Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategiatyö on valmistunut

Tarve vesihuoltostrategian laatimiselle lähti maa- ja metsätalousministeriön vetämästä kansallisesta vesihuoltouudistuksesta (mmm.fi). Sen tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto. Strategiahankkeen koordinaattorina pohjoisella yhteistyöalueella toimi Etelä-Savon ELY-keskuksen valtakunnallinen Vesihuoltopalvelut -yksikkö, johon ELY-keskusten vesihuoltotehtävät keskitettiin 1.1.2022. Keskittämisen tavoitteena on ollut vahvistaa ELY-keskusten vesihuoltotehtävien yhtenäistä johtamista ja toimintatapoja sekä turvata alueiden tasapuolinen palvelu.

Pohjoinen alue on ominaispiirteiltään moninainen. Edustettuna ovat tiheään asutut kaupunkikeskittymät, maaseutumainen asuminen, monipuolinen elinkeinotoiminta aina maataloudesta teollisuuteen sekä vaihteleva luonnonympäristö. Yhteistyötä tehdään eri maakuntien alueilla ja niiden osissa eri tavoin. Strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin lisätä yhteistyötä eri tahojen välillä.

Strategiahankkeen konsulttina toimi Sardeco Oy. Pohjoisen alueen vesihuoltostrategian laadintaan osallistui ELY-keskusten lisäksi henkilöitä muun muassa vesihuoltolaitoksilta, kuntien terveysvalvonnasta ja Oulun yliopistosta. Työskentely alkoi tammikuussa 2023 laajalla sidosryhmien haastattelukierroksella sekä nykytilanteen arvioinnilla, jonka tarkoituksena oli kartoittaa koko pohjoisen Suomen vesihuollon vahvuudet ja heikkoudet.

Seuraavassa taulukossa on listattuna strategiatyön alussa ja työn edetessä esiin tulleita heikkouksia ja vahvuuksia.

Mitkä ovat pohjoisen Suomen vesihuollon nykyiset vahvuudet?	Mitkä ovat pohjoisen Suomen vesihuollon nykyiset heikkoudet?
1. Pääosin hyvät pohjavesivarat laajalla alueella. Etenkin Kainuussa ja Lapin alueella on hyvät yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvat pohjavesivarat, jotka mahdollistavat myös varavedenhankinnan kriisitilanteita varten. Poikkeuksena on Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalue, missä pohjavesivarat ovat niukemmat ja pohjaveden luontaiset laatuongelmat yleisiä. Kemi-Tornio-alueella viisi kuntaa on päässyt pois Kemijoen pintaveden käyttämisestä ja siirtynyt pohjaveteen.	1. Paljon pieniä vesiosuuskuntia. Pienten osuuskuntien haasteena on henkilöstön ikääntyminen, saatavuus sekä paikoittain henkilöstön heikko osaaminen. Lisäksi heikkous on pienten vesiosuuskuntien niukat resurssit investoida ja kehittää toimintaa. Haasteena on, että lakia tulkitaan eri tavoin muun muassa liittymisvelvoitteen osalta.
2. Yhdistymisissä ja organisoitumisissa onnistuttu paikoittain. Monessa kunnassa on monialayhtiöitä, perustettu tuotannosta. Kalajokilaaksossa toimii yksi tukkuvesiyhtiö, joka vastaa seä talousveden tuotannosta että jätevesien käsittelystä. Alueella on suuria vesiosuuskuntia, kuten Kuusamo, Ylivieska, Kittilä ja Pello. Sotkamon kunnan alueella on onnistuttu liittämään vesiosuuskuntia tietyillä kriteereillä Sotkamon vesihuoltolaitokseen.	2. Maakuntatasoinen ja kuntien välinen yhteistyö vähäistä. Laitosten välinen yhteydenpito on säännöllistä, mutta epämuodollista. Maakuntatasolla ei ole koordinoitua ja organisoitua kehittämisen yhteistyöfoorumia, mikä vaikuttaa muun muassa resursseihin ja toimintavarmuuteen. Tarvittaisiin lisää alueellista ja kuntien välistä strategista pohdintaa ja esimerkiksi kokemusten vaihtamista muun muassa kriisitilanteissa.
3. Hyvin hoidetut vesihuoltolaitokset ja infra. Alueella on paljon hyvin hoidettuja kunnallisia vesihuoltolaitoksia ja vesiosuuskuntia sekä sitoutunut ja osaava henkilöstö. Kattavia saneerauksia on tehty osassa laitoksia, mutta saneerausten määrä vaihtelee eri laitosten välillä. Esimerkiksi Rukan alueella on laadukas ja moderni vesihuoltoinfra.	3. Korjausvelka ja pitkäjänteisen suunnittelun puute kunnissa. Pohjois-Suomessa ei ole tehty riittävän systemaattista omaisuudenhallintaa ja korjausvelkaa on runsaasti etenkin verkostojen osalta. Toiminnan ja suunnittelun pitkäjänteisyys ja rahoituksen turvaaminen saatava paremmaksi osana poliittista päätöksentekoa.
4. Maankäytön suunnittelu ja vesihuoltolaitosten yhteistyö alueellisesti toimii hyvin. OUKE-ryhmä on toimunut kymmeniä vuosia ja ryhmässä on mukana 50 laitosta. Viranomaisyhteistyönä toimii muun muassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan talousvesiryhmä. Paikallisissa pienissä vesiosuuskunnissa ja vesiosakeyhtiöissä on talkoohenkeä. Ainakin aktiivisissa vesiosuuskunnissa ja laitoksissa on yhteistyöhalukkuutta, myös alueellisia yhteistyösopimuksia on tehty.	4. Vesihuollon osaaminen ja rekrytointihaasteet. Vesilaitosten suunnitteluosaaminen on heikentynyt ja suunnittelu on hyvin konsulttiriippuvaista. Lisää opiskelijoita tarvitaan opiskelemaan vesihuoltoalaa. Vesihuollon perusosaaminen vaihtelee. Oppilaitosyhteistyötä ei tehdä riittävästi vesilaitosten ja oppilaitosten välillä. kaikissa työntekijäryhmissä on rekrytointihaasteita.
	5. Pitkät välimatkat ja kylmä ilmasto. Pitkät välimatkat tekevät siirtolinjojen vetämisestä kallista. Verkostoja joudutaan rakentamaan vaativissa ja kylmissä olosuhteissa, minkä haasteena muun muassa typen käsittely, joka vaatii jäteveden käsittelyssä isot altaat.

