Tampereen yliopisto

Älykkäät teollisen internetin ratkaisut lisäävät pk-yritysten kilpailukykyä

Jaa

Tampereen yliopiston FAST-Lab on kehittänyt avoimeen lähdekoodiin perustuvan teollisen internetin alustan vahvistamaan suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä. Tutkimus oli osa yhteiseurooppalaista CHARM-hanketta, jossa kehitettiin haastaviin tuotantoympäristöihin soveltuvia elektroniikkakomponentteja ja -järjestelmiä teollisen internetin ratkaisuille.

FAST-Lab sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella.
FAST-Lab sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella. Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Valmetin koordinoima lähes nelivuotinen CHARM-hanke,Challenging environments tolerant Smart systems for IoT and AI, päättyi helmikuussa 2024. Yksi hankkeen kumppaneista oli Tampereen yliopiston FAST-Lab, jonka tutkijoilla oli avainrooli teollisen internetin (Industrial Internet of Things, IIoT) alustan kehittämisessä.

Valmistavan teollisuuden prosesseissa käytetään elektroniikkaa, jonka on kestettävä äärimmäisen korkeita lämpötiloja sekä mekaanista ja kemiallista rasitusta. CHARM-hankkeessa etsittiin teolliseen internetiin ja tekoälyyn perustuvia ratkaisuja näihin haasteisiin. Digitalisaatio ja jatkuva innovointi ovat edellytys eurooppalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukyvylle.  

Avoimen lähdekoodin IIoT-alusta räätälöity suomalaisille pk-yrityksille

Yksi merkittävä CHARM-hankkeessa saavutettu tulos oli FIWARE-alusta, joka on räätälöity suomalaisten pk-yritysten tarpeisiin. FIWARE on avoimeen lähdekoodiin perustuva teknologia-alusta, joka tarjoaa yrityksille standardoituja työkaluja älykkäiden sovellusten ja palveluiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen.

FIWARE-alusta tarjoaa pk-yrityksille useita etuja. FAST-Labia johtavan professori Jose L. Martinez Lastran mukaan alusta parantaa integroitavuutta, alentaa kehityskustannuksia, nopeuttaa tuotteiden saamista markkinoille sekä lisää skaalautuvuutta ja yhteentoimivuutta eri sektoreilla.  

Alustan avulla teollisuusyritykset, esimerkiksi kaivosteollisuuden ja paperiteollisuuden toimijat, voivat integroida järjestelmiinsä innovatiivisia ratkaisuja, kuten kaasujen havaitsemiseen tai paperitehtaan konerullien mittaamiseen tarkoitettuja antureita.  

– Eri alojen pk-yritykset voivat hyödyntää alustan joustavia ja monipuolisia työkaluja, joilla optimoidaan resurssien käyttöä ja tuotantoprosesseja sekä parannetaan tuotannon tehokkuutta ja kilpailukykyä, Martinez Lastra sanoo.

Kommunikointi teknologioiden välillä saumatonta

FIWARE-alusta perustuu avoimeen tietoliikenneprotokollaan (Open Platform Communications Unified Architecture, OPC UA), jonka avulla tuotantoympäristössä toimivat uudet ja vanhat järjestelmät voivat kommunikoida vaivattomasti keskenään. MQTT-protokolla (Message Queuing Telemetry Transport) mahdollistaa kommunikoinnin laitteiden välillä, vaikka niiden laskentateho olisi alhainen ja käytettävissä oleva kaistanleveys pieni. Alustan avulla voidaan myös tallentaa IoT-dataa tietokantoihin, esimerkiksi PostgreSQL-tietokantaan.

– Avoimeen lähdekoodiin perustuva ratkaisu takaa saumattoman kommunikaation sekä uusien että olemassa olevien teknologioiden välillä, joten yritykset voivat ottaa älykkäitä ratkaisuja ja palveluita käyttöön ja jatkaa silti toimintaansa mahdollisimman häiriöttömästi, Martinez Lastra kertoo.

Joustavan teknologia-alustan avulla pk-yritykset voivat tehostaa liiketoimintaansa ja parantaa datan yhteentoimivuutta, skaalautuvuutta, reaaliaikaista siirtoa ja integroitavuutta.

FIWARE-alustan avoin saatavuus on kilpailutekijä, jonka uskotaan houkuttelevan uusia yrityskäyttäjiä. Laaja käyttäjäkunta nopeuttaa alustan yhteiskehittämistä. CHARM-hanke sai rahoitusta EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta ECSEL JU-rahoitusinstrumentin kautta. Konsortioon kuului 37 kumppania kymmenestä eurooppalaisesta maasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jose L. Martinez Lastra
jose.martinezlastra@tuni.fi (englanniksi)

Anne Korhonen
anne.m.korhonen@tuni.fi

Kuvat

FAST-Lab sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella.
FAST-Lab sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella.
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Ulkoilman kosteus vaikuttaa rasituksen laukaisemaan keuhkoputkien supistumiseen lapsilla13.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote

Lapsilla astman diagnosointiin käytetään yleisimmin ulkona suoritettavaa juoksurasituskoetta. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, kuinka paljon ulkoilman tekijät vaikuttavat juoksurasituskokeen herkkyyteen. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Pauliina Tikkakoski selvitti ulkoilman fysikaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutusta lasten ulkojuoksurasituskokeen tulokseen.

Väitös: Sähköenergiavarastot vaikuttavat aurinkosähkön hyödyntämisen kannattavuuteen asuinkiinteistöissä10.5.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Energiajärjestelmän sähköistyminen ja lisääntyvä paikallinen energian tuotanto luovat sähköverkolle haasteita, joihin voitaisiin vastata sähköenergian varastoinnilla. Diplomi-insinööri Juha Koskela selvitti väitöstutkimuksessaan sähköenergian varastoinnin kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja kehitti menetelmiä sähköenergiavarastojen tehokkaaseen käyttöön asuinkiinteistöjen aurinkosähköjärjestelmien yhteydessä.

Väitös: Tutkimuksesta keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä8.5.2024 16:20:38 EEST | Tiedote

FM Sirpa Pirilä osoittaa väitöstutkimuksessaan, että korkea toiminnanaikainen melutaso oppitunnilla kuormittaa opettajan ääntä. Pirilä kehittää tutkimuksessaan keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä. Myös oppilaat hyötyvät ääniympäristön muutoksesta opettajan äänen kuuluessa paremmin. Tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että opettajan äänenkäyttö jatkaa paranemista ääniterapiajakson loputtuakin, kun terapiassa harjoiteltujen toimintamallien siirtoa opetustyöhön tuetaan ns. Carryover-menetelmillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye