiaalin määrä on Suomessa noin kymmenkertainen tähän mennessä rakennettuun kapasiteettiin verrattuna, kertoo Suomen ympäristökeskuksen selvitys. Mahdollisuudet tuulivoiman toteuttamiseen jakautuvat epätasaisesti eri puolille maata, ja merituulivoiman kehittyminen tulee entisestään korostamaan alueellisia eroja.

Tänään julkaistussa Suomen ympäristökeskuksen Tuulivoimapotentiaali Suomessa -raportissa arvioidaan, että Suomessa on potentiaalista tuulivoimakapasiteettia lähes 70 000 megawattia. Se on melkein kymmenkertainen määrä verrattuna vuoden 2023 loppuun mennessä toteutuneeseen hieman yli 7 000 megawatin tuulivoimakapasiteettiin.
Selvityksessä on kartoitettu alueellista tuulivoimapotentiaalia sekä maa- että merituulivoimalle. Tunnistetusta tuulivoimapotentiaalista yli 40 000 megawattia on maatuulivoimaa, noin 17 000 megawattia Suomen aluevesille sijoittuvaa merituulivoimaa ja noin 10 000 megawattia aluevesien ulkopuoliselle Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvaa merituulivoimaa.
Tuulivoimaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla
Tuulivoimaloiden korkeuden kasvu ja teknologinen kehitys ovat vähentäneet tuuliolosuhteiden merkitystä tuulivoiman sijoittumisessa. Se on johtanut tuulivoimapotentiaalin kasvuun. Mahdollisuus lisätä tuulivoiman hyödyntämistä on linjassa Suomen hiilineutraaliustavoitteiden kanssa, kunhan se tehdään kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.
”Tuulivoimapotentiaalia voidaan arvioida eri tavoin. Kestävästi tunnistettu tuulivoimapotentiaali huomioi muut maankäyttömuodot ja on toteutettavissa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla”, toteaa tutkija Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskuksesta.
Tuulivoimapotentiaali Suomessa -raportissa on tunnistettu tuulivoimapotentiaali pääsääntöisesti vireillä olevien maakuntakaavojen ja niiden taustaselvitysten perusteella.
”Kun maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimalle soveltuvia alueita, niitä on jo yhteensovitettu muiden maankäyttöintressien kanssa. Maakuntakaavoissa on huomioitu alueidenkäytön suunnitteluun liittyvät vaatimukset ja velvoitteet sekä arvioitu vaikutuksia, joten tunnistettu tuulivoimapotentiaali on melko kestävällä pohjalla. On hyvä myös huomioida, että kyse on vain potentiaalista, josta todennäköisesti toteutuu vain osa. Toteutuminen ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa”, Nurmio sanoo.
Tuulivoimapotentiaali jakautuu epätasaisesti eri alueille
Selvityksessä tuotetut maakuntakohtaiset tuulivoimapotentiaaliarviot osoittavat, että erot alueiden välillä ovat suuria ja ne kasvavat entisestään. Valtaosa tuulivoimapotentiaalista sijoittuu länteen ja pohjoiseen, jossa on myös suurin osa toteutuneista ja vireillä olevista tuulivoimahankkeista. Tuulivoimapotentiaalin epätasaista maantieteellistä jakautumista korostaa vielä merituulivoiman kehittyminen ja sen mahdollinen nouseminen varteenotettavaksi energiantuotantomuodoksi.
Idässä tuulivoimapotentiaalia rajoittavat etenkin puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän tarpeet ja sähkön siirtokapasiteetti. Monissa itärajalle ulottuvissa maakunnissa, kuten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, maakunnallisten suunnitelmien mahdollistama kapasiteetti keskittyy maakuntien länsiosiin. Eteläisissä maakunnissa merkittävänä tuulivoimapotentiaalin rajoituksena on tiivis yhdyskuntarakenne.
”Tuulivoiman merkityksen kasvu lisää painetta sen alueellisen jakautumisen tasaamiselle. Etenkin Itä-Suomessa tulisi ratkaista tuulivoiman hyödyntämistä rajoittavia tekijöitä. Se osaltaan parantaisi näiden alueiden elinvoimaa, lieventäisi tuulivoiman keskittymisen haitallisia vaikutuksia ja hajauttaisi energiajärjestelmäämme”, Nurmio toteaa.