Työskentelyn aikana koko pohjoisen Suomen alueelle laadittiin yhteinen strategia vuoteen 2050 asti ja toimenpidesuunnitelma koko pohjoiselle Suomelle. Strategian visio “Kirkkaasti paras – uudistuvaa pohjoista vesihuoltoa osaamisella ja yhteistyöllä” kiteyttää kolme maakuntaa kattavan strategian tavoitteet napakasti yhteen lauseeseen.  Strategian kokonaisuudessaan löytää pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian verkkosivuilta (ely-keskus.fi).

Yhteisen toimenpidesuunnitelman lisäksi laadittiin Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien omat toimenpidesuunnitelmat vuosille 2024–2025. Toimenpidesuunnitelmia lähdetään edistämään ja toteuttamaan maakuntiin perustettujen vesihuollon yhteistyöryhmien toimesta. Kainuussa ryhmä on nimetty “Kainuun maakunnan vesihuollon yhteistyöryhmäksi”. Yhteistyöryhmässä on edustajia muun muassa kunnallisista vesihuoltolaitoksista, vesiosuuskunnista, maakuntaliitosta, terveydensuojeluviranomaisista, Kainuun liitosta sekä ELY-keskuksesta. Yhteistyöryhmä kokoontuu jatkossa useita kertoja vuodessa käsittelemään strategian ja kulloisenkin tilanteen mukaisia ajankohtaisia vesihuoltoasioita.

Lisäksi yhteistyötä tehdään kaikkien kolmen maakunnan yhteistyöryhmien välillä muun muassa suunnittelemalla koko pohjoisen Suomen yhteistä vesihuoltopäivää. Yhteistyöryhmään kutsutaan myös tarvittaessa ryhmän ulkopuolisia tahoja kertomaan esimerkiksi alan koulutusmahdollisuuksista sekä hyvistä käytänteistä, joista voidaan ottaa mallia myös Kainuun maakunnassa.  Jatkossa strategian tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain mittariston ja seurantamallin avulla sekä maakunnittain että koko Suomen tasolla. 

Valmiin strategian esittelytilaisuutena toimi helmikuussa 2024 pidetty tulevaisuuspäivä. Tulevaisuuspäivässä kuultiin esityksiä strategian mukaisista ajankohtaisista aihepiireistä, kuten varautumisesta ja oppilaitosyhteistyöstä.

Kainuun vesihuollon erityispiirteitä 

Kainuun maakunnassa toimii tällä hetkellä 32 toiminta-alueellista vesihuoltolaitosta, joista määrällisesti suurin osa sijoittuu Kajaanin kaupungin alueelle. Lisäksi Kainuussa toimii 9 vesiosuuskuntaa, joilla ei ole vahvistettua toiminta-aluetta. Kainuun väestöstä noin 86 % on järjestetyn vesihuollon piirissä ja 32 vesihuoltolaitoksesta 8 kpl on kuntaomisteisia tai kunnallisiin verrattavia vesihuoltolaitoksia. Kaikki Kainuun vesihuoltolaitokset käyttävät raakavetenään hyvälaatuista pohjavettä. Kainuun alueella on yhteensä noin 56 vedenottamoa, joista noin 44 ottamoa on kuntaomisteisia ja loput vesiosuuskuntien tai -yhtymien omia ottamoita (tiedossa olevat).

Kainuun kunnista Kuhmossa ja Suomussalmella kunnan vesihuoltolaitos tai vesiliikelaitos hoitaa vedenjakelun myös usealla kunnan haja-asutusalueensa kylällä. Sotkamon kunnassa on edistetty esimerkillisesti pienten vesilaitosten ja kunnan vesilaitoksen välistä yhdistymistä.

Vesijohtoverkostojen ulkopuolisella haja-asutusalueella on Kainuussa noin 10000 asukasta. Haja-asutusalueen kiinteistöillä on käytössään pääsääntöisesti betonirengaskaivo, mutta myös kallioporakaivoja on runsaasti. Kainuun alueella on runsaasti vapaa-ajan asuntoja ja suuri osa niistä on varusteltu omakotitalotyyppisesti. Osalla alueista vapaa-ajan asunnot ovat kunnallisen vesihuollon piirissä, mutta pääasiallisesti kiinteistöt ovat kiinteistökohtaisen vesijärjestelmän varassa. 

Kainuun maakunnassa on tällä hetkellä 14 jätevedenpuhdistamoa. Jokaisella kunnalla on oma keskustaajaman jätevesien puhdistamo, minkä lisäksi osalla kunnista on puhdistamo tai useampi myös haja-asutusalueen tiiviimmin asutuilla kylillä. Lisäksi kahdella kaivosalueella on omat saniteettipuhdistamot. Kainuun väestöstä noin 80 % on liittynyt jätevesiverkostoon.

Kainuun alueen vesihuollon kehittämistoimenpiteitä

Strategiassa on esitetty Kainuun maakunnan vesihuollolle kehittämistoimenpiteitä. Alle on listattu nostot vuodelle 2024.

Tavoite 1: vesihuollon arvostuksen ja tietoisuuden lisääminen – laadukas ja positiivinen viestintä.

• Kansalaisia palvelevan vesi.fi-sivuston markkinoinnin tehostaminen kainuu.fi-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
• Vesihuollon asiantuntija -artikkeli Kainuun Sanomiin

Tavoite 2: toimintavarmuus – häiriötilanteisiin varautuminen.

• Käydään läpi toteutuneet häiriötilanteet ja arvioidaan, mikä meni hyvin ja mikä huonosti. Laajennetaan tietoisuutta siitä, voiko naapurilaitokselta saada apua vastaavissa häiriötilanteissa: vesilaitokset ja terveydensuojeluviranomainen esittelevät häiriötilanteiden hoitoa Kainuun vesihuollon yhteistyöryhmässä vuosittain marraskuussa.
• Laaditaan tarvittavat yhteistyösopimukset resurssien ja palveluiden saatavuuden varmistamiseksi häiriötilanteiden varalta. Ensivaiheessa laitokset kertovat omista sopimuksistaan Kainuun vesihuollon yhteistyöryhmän kokouksessa.

Tavoite 3: toimijoiden välinen yhteistyö ja uudelleenorganisointi – maakuntatasoinen ja alueellinen yhteistyö ja verkostot.

• Varmistetaan Kainuun vesihuollon yhteistyöryhmän aktiivinen toiminta. Ryhmä on kokoontunut neöjä kertaa, seuraava kokoontuminen järjestetään toukokuussa 2024.
• Kainuun terveydensuojeluviranomainen ja ELY-keskus osallistuvat Pohjois-Pohjanmaalla toimivaan maakunnan talousvesiryhmään: kehitetään maakuntarajat ylittävää toimintaa.

Tavoite 6: digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen – tiedolla johtaminen.

• Tehostetaan vesihuollon tietojärjestelmä VEETI:n käyttöä ja järjestetään tarvittaessa VEETI-klinikoita.
• Osallistutaan valtakunnallisiin VEETI-koulutuksiin.

Viime vuosina myös Kainuussa on kiinnitetty huomiota erityisesti vesihuollon toimintavarmuuteen. Varautuminen vesihuollon erityistilanteisiin, kuten sähkökatkoksiin, tulviin, teknisiin vikoihin ja ulkopuoliseen vaikuttamiseen sekä hybridioperaatioihin, on ensiarvoisen tärkeää. Kainuun alueen vesihuoltolaitokset ovat laatineet suunnitelmat häiriötilanteisiin varautumisesta ja niitä päivitetään jatkuvasti. 

Vesi- ja viemäriverkostoissa on myös runsaasti saneeraustarvetta. Verkostojen jatkuva saneeraaminen on tärkeää, jotta vältetään huonokuntoisesta verkostosta johtuvat yllättävät ongelmat ja myös investoinnit kohdistuvat tasaisemmin eri vuosille. Kaikissa Kainuun kunnissa saneeraustyötä ei ole tehty säännöllisesti. 

Yhteistyöllä ja koulutuksella voidaan vastata tulevaisuudessa tiukentuviin resurssi- ja osaamisvaatimuksiin. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä olisi lisättävä sekä normaalioloissa että poikkeustilanteisiin varautumisessa. Kehittämistä on edelleen kohdennetussa neuvonnassa esimerkiksi pienille vesiosuuskunnille, joilla on vähäiset resurssit ja osaaminen. Neuvonnassa tärkeä rooli on muun muassa ELY-keskuksella ja terveydensuojeluviranomaisella.