Maakuntakaavat ja maakuntien liittojen näkemys tulosten taustalla
Tuulivoimateknologian kehitys ja uuden potentiaalin ilmentyminen on johtanut suurimmassa osassa maakunnista uusien tuulivoima-alueiden kartoitukseen ja tuulivoima-alueita osoittavien maakuntakaavojen valmisteluun. Voimassa olevien maakuntakaavojen mahdollistama potentiaali on jo monin paikoin lähes kokonaan toteutunut tai varattu vireillä olevissa tuulivoimahankkeissa.
Tuulivoimapotentiaali Suomessa -raportti perustuu vahvasti maakuntaliitoissa tehtyyn työhön, useisiin maakuntakaavoitusta palveleviin taustaselvityksiin ja tuulivoimapotentiaalia kuvaaviin paikkatietoaineistoihin. Selvityksessä maa-alueiden ja aluevesien tuulivoimapotentiaalia kuvaavat lähtökohtaisesti maakuntakaavojen tuulivoima-alueet.
Raportti sisältää myös arvion maakuntakaavamerkintöjen ulkopuolelle sijoittuvasta paikallisesta tuulivoimapotentiaalista. Talousalueen tuulivoimapotentiaali on määritetty merialuesuunnitelman energia-alueiden sekä Merituulivoiman kehittäminen Suomen merialueilla -tutkimushankkeen tulosten perusteella. Tuulivoimapotentiaalin lisäksi selvitys tarkastelee tuulivoiman toteutumista vuoteen 2030 ja 2040 mennessä.
Ympäristöministeriön tilaamaa selvitystä on ohjannut ohjausryhmä, jossa oli edustettuna ympäristöministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö, maakuntien liitot ja ELY-keskukset.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo NurmioTutkijaSuomen ympäristökeskus (Syke)
Puh:029 525 1466kimmo.nurmio@syke.fiHenri PakarinenApulaistutkijaSuomen ympäristökeskus (Syke)
Puh:029 525 1269henri.pakarinen@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Rapportera dina skräpfynd i den nya webbtjänsten Rosgis21.5.2025 08:59:00 EEST | Pressmeddelande
Har du under dina utevistelser lagt märke till särskilt skräpiga platser, plastpellets eller övergivna fiskeredskap? Nu kan du rapportera dina fynd och hjälpa forskare att ta reda på var skräpet kommer ifrån och hur det påverkar miljön. Rosgis är en ny webbtjänst från Finlands miljöcentral som är öppen för alla och gör det möjligt för vem som helst att rapportera nedskräpning i miljön.
Ilmoita roskahavaintosi uudessa Rosgis-verkkopalvelussa21.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Oletko ulkoillessasi huomannut erityisen roskaisia paikkoja, muovipellettejä tai hylättyjä kalanpyydyksiä? Nyt voit ilmoittaa havaintosi ja samalla auttaa tutkijoita selvittämään roskaantumisen lähteitä ja vaikutuksia ympäristöön. Rosgis on Suomen ympäristökeskuksen kaikille avoin uusi verkkopalvelu, jolla kuka tahansa voi raportoida ympäristön roskaantumisesta.
Ruokajärjestelmää on vahvistettava huoltovarmuuden takaamiseksi19.5.2025 13:23:21 EEST | Tiedote
Kuusivuotinen FOOD-ohjelma tuotti uutta tietoa ja ratkaisuehdotuksia siihen, miten Suomessa edetään kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää.
Viikkokatsaus 19.–23.5.202515.5.2025 13:14:14 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Saaristomeren luontoarvoja kartoitetaan tulevana kesänä6.5.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Saaristomerellä kartoitetaan kesällä 2025 vedenalaista kasvillisuutta ekologisesti merkittävien merialueiden tunnistamiseksi. Näin voidaan tukea luonnonsuojelun suunnittelua ja huomioida aiempaa paremmin merellisiä luontoarvoja esimerkiksi kaavoituksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